"Kalastajasta kanttoriksi, maanviljelijästä poliisiksi ja
poliisipäälliköstä kruununnimismieheksi" (Leena Peltoniemi 2025)

TARINA ALKAA NÄIN:

"Olen syntynyt Merikarvialla 1.6.1904. Sinä päivänä oli Merikarvian kirkonkylässä suuri tulipalo. Monta taloa paloi ja kätilö, joka oli minua odottamassa, pelkäsi koko ajan, että hänen kotinsa palaa.
Meiltä oli kirkonkylään 10 km, asuimme Tuorilassa, Harju -nimisesssä paikassa.
Merikarvian kirkkoherrana toimi rovasti Heman. Kerrotaan, että hän käveli
kirkon ympäri ja hoki:
"Kirkko ei saa palaa, kirkko ei saa palaa". Eikä kirkko palanutkaan.
Merikarvialla oli jonkun aikaa pappina Gustav Adolf Heman, jonka rouva
oli Hannan serkku Lydia o.s. Silander.
Heidän mukanaan tuli äitini Merikarvialle kirkkoherran kanslia-apulaisena. Isäni oli tullut sinne nimismieheksi 1884. Heidän tiensä kohtasivat.
Siinä oli kyllä Hemannilla sormensa pelissä, että sai heidät yhteen!"
Ristiäispäivänäni ammuttiin Helsingissä kenraalikuvernööri Bobrikoff."
Alun tarinan kertoi mummoni Elsa o.s. Selander, joka oli
kruununnimismiehen perheen kuudes lapsi.

TAUSTAA
Magnus Wilhelm Selander s. 1856 Angelniemi, k. 1928 Pori
Vanhemmat Jaakob Fredrik Selander ja Maria Elisabet o.s. Matintalo.
Haudattu: Poriin vaimonsa Hanna Selanderin o.s. Nyman ja nuorimman
tyttärensä Toini Pajusen kanssa Käppärän hautausmaalle lähelle
Juseliuksen mausoleumia.
Hanna o.s. Nyman Selander s. 1872 Elimäellä, k. 1951 Porissa
Muutti v. 1892 Merikarvialle 20-vuotiaana töihin Elimäeltä. Hän toimi
kirjanpitäjänä Merikarvian seurakunnan pappilassa.
Kuulutukset: 3.10. 1894, tällöin Magnus asui Alakarvian kylässä.

AIKA ENNEN MAGNUSTA JA HÄNEN NUORUUTENSA

Johan Matsson "Hangala", joka oli kalastaja Särkisalossa, hukkui 33-
vuotiaana kahden lapsensa kanssa talvikalassa ollessaan vuonna 1830.
Silloin Jacob Magnuksen isä oli vasta muutaman vuoden ikäinen. Johan oli
ensimmäinen, joka otti Selander-sukunimen, ja sen uskottiin tulevan
sanoista hylkeenpoikanen. Hylje (säl) ruotsiksi.
Viisivuotiaana Jakob lähetettiin kerjäämään, ja hän paimensi myös
lampaita. Susia väijyi ympärillä, ja pieni poika oli luonnostaan hyvin
peloissaan, mutta hän piti sudet loitolla kirkkaalla ja kovaäänisellä
laulullaan. Myöhemmin hän muutti vaimonsa ja lastensa kanssa
Angelniemelle, jossa Magnus syntyi nuorimpana lapsena seitsemästä.
Heistä neljä jäi henkiin vauvavuosien jälkeen. Kun Magnus oli
kaksivuotias, perhe muutti Uuteenkaupunkiin ja matkusti sinne veneellä.
Sieltä Jakob vei perheensä Kiikalaan, jossa suvun juuret olivat useiden
sukupolvien ajan Urhoin talossa. Jacobilla oli työpaikka kirkon laulajana
(lukkari, klockare). Myöhemmin hän päätyi Pöytyälle.
Sillä välin Magnus oli lähetetty Turkuun käymään Turun klassista lyseota.
Hänen setänsä Kustaa Adolf ja Anders asuivat siellä, ja hän asui heidän
luonaan koulunkäynnin ajan. Sedät työskentelivät tupakkatehtaalla
Turussa.
Mirjami Seppälän löytämästä Magnus Selanderin ansioluettelosta käy
selville seuraavaa hänen työurastaan:
1878 hän toimi ei vakituisena virkailijana lääninkonttorissa Turussa.
Magnus muutti Mynämäelle v. 1882 ja toimi siellä nimismiehenä jo 26-
vuotiaana! Nimismiestittelillä tarkoitettiin joskus myös poliisipäällikköä.
Tästä ajasta löytyy asiakirjoja.
Täältä hän siirtyi Lappi TL:ään alueenaan myös Hinnerjoki. Tällöin hänen
tittelinsä oli lääninnimismies.
Vuonna 1884 hän sai siirron Lapista Sastamalan ja Siikaisten alueelle
tukikohtana Merikarvia tittelinä kruununnimismies.
Hänen 10 vuotta vanhempi veljensä Johan Selander oli päätynyt Tyrväälle
poliisipäälliköksi ja Magnus sai saman viran Merikarvialta. Luultavasti
sukulaisuus edesauttoi työtehtävissä etenemisessä.
Stubilan vero- ja ehtoollisrekistereistä tiedämme, että hänellä oli Harjun
maa Stubilassa vuoteen 1885 mennessä ja hän osti John Edvart Alastupilan
maan noin vuonna 1897. Vuoden 1984 muuttoasiakirjoissa Magnus tunnustetaan kruunun poliisipäällikkönä.

HARJU

Harjun historia saa alkunsa 1800-luvun puolivälissä, kun metsäisen harjun
päälle perustettiin lasitehdas. Lasia puhallettiin vajaa pari vuosikymmentä,
minkä jälkeen Harjussa toimi noin kymmenen vuotta oluttehdas.
Oluttehdas paloi v. 1886.
Magnus Selanderin rakennuttama Harjun ensimmäinen päätalo
oli aikalaistiedon mukaan aikansa parhaiten rakennettuja rakennuksia
Merikarvialla. Harju toimi aluksi nimismiehen virkapaikkana ja maatilana.
Selander perheineen asui Harjun tilalla v. 1886–1917 ja vaikutti tilalla yli kolme vuosikymmentä. Harju siirtyi Merikarvian kunnan omistukseen v.
1918. Harjun tila toimi v. 1918 lastenkotina.
Tilan alkuperäinen päärakennus paloi 1921. Lastenkoti jäi lyhytaikaiseksi.
Vuonna 1924 Harjun tilalle rakennettiin uusi kunnalliskoti ja mielisairaala v. 1926. Pitkät kiviaidat Prasunkydölle syntyivät osana terapiatyötä silloin pellonraivauksen muodossa. Kiviaitojen pohjat lienee tehty Magnuksen raivauttaessa peltoja.

Vuonna 1982 tilalla aloitti tanssi- ja viihdekeskus Merikievari. Nykyisin siellä toimii Koivuniemen Herran kotieläintila Muu Maa.

Selander osti Harjun metsät 200 markalla Anna Samuelsdotter Stupilalta ja
Ylisentalon 5140 markalla Johan Edvart Stupilalta. Tiedon välitti Cathy
Kuhl, joka on Johan Edvart Stupilan jälkeläisiä.
"Puhekielessä voi Harjun tilaa pitää Tuorilan kylään kuuluvana, vaikka se
on kuulunut Alakylän maarekisteriin." Jorma Rinne, Merikarvia-seura
Päärakennuksessa oli 12 huonetta ja pihapiirissä oli kivinavetta 30
lehmälle. Siellä oli moderni viljankuivaus ja sekä vilja- ja rehusuojat.
Alueen turvetta käytettiin nykyaikaiseen tapaan polttoaineena.
Selander oli kiinnostunut niin karjanhoidon kehittämisestä kuin
keittiökasvien viljelystä. Tilan kokonaiskoon on arvioitu olleen
suurimmillaan noin 250 hehtaaria. Tila oli useasti palkittu, kerrotaan Muu
Maan historiavideossa.
Harjun alueella oli toiminut myös lasitehdas, joka valmistui v. 1860. Myös
oluttehdas toimi Harjussa. Löytyy myös maininta meijeristä Harjun
alueella.
Magnus Selander myi Harjun Merikarvian kunnalle v. 1916 ja kauppahinta
oli silloin 75 000 markkaa. He asuivat siellä vielä toukokuulle 1917.
Tila oli ostettu aikoinaan palasissa, nyt myyty maa-ala oli noin 70
hehtaaria.
Mummoni Elsa o.s Selander muisteli Harjun taloa seuraavasti:
"Isäni oli myös maanviljelijä ja pellonraivaaja. Pienelle kotipeltotilkulle raivattiin jatkoksi peltoa laajat alat. Tämä pelto oli nimeltään Prasunkytö.
Maantien toisella puolella oli muutama pieni peltosarka ja kauempana
meijerin pellot, ”Leivätön pelto”. Navetan tontti (Tajunäly) ja parin
kilometrin päässä Pentinneva. Kaikki nämä isäni oli raivannut pelloksi
metsästä ja suosta. En osaa sanoa, kuinka monta hehtaaria peltoa lopuksi
oli, mutta suuressa kivinavetassa oli parikymmentä lehmää ja tallissa neljä, joskus viisi hevosta (Toveri, Vauhti, Veikko, IsoTamma ja Pikkupruntto. Toveri oli kova menemään ja Sylvin nimikkohevonen, Vauhti Innin. "Minä olen aina pelännyt hevosia, enkä uskaltanut mennä muiden kuin IsonTamman selkään hevosia hakaan vietäessä."
Itse Harjun uudistalosta Elsa muisti seuraavaa:
"Harjussa kaikki huoneet olivat suuria ja niitä oli alakerroksessa keittiö
mukaan luettuna 10 sekä keittiön kuistin kahden puolen kylmät
ulkovarastot. Vinttiin rakennettiin myöhemmin kaksi huonetta, toinen
tytöille toinen pojille. Nämä olivat kesähuoneita, joissa ei ollut uuneja.
Myöhemmin, muuttaessamme pois Merikarvialta, kunta osti talon ja järjesti
rakennuksen lastenkodiksi. Vinttikamareihin oli tehty uunit ja poikien
vinttikamarin uunista syttyi tulipalo ja koko tämä ihana rakennus paloi
poroksi."
Magnuksen ja Hannan lapset kävivät alakoulut Merikarvialla Tuorilan
koulussa ja siirtyivät ylemmille luokille sekä oppikouluun Poriin ja
asuivat ns. koulukortteerissa siellä. Taloudesta Porissa huolehti vanhempien sisaret -fasteri tai musteri.

MAGNUS WILHELM SELANDERIN MERKITYS MERIKARVIALLA

Isopappani (äitini isoisä, mummoni isä) Magnus Selander muistetaan
parhaiten nimismiehenä - nimenomaan kruununnimismiehenä. Hän toimi
paikallisena viranomaisena Suomessa 1900-luvun vaihteessa. Nimismiehenä hän piti huolta kunnallisesta järjestyksestä,valvoi kansan terveyttä ja torjui kulkutauteja. Hän toimi käräjillä, joita istuttiin Harjussa, yleisenä syyttäjänä ja osallistui aktiivisesti yhteisten asioiden edistämiseen paikkakunnalla. Lisäksi hän oli perustamassa useita
paikallisia yhdistyksiä, kuten maamiesseuraa, osuusmeijeriä,
säästöpankkia ja kyläkouluja Merikarvialle.
Lyhyesti hän toimi aikanaan yhteiskunnallisena vaikuttajana ja oli
moniulotteinen henkilö paikallisyhteisön kehityksessä. Hän osallistui myös
kirkon rakennushankkeisiin, kuten kivikirkon suunnitteluun ja rakentamiseen Merikarvialle. Selander vaikutti myös yhteisön maankäytön
asiantuntijana, osallistui kunnalliseen toimintaan mm. pitäjänkokouksissa ja oli yhteydessä keskushallintoon.

Kruununnimismies oli tärkeä linkki keskushallinnon ja paikallisyhteisön
välillä ja vaikutti mm. verotukseen, rakennusvelvoitteisiin ja julkisen
infrastruktuurin ylläpitoon. Hän johti ja valvoi henkikirjoitusta, joka
muodosti verotuksen perustan pitäjässä, järjesti veronkannon, otti vastaan
isäntien ilmoituksia sekä varmisti maksujen kirjaamisen virallisiin
pöytäkirjoihin, toimitti veroluettelot jne. Tähän kuului myös asioiden
ikävämpi puoli ulosotot, saatavien ja sakkojen perintä. Hänen vastuullaan
oli myös järjestyksenvalvonta, rikosilmoitusten kirjaus, esitutkinta ja
esiselvitykset ennen käräjiä. Hänen tehtäviinsä liittyi paikallisten
oikeudenkäyntien harjoittaminen käräjillä. Nimismies toimi syyttäjänä
käräjillä. Hän pystyi määräämään sakkorangaistuksia ja
lievempiä seuraamuksia. Vangitsemiset ja vakavat rangaistukset kuuluivat
korkeimmille oikeusasteille.
Myös teiden kunnossapito ja monet hallinnolliset oikeudet ja
velvollisuudet ja katselmukset kuuluivat nimismiehelle tuohon aikaan.
Hän laati muun muassa virkatodistukset, varallisuus- tai elinkeinotodistukset. Nimismiehellä oli suora toimivalta hoitaa kruunun asioita paikallisesti lain ja asetusten mukaisina.
Kruununnimismiehen tehtävät olivat tavallista nimismiestä laajemmat,
hän toimi kruunun käskyvallassa ja hoiti tehtäviä myös kihlakunnan
tasolla. Hänen koulutuksensa painottui oikeustieteisiin ja hallintoon. Hän
oli osa virkamieskuntaa. Nimitys oli valtionvirka.

KOULUTOIMI

Hänen roolinsa kansakoulujen perustamisessa kuntaan oli merkittävä.
Kansakoulun johtokunnassa hän toimi 1888–1895 rovasti Johan Anton
Forssin ja kauppiaiden Juho Norrgårdin ja Vihtori Iso-Näsin kanssa.
Selander oli mukana kuntakokouksissa, joissa käsiteltiin kansakoulujen
perustamista ja rahoitusta. Selander lupasi maapalstan koulua varten, kun
sopivaa paikkaa ei löytynyt. Tästä löytyy 22.9.1900 sitoumus Rajalan
tonttimaasta merkityillä ehdoilla, ellei lähempää paikkaa Tuorilasta
vastedes saada. Magnus Selander toimi Tuorilan koulun johtokunnan
esimiehenä.
Selanderin toiminta liittyy koulutoimen valmisteluun ja organisointiin,
hänen vaikutuksensa näkyi koulupiirien rajoitusten määrittelyssä, jotta
kansakoulut voisivat toimia itsenäisesti ja eivät rasittaisi kuntaa liian
paljon taloudellisesti. Myös maapohjan järjestäminen sekä
koulurakennusten hankinta ja ylläpito kuului tähän ja Selander oli
keskeinen henkilö näissä neuvotteluissa.

OSUUSTOIMINTA

Selanderin johdolla Harjun tilasta kehittyi monipuolinen kokonaisuus,
jossa osuustoiminnalla oli keskeinen rooli mm. maatilatalouden ja
paikallisten yhteisöjen tukemisessa. Hän osallistui aktiivisesti paikallisiin, osuustoiminnallisiin hankkeisiin kuten osuuskuntien perustamiseen ja kehittämiseen, jotka liittyivät maatalouden, rahoituksen ja koulutuksen edistämiseen Merikarvialla. Tiedot perustuvat alueen historian kirjoitukseen ja arkistomateriaaleihin.

VIRASTA POIS JÄÄMINEN

Virasta saatettiin erottaa, jos nimismies ei kyennyt hoitamaan tehtäviään
kunnolla esim. sairauden tai heikentyneen toimintakyvyn mukaan. Lisäksi
poliittiset ja hallinnolliset muutokset saattoivat johtaa viranhoidon
keskeytymiseen ja erottamiseen. Myös kuolema tai siirtyminen toiseen
virkaan oli mahdollista. Selanderin tapauksessa virasta poislähtö oli ilmeisemmin poliittisista syistä johtuvaa. Myös amputoitu jalka ja diabetes haittasivat viranhoitoa. Hän oli virasta pois jäädessään 61 vuotta vanha eli jo eläkeiässä. Poliittiseen syyhyn viittaavat aikalaiskirjeet, joita suku sai. Niissä pahoiteltiin kovasti pidetyn kruununnimismiehen poislähtöä. Magnus oli pidetty mies, mutta vastustajiakin varmasti löytyi.
Harjun tilalle oli tehty tarkastuskäyntejä. Magnus Selanderin vaimon
Hanna o.s. Nymanin serkut kuuluivat jääkäriliikkeeseen ja olivat kuulua
Sihvojen sotilassukua. Kerrotaan, että joku heistä piilotteli v. 1917 Harjun tilalla sisällissodan yhteydessä saatuaan ensin jääkärinkoulutuksen
Saksassa. Elsa Selanderin tytär, 95-vuotias Kaija Miettinen muisteli, että vuonna 1917 oli Harjuun tehty asetarkastus ja pyydetty Magnusta antamaan aseensa pois.
Nimismiehellä toki oli jo virkansa puolesta ase ja hän harrasti nuorempana
myös metsästystä - tähän viittaavat esim. Harjun ruokareseptit, joissa oli
muun muassa riistaa ja esim. jänispaisti oli Hannan spesialiteetti.
Magnus ei halunnut antaa aseitaan, mutta Hanna haki ne ja luovutti pois,
jotta Magnusta ei olisi viety tarkastajien mukaan!
Elsa o.s. Selander myöhemmin Ahokas -mummoni muisteli eroamista
seuraavasti: "Magnuksen sairastuttua diabetekseen, hänen toinen jalkansa
meni kuolioon ja jouduttiin amputoimaan (tästä kertoo valokuvatkin) ja
hän joutui eroamaan virastaan venäläismielisen kuvernöörin Ilmari
Vuorisen ja hänen kätyriensä painostuksesta (Siikaisten pappi Puolanne
ym.)"
Loppuelämänsä Magnus ja Hanna Selander viettivät yhdessä Ulvilan
Haistilassa ja Hanna naimattomien tyttäriensä hoivissa Porissa Magnuksen
kuoltua v. 28. He elivät nimismiehen palkan ehdyttyä hyvin niukkaa
elämää lapsiensa avustaessa. Yksi esimerkki oli se, että Magnuksen
perunkirjoituksessa mainitaan hänellä olleen vain 1400 markkaa rahaa
käteistä. Kuolinpesän kokonaisvarat olivat myös niukat.
Mihin katosivat Harjun myynnistä saadut varat? Tiedetään, että 20-luvulla
rahanarvo muuttui valtavan inflaation takia.

HANNA O.S.NYMAN SELANDER

Magnuksen puoliso Hanna Nyman syntyi ja kasvoi Elimäellä Peippolan
kartanossa. Siellä hänen isänsä toimi ylipuutarhurina. Hanna leikki
aatelisten kartanon lasten kanssa ja omaksui kotona herraskaiset tavat ja
ruotsin kielen puheessa. Peippolan kartano sijaitsee lähellä Kouvolaa ja aivan siinä lähellä on myös tunnettu Mustialan kartano. Aikoinaan näitä hallitsi Wreden suku. Erikoisuutena mainittakoon, että Hanna Nymanin äidin tyttönimi oli Silander. Siinä oli vain yhden kirjaimen ero Hannan tulevaan "naimanimessä" Selander.
20-vuotiaan, hyvän kasvatuksen saaneen ja ruotsin kieltä puhuvan
seurakunnan kirjanpitäjän tulo Merikarvialle ei jäänyt Magnukselta
huomaamatta. Oli käytännössä hyvin selvää, että heistä tuli niissä oloissa
pari. Hannan suku oli hyvin uskonnollista sekä musikaalista. Suvusta
löytyy myös aikansa kuuluisuuksia, jotka vaikuttivat kansalaissodan
kulkuun. Heitä olivat mm. Hannan sisaren Minnan lapset Sihvot sekä
Rainiot. Rainiot ja Sihvot nähtiin usein vieraisilla Harjussa.
Hannan kohtalo oli synnyttää 8 lasta - kolme poikaa ja 5 tyttöä
peräperää, kunhan niitä ensin saatiin tulemaan neljän vuoden odottelun
jälkeen. Nuorin lapsi Toini syntyi vuonna 1910 iltatähtenä. Elsa Selander kertoo: "äitini Hanna oli niihin aikoihin aika lailla hermostunut, kun synnyin kuudentena lapsena ja hän meni Naantalin kylpylaitokseen saamaan hoitoa ja minä jäin ihan pienenä Anna-musterin hoitoon".
Hannasta mainitaan, että hän oli opiskellut Helsingissä Ateneumissa
somistusta ja käsityötä. Äitini sisar Kaija Miettinen muistaa hänet iloisena ja hyväsydämisenä mummona, joka vei häntä katsomaan pienenä Porin
ihmeitä, kuten. Lasten leikkipuistossa, vesitornin juurella
vierailtiin ja turkulaisia sukulaisvieraita kestittiin mielellään.
Hanna piti apulaisten kanssa tarkkaa taloutta Harjussa. Muistoina noista
päivistä on säilynyt hyvin vähän konkreettista. Hopealusikoita oli
jokaisella omalla nimellä kaiverrettuina, joku jälkiruokamalja on säilynyt.
Erikoisin muisto lienee sisareni Jaana Lallukan sormesta vieläkin löytyvä
sormus. Sellaiset Magnus teetti kaikille viidelle tyttärilleen.
Merikarvianjoen raakun sisältä löytynyt helmi komeilee jokaisessa niissä.
Selanderin pariskunnalle oli tärkeää antaa lapsilleen hyvä kasvatus.
Magnus oli edistyksellinen, koska laittoi myös tytöt oppikouluun. Elsa
suoritti kahden vanhimman pojan tavoin myös ylioppilastutkinnon.
Tyttärille korostettiin aina, että ensin piti hankkia ammatti ja vasta sen
jälkeen mennä naimisiin. Kolme tytärtä jäi naimattomaksi.

HANNAN JA MAGNUKSEN LAPSET:

Aali Mauno s. 1896 - Turku DI ja ammattientarkastaja - suku jatkuu
Turussa ja Amerikassa

Ingrid (Inni) Johanna s.1898 - Pori postikonttorin esimies, naimaton

Tuure Oswald (Ossi) s.1899 - Turku Hovioikeuden neuvos,
sotaoikeudentuomari - suku jatkuu Ruotsissa

Sylvi Maria s.1901 - Pori Posti rahaliikenneosasto, naimaton

Tyyra Viola s.1903 - Pori sairaanhoitaja, naimaton, Sela (suomennos snimi)

Elsa Kaarina s.1904 - Kesälahti opettaja, suku jatkuu ympäri Suomea

Karl Johan (Hanne) s. 1905 - Ylöjärvi maanviljelijä, ei lapsia

Toini Mirjam s. 1910 - Pori sairaanhoitaja -suku jatkuu mm. Porissa ja
Keravalla

Mummoni Elsa Selander muisteli käräjäistuntoja Harjussa näin lapsen
näkökulmasta suoraan minulle (Leena Peltoniemi):
"Käräjät olivat suuri tapahtuma myös lasten mielissä. Tukat kammattiin ja
letitettiin, nenät niistettiin ja pistettiin puhtaat vaatteet päälle. Mamma eli Hanna ja apulaiset olivat laittaneet suuren salin valmiiksi käräjiä varten. Sinne oli tuotu punainen matto, papalle kirjoituspöytä ja muut varusteet ja asiakirjat. Lapsien piti liikkua hiirenhiljaa ja sai katsoa vain aulasta, kun käräjäväki saapui. Hevosia ajoi pihaan. Tunnelma oli juhlallinen. Välillä käräjäväki saattoi syödä salissa, me lapset söimme tietysti keittiössä. Toisinaan käräjät kestivät koko päivän ja välillä Magnus kulki hevosella ja reellä pitämässä käräjiä pidemmällä muissakin pitäjissä."

SELANDERIN SUVUN KUULUISUUDET, SALAT JA SATTUMAT:

1. SIHVOT - äiti Minna oli Nyman Hannan sisko - Sihvot olivat
Selanderin lasten serkkuja - syntyneet Käkisalmella
*Aarne Sihvo (1889–1963) jääkärikenraali, Suomen sotaväen päällikkö
1926–1933 ja puolustusvoimain komentaja v. 1946–53. Edistyspuolueen
kansanedustaja.
Häntä pidettiin Mannerheimin kilpailijana. Sihvo oli Karjalassa kenraali
Mannerheimia huomattavasti tunnetumpi. Tällöin Sihvo oli korkeimmalle
kohonnut jääkäriupseeri - hänet ylennettiin kenraalimajuriksi.
Toimi mm. Aunuksen retken komentajana 1919. Sotakorkeakoulun johtaja, sotaministeriössä jne. Vapaamielinen porvari, viiteryhmät edistyspuolue ja maalaisliitto. Vapaamielisenä porvarina Sihvolla ei ollut sympatiaa äärioikeistolle. Koska hän oli kukistamassa mm. Mäntsälän kapinaa, hän oli erittäin epäsuosittu upseerikunnassa. Laskin 25 kunniamerkkiä.
*Johannes (Jussi ) Sihvo (1892–1949) jääkärikenraalimajuri
Talvisodassa ryhmä Sihvon komentaja, jatkosodassa 10. divisioonan
komentaja. Laskin 11 kunniamerkkiä.
*Sam (Samuli) Sihvo (1892–1927) säveltäjä ja sanoittaja, kirjailija ja
jääkärivänrikki. Mummoni serkku, yksi neljästä Sihvon jääkäriveljeksestä.
”Muistoja Pohjolasta”hänen kuuluisin marssinsa.
Pääteokset ovat laulunäytelmät Jääkärin morsian (1921) ja Hevoshuijarit
(1924).
*Ilmari Sihvo (1895-1964) jääkärikapteeni (Saksassa peitenimi Sicher),
väritehtailija. Laskin 5 kunniamerkkiä.

2. RAINIOT

*Robert Eliel Rainio (1899-1975) hovioikeudenneuvos
-synt. Siikaisissa
-äiti Lydia Nyman Hanna Selanderin sisko, isä pastori Robert Rainio
merkittävä räisäläinen kulttuurivaikuttaja ja Inkeriläistukija, pastori
"Essu"

3. KIANTO-YHTEYS LAPSEN KAUTTA

*Maila Rakel Nyman (1908–1973) isoäitini serkku ja Hanna Selanderin
veljen (Gustaf Rafael Nyman) tytär oli suhteessa kirjailija Ilmari Iki
Kiannon kanssa (1874–1970) ja sai tyttären, jonka Iki Kianto tunnusti.
*Raija-Liisa Rakel Kianto v. 1934. Hänet tunnetaan nykyään
nimellä Raija-Liisa Kansi ja hän täytti viime joulukuussa 90 v. Elää ja
tekee työtään isänsä kirjallisuusaarteita edistäen. Hän on FM ja lehtori.
Minulle hän on 2.serkku 1.polven takaa. Raija-Liisa on moniavioisen Ilmari Kiannon ns. C-sarjan ainut ja samalla nuorin lapsi.
Ilmari Iki Kiannolla oli kaiken kaikkiaan 12 tunnustettua lasta kolmen naisen kanssa. Vain Raija-Liisa elää. Suhde sai alkunsa, kun Rakel meni Turjanlinnaan kotiapulaiseksi ja Iki ihastui häneen. Myöhemmin Rakel toimi Turjanlinnan taloudenhoitajana. Ilmari Kianto tunnetaan paitsi erikoisesta elämänasenteestaan, ennen kaikkea hän on kansalliskirjailija, jonka pääteokset ovat Punainen Viiva ja Ryysyrannan Jooseppi. Hän oli monipuolinen Kainuun kuvaaja.

4. SUOMEN MENESTYNEIN NAISUIMARI JA HÄNEN VALMENTAJAÄITINSÄ

Hanna-Maria o.s. Seppälä, nykyisin Hintsa ja Mirjami Seppälä o.s. Pajunen - Selanderin nuorimman tyttären Toinin tytär.
Lainaus Mirjami Seppälän muisteluista Selander-tarinat vihkosesta:
"Yksi taipaleen kohokohdista oli v. 2003 kun Hanna-Maria voitti MM-kultaa 100 metrin vapaauinnissa Barcelonassa. Sinä vuonna hänet valittiin
vuoden urheilijaksi ja minut vuoden valmentajaksi Suomessa. Viidet
olympialaiset käytiin, paras sijoitus tuli Pekingin olympialaisista, neljäs sija 100 metrin vapaauinnista. Vuosikausia elettiin uinnin ehdoilla."

5. *AXEL WIKLUND (1872–1940) kauppaneuvos Turku

-kauppiasyhdistyksen puheenjohtaja
-arkkitehti, Oy Wiklund Ab toimitusjohtaja, nykyisin Sokos Wiklund
tavaratalo Turku
- Hannulan kartanon omistaja, harrasti hevosjalostusta
Kaukaista sukua avioliittojen kautta.

SUKUKOKOUS V. 2023 MERIKARVIALLA
Pidimme Selander-suvun sukukokouksen Koivuniemen Herran farmilla
syyskuussa 2023. Farmilla sijaitsee myös hotelli Hanna ja Magnus. Siellä
on myös jokaisella heidän lapsellaan oma nimikkohuone.
Sukua oli paikalla ympäri Suomea reilut 30 henkeä, mutta myös Ruotsista
ja Amerikasta asti. Nuorin kokousväestä oli 5-vuotias ja vanhin paikalla
ollut 89-vuotias. Edellinen kokous oli pidetty 60-luvun alussa Porissa Yyterissä. Löytyy myös kuva 1920-luvulla pidetystä sukukokouksesta Porin
seudulla. Vierailin mummoni Elsa o.s. Selanderin kanssa 80-luvulla Harjun paikalla silloin sijainneessa Merikievarissa. Mummo kertoi, että alkuperäisestä oli jäljellä muutama puiston ikivanha puu sekä navetan jykevät portaat.

POHDINTAA
Miten Magnus Wilhelm Selanderin ja perheensä elämäntyö näkyy Merikarvian historiassa? Siitä on kirjoitettu kovin vähän.

Tekoälyn mukaan se näkyy seuraavasti:
SELANDERIEN PAIKKA MERIKARVIAN HISTORIASSA
Selanderit eivät olleet vain virkamiehiä — heidän vaikutuksensa näkyi
paikallisessa yhteisön muodostuksessa, koululaitoksessa ja
sosiaalipalveluissa. Magnus Selanderin aikakausi osui Merikarvian
merkittävän kehitysvaiheen keskelle, jolloin pitäjässä rakennettiin uusia
kouluja ja seurakuntarakennuksia ja perustettiin hyvinvointipalveluja,
kuten kunnalliskoteja.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Magnus Wilhelm Selander oli yksi
Merikarvian huomattavimmista 1800–1900 -lukujen vaihteen
virkamiehistä ja kuntavaikuttajista, joka jätti pysyvän jäljen Harjun
tilan ja kouluhankkeiden kautta.

LÄHTEET:
Isovanhemmat 2.1993 Ritva Kaisa Selander Turun Sukututkijat

Selanderin sukutaulukko 6.5.1985 Ritva Kaisa Selander
Salkkarin Silandereita ja Lammin Sileneitä 1980, Puola Katina

Sukupuu 2023 Mirjami Seppälä

Selanderin tarinat 2023 Leena Peltoniemi, Mirjami Seppälä, Veli-Matti
Oksanen (taitto ja suunnittelu), Paino Tarkka

Haastattelut: Mirjami Seppälä, Kaija Miettinen, Inkeri Kainulainen -

aikalaiskertomukset

Lainaukset: Elsa Ahokas o.s. Selander

Jorma Rinne: Merikarvia-seura

Tarkistukset ja taustoitus: Olli Selander ja Cathy Kuhl

Tekoäly

Merikarvia-lehti

MyHeritage

Lopuksi: Kokosin tämän tarinakoosteen 28.10.2025 Merikarvia-seuran
avoimeen kyläiltaan keskustelujen pohjaksi ja tähän liittyy myös
valokuvaosuus.
Tein tämän tarinan myös suvulleni Selandereille muistuttamaan siitä, miten rikas ja monipuolinen voi suku ja sen ihmiset olla.
Tein tämän myös itselleni, jotta muistaisin, mistä olen osanen.
Magnus Wilhelm Selander oli iso-isoisäni äitini Sisko Lallukan kautta ja
Hanna Selander oli iso-isoäitini. Isoäitini oli Elsa Ahokas omaa sukua Selander, 6. lapsi Selanderien perheessä.
Olen täysin tietoinen, että tähän Selanderin tarinaan mahtuu monia
väärinymmärryksiä ja epätarkkuuksia, mutta myös itselleni paljon
uutta! Kyllä kannatti.

Merikarviasta: ilman Merikarviaa ei olisi myöskään minua!

Porissa 27.10.2025 Leena-Kaisa Peltoniemi o.s. Lallukka

SELANDERTARINAT SISÄLLYSLUETTELO:
Tarina alkaa
Taustaa:
Aika ennen Magnusta ja hänen nuoruutensa
Harju
Magnus Wilhelm Selanderin merkitys Merikarvialla
Kruununnimismies
Koulutoimi, osuustoiminta ja virasta pois jääminen
Virasta pois jääminen jatkuu
Hanna Selander, o.s. Nyman
Hannan ja Magnuksen lapset
Selanderien suvun kuuluisuudet, salat ja sattumat, Sihvot
Rainiot, Kianto-yhteys
Suomen menestynein naisuimari ja hänen valmentajaäitinsä
Hanna-Maria Hintsa o.s. Seppälä ja Mirjami Seppälä
Axel Wiklund
Sukukokous Merikarvialla
Selanderien paikka Merikarvian historiassa,
Lähteet