Lauri Hakosalo

Pärske, Merikarvian kunnallislehti 1964

Päätoimittaja Esko Sipilä

Kunnanlääkäri Jarkko Vaahtoranta

Hammaslääkäri Eeva Ingström

Lakimiehiä Porissa Varatuomari Reijo Myntti

Kansan eläkelaitoksen piiriasiamies Lasse Järvenpää

Meri-Kinossa esitettiin elokuvia.

Nouseeko veroäyrin hinta kuitenkin.

Merikarvian väkiluku oli 5 937 henkilöä.

VPK:lla oli töitä, juttu ”Palava viikonvaihde” -juttu.

R. Kuusinen suorittaa kaivonporauksia.

Valtuuston puheenjohtajaksi yksimielisesti Toivo Kuusinen, I Vpj. Erkki Juhola ja II Vpj. Erkki Näsi.

Reserviupseerikerholle oma lippu
Naisten vuosikokous pidettiin Huhtisella ja siellä päätettiin hankkia reserviupseerikerholle oma lippu 20-vuotisjuhliin 1965.
Naisten pj edelleen Pirkko Veromaa, sihteeriksi Sirkka Tiitinen, rahastonhoitajaksi Ulla Aalto ja jäseniksi Eeva Ingström,
Eeva Vuola, Kaija Aitasalo,
Anna-Liisa Asunmaa, Nanna Kettunen, Marja Salmi ja Salme Alastalo.

Merikarvian reserviupseerikerhon vuosikokous pidettiin 26.1.1964 Paavo Huhtisella. Pj Leo Veromaa, sihteeriksi Olavi Tiitinen,
Aarni Vuola, K.G. Häyrinen,
Reino Niemi, Pekka Alastalo, vpj. Paavo Huhtinen ja Lauri Anttila. Rahastonhoitaja yliluutnantti Pentti Sipilä
Urheilu-upseeriksi Risto Rantala ja Torsti Lassila.
Kerhomestari Erkki Näsi. Ensimmäinen ampumaupseeri vänrikki Raimo Aalto ja toiseksi vänrikki Ilmo Kalliovuo.
Jaettiin kiertopalkinto Säästöpankin malja Ilmo Kalliovuolle, joka jäi hänen haltuunsa. Harrastusmerkit: II lk. Paavo Huhtinen ja
III lk. Pekka Alastalo.
Piirin kuntomerkit: Erkki Näsi, Leo Veromaa, Reino Rannikko, Pentti Sipilä ja Martti Asunmaa.
Laskiaisretki tehtiin Gunnar Häyrisen luo. Keskusteltiin ampumaratahankkeesta. Vpj Reino Niemi

Täytyykö pappila purkaa, kysyy vanha seurakuntalainen.

MeLun vuosikokous pidettiin Merikarvian pohjoisen Maamiesseuran talossa 19.1.1964 Seuran pj. Heikki Mattila, Antti Karipalo,
Raimo Lehtimäki, Jouko Kunnasmaa, Hannu Peltola, Rauno Peltomaa, Jouko Elevaara, Vilho Pihlava, Lea Nummelin ja Tapani Peltola.

Köörtilän Kirin vuosikokous pidettiin Kisapirtillä. Hallituksen pj. Antti Koivula, Pekka Alastalo, Leo Vainio, Eino Suonpää, Pentti Ylitalo,
Erkki Vanhatalo, vj. Onni Veneranta ja Leo Ranne. Talonmies Esteri Vainio. Vpj Pekka Alastalo ja sihteeri Pentti Ylitalo ja
rahastonhoitaja Eino Suonpää. Päätetiin pitää moporalli 9.2.1964.

Moporallin voitti yli 16 v: Arvi Juhantalo, Hannu Vainio ja Seppo Lähteenmäki. Alle 16v Heikki Mahlamäki, Pentti Vainio ja
Jouko Penttilä. 18 osanottajaa oli mopokisassa.

Heikki Mattila jatkaa Lukon puheenjohtajana.

Vanha pappila puhutti, hajotetaanko vuonna 1964 kysyy hyvin vanha merikarvialainen? Mielipiteet olivat: Puolesta ja vastaan.

Merikarvian Marsin vuosikokous pidettiin 2.2.1964: pj. Lauri Lehtonen, sihteeriksi Osmo Tähtinen ja vt, sihteeriksi Simo Nyroos ja
rahastonhoitajaksi Pentti Tähtinen. Helmi ja Lasse Tuominen sekä Pentti Kallioinen varalle Jaakko Laine ja V. Pohjola ja O. Välimäki.
Kalustonhoitaja Lehtonen, jäsenkirjuri Nyroos.

Jäärata-ajot Sataman jäällä 16.2.1964.

Onni Korpusen liiketalo paloi tuhkaksi. Väki yöpuvussa pakkaseen, kertoi lehti 13.2.1964.

Strikan silta uusitaan jälleen.

Sähkö-Pallo mainosti: ” Katsokaa talviolympialaiset omasta televisiosta”.

Kotiseutulautakunta ja pappila.

Eduskunta – aloite: ” Turmiollisen televisiomainonnan lopettaminen”.

Uusi huoltoasema Tuorilaan, Shell-huoltoaseman omistajat Häyrinen ja Ingström.

J.V. Norrgård oli maineikas merikarvialainen puutavarakauppias

Impivaaran Herra
Vuosisadan vaihteen molemmin puolin vaikutti merikarvialaiseen elämänmenoon hyvinkin tuntuvasti liikemies
Impivaaran herra, joka omisti kaksi höyrysahaa, jotka olivat käynnissä ympäri vuoden. Sen aikaisen näkövinkkelin
mukaan melkoisen ison puutavaramäärän hankkija, jolla kieltämättä oli ansionsa silloisen Suur- Merikarvian kehittymiseen.

Väkiluku kasvoi nopeasti tarjoutuvien työtilaisuuksien vaikutuksesta, saavuttaen lakipisteensä, josta se nyt, kun olemme
siirtyneet hyvinvointivaltion kansalaisiksi, tiputtelee runsaan sata henkilöä vuodessa tienoheen.
Ymmärrämme eron silloiseen ja nykyiseen puutavaraliikkeen tarjoamien työsuhteidenvälillä, kun ajattelemme, että
hevonen oli kuljetuksista huolehtjja ja hakkuissa miesvoimainen saha ja kuorimisessa petkele, niin työtä riitti.

Huomattava ja luonteeltaankin erikoinen liikemies Norrgård oli. Todellinen merkkimies. Tukin hankinnat ulottuivat
Karvianjoen vesistössä Suodenniemelle ja Laviaan, Karvian Honkajoelle ja Kankaanpäähän ja Jukolan sahaan merta
myöten kuljetettiin ainakin Kyrön jokisuulta asti. Merikarvia ja Siikainen olivat tiiviisti Impivaaran Herran
hankinta-aluetta, melkoisesta sahausmäärästä oli kysymys. Tukkien kuljetus perustui miltei sataprosenttisesti uittona kuljetuksiin.
Lieneekö Pirkkalaisen yrittäjä- ja liikemiesveren perintönä, meillä silloin tällöin alkoi nousta huomattuja liikemiehiä.

Antti Ahlströmin kehto on keinunut samoilla kunnailla kuin J V Norrgårdinkin, jonka työpäivän kuolema ennenaikaisesti
katkaisi.
Minkä asti hän olisi päässyt, jos olisi saanut elää pitempään. Kysyy merikarvialainen numerossa 9/1964/27.2.1964.

Aarne Uusitalolle myönnettiin 1964 Director Musicus arvonimi.

Vanha merikarvialainen kirjoitti pappilasta ja kirkkovaltuustosta.

Yhteiskoulun ensimmäisen luokan oppilas kuoli auton alle Honkajärvellä mäkeä laskiessaan.

Kansakoulujen hiihtomestarit 1964:
Pojat nuoremmat, Risto Jurkkala, Ahti Rantaneva, Pentti Yliknuussi. Vanhemmat pojat Ismo Juhantalo Pertti Aarnisaari
ja Tapio Sinervä.
Tytöt, vanhemmat Sirkka-Liisa Rantaneva, Anna-Liisa Mahlamäki ja Anitta Laine.
Nuoremmat tytöt: Aino Dahlros, Armi Pihlajamäki ja Paula Veikkola.

Köörtilän Kirin hiihtokilpailut: Tytöt yli 15v Terhikki Aulu, M-L Mahlamäki. Alle 15 v. Raija Ruohonen, Ritva Ruohonen
ja Sirkka Kumpuselkä.
Miehet: Onni Rantasalo ja Veikko Vainio
Ikämiehet Uuno Pajamäki. Alle 18v Seppo Rantasalo, Matti Michelsson, Pertti Fager, Aulis Ranne, Olavi Ranne.
15v Ismo Juhantalo, Matti Veneranta, Kauko Penttilä, Alle 12v. Tapio Ranne, Simo Suonpää, Pentti Aalto,
Pekka Santanen ja Tapio Vesa.

Heikkoudessa vanha seurakuntalainen kirjoitti Merikarvian kirkkovaltuustolle.

Kunnan hiihtomestarit:
Pojat alle 14v Ismo Juhantalo, Kalervo Vuorinen, Jari Gröönroos, Pekka Malmi Veikko Lindholm, Tapio Ranne,
Kalevi Eränen Raimo Heino, Seppo Wikström, Markku Tuuli ja Matti Malmi.
Alle 16v Pekka Rajajärvi, Hannu Metsäniemi, Aulis Ranne, Reijo Syrjäsalo, Hannu Rikalainen.
Alle 18v Seppo Hirvonen, Seppo Rantasalo, Jorma Rajamäki, Jouko Kuusela, Matti Ylinen, Pentti Salmi,
Altti Mäntylä ja Hannu Korpunen.
Tytöt alle 15v Rauni Hirvonen, Margit Kuusela, Kaija Saari, Terhikki Aulu, Annikki Korpunen ja Raija Tammiranta.
Naiset 5 km Marja-Leena Kalaranta, Marja-Leena Mahlamäki ja Aulikki Korpunen.
Ikämiehet Erkki Näsi, Arvo Hirvonen ja Juha Lähteenmäki.
Yleinen sarja: Onni Rantasalo, Tuomo Ylinen, Ahti Vihervuori ja Kalle Aitasalo.

Yhteiskoulun Ukko-Pekka hiihdot 24.2.1964: Paras hiihtäjä oli Jorma Salonius., Hannu Metsäniemi, Erkki Santala,
Veikko Veneranta, Pekka Rajajärvi, Pertti Fager, Altti Leutonen, Antti Kalliomäki, Jouko Kuusela ja Eero Peltola.
Parhaat tytöt: Anita Westerlund, Margit Kuusela, Merja Juhala, Ritva Ylikahri, Paula Sarjonen ja Terhikki Aulu.

Trollssi-nimestä:
Kirkkoherra Heman kirjoittaa, että kylän läpi kulki oja ja sillä on nainen kummitellut ja siitä nimi on peräisin.

Yhteiskoulun kolme tyttöä osallistuivat menestyen Suomen oppikoulujen Urheiluliiton hiihtokisoihin. 2.-4.3.1964
Valkeakoskella.
Anita Westerlund oli kuudes sarjassaan. 3x3 km viestissä saatiin kuudes sija: Anita Westerlund, Marja-Leena Kalaranta
ja Margit Kuusela.

Köörtilän Kirin hiihtomestarit naiset: Terhikki Aulu, Seija Viikilä. Miehet Onni Rantasalo ja Olavi Ranne.

Yrjö Larmola kysyi, kuuluuko pitäjän oma ääni?

Joko tulee asemakaava?

Satakuntalaisen Osakunnan stipendirahastoon lääketieteen ja kirurgian tohtori Kaarlo Werner Tiisalan
muistorahasto. Tiisala kuoli Helsingissä 20.10.1963. Tiisala syntyi Mouhijärvellä.

Yhteiskoulun mestaruushiihdot voittajat: alle 13v Kari Heino, Raimo Heino ja Tapio Ranne, Markku Tuuli.
Alle 16v Pekka Rajajärvi, Veikko Kalliomäki, Seppo Sipilä, Aulis Ranne, Reijo Syrjäsalo.
Pojat yli 16v Erkki Santala, Jouko Kuusela, Jorma Salonius ja A. Leutonen.
Tytöt alle 13v Merja Juhala, Ulla Iiliäinen ja Leila Niemi.
Tytöt yli 15v Anita Westerlund, Pirjo Lehtonen ja Arja Källi.
Tytöt alle 15v Margit Kuusela, Ritva Ylikahri, Terhikki Aulu.

Mannerheimin nappulakisat hiihdettiin Sataman koululla 21.3.1964. Sataman koulu hoiti järjestelyt.
Alle 5v tytöt: Anni Marjamäki, Maija Kalaranta, Hanna-Maaria Lintunen.
Alle 7v Sirpa Tuuli, Leena Kallio, Eeva Vaahtoranta.
Alle 9v Päivi Sipilä, Hanna Vaahtoranta, Sirkka Välimaa.
Pojat alle 5v Jukka Hanhilahti, Kari Turunen ja Jouni Vihervuori
Alle 7v Jorma Stenroos, Mikko Ranta, Pertti Salmi.
Alle 9v Arto Saari, Tapani Vaahtoranta, Hannu Välimaa 8. Veikko Kallio.

Henkiset kilpailut eli kulttuurikilpailut:
Yksinlaulu Hannu Häyrinen, Asko Vuori ja Pentti Perälä.
Tuula Vuorisalo ja Pekka Koskenkorva ja 3. Marja-Leena Salmi.
Pianonsoitto: Jukka Leutonen Aila Ruoho ja Päivi Sipilä.
Soolosoittimet: Marjo Raunela, Eeva Rikalainen, Pirjo Österman.
Lausunta Erja Maunula, Asko Vuori ja Marja Laaksonen.
Sarja: Tuula Vuorisalo, Armi Stolpe ja Eeva Rikalainen.
Piirustus: Riitta Viitala, Leena Hietasalo ja Hanna Vaahtoranta ja Marja Laaksonen ja Jukka Heino.
Sarja Paula Kallioinen ja Sirpa Hakasalo, Helena Ojala ja Jouko Aalto, Pekka Koskenkorva.
Sataman koulu voitti 2 sijan koulusoitinyhtyeet.
Nokkahuiluyhtyeet. 2 sija Sataman kitarakerho.
Näytelmät: 2 sija Äiti ja tytär, Satama ja Prinsessa Enminäviitsi, Satama.

Uudelle kunnansairaalalle ei ole perustamislupaa.

Sairaalan korjaus maksaa noin 50 000 mk.

Vieläkin pappilasta…pappilasta puhutaan, nyt nuori merikarvialainen. kirjoittaa ja hankala
merikarvialainen jatkaa…

Nuorelle merikarvialaiselle ja hänen tovereilleen hengessä kirjoitti vanha seurakuntalainen.

Toimitus toteaa: ” Ei enää puhuta pappilasta”.

Antti Yli-Knuussi kirjoitti Karhulasta 29.3.1964 kummitätinsä Aili Murtomaan muistolle.

Heikki Lähteenmäki voitti Lukon ampumahiihtojen yleisen sarjan mestaruuden.

Amerikan kirjeiden keruun järjesti Turun yliopiston historianlaitos huhtikuussa 1964.

Kansallispankin kyläillat Merikarvialla.

Innon sisähyppykilpailut hypättiin Keskuskansakoululla. Osanottajia 32.
Tuloksia: Alle 11v Pentti Yliknuussi, Pertti Kallioinen ja Matti Holmi, Jukka Heino.
Alle 13. Olli Varjovuo, Kari Heino, Jorma Marjaniemi, Markku Anttila, Matti Malmi.
Alle 15v Tapani Tuomela, Pekka Renlund, Pekka Malmi.
Alle 17v Reijo Rantala korkeus 130, Jukka Koski.
Alle 20v. Jouko Kuusela, Heikki Niemi. Tytöt alle 13v Paula Kallioinen ja alle 15v Katja Katajamäki.

Ahlströmin koulu myytiin!!!! Kauhistelee tätä myyntiä Lauri Hakosalo, joka Helsingistä seurasi
kulttuurihistoriallisen rakennuksen hävitystä.
Kuinka kunnanisät menettivät kulttuuripyhäkön kunnioituksen. Oliko enää lainkaan Yhteiskoulun ja Ahlströmin
koulujen arvostuksen kantajia.
Eikö enää ollut näiden koulujen kävijöitä kunnan päättäjien joukossa?

Viime lauantaina pidetyssä huutokaupassa myytiin Merikarvian ensimmäinen kansakoulurakennus
ns. Ahlströmin koulu.
Rakennus on kauppaehtojen mukaan siirrettävä pois tontiltaan kuluvan heinäkuun viimeiseen päivään mennessä.
Kohta huutokaupan päälle pitämässään kokouksessa kunnanhallitus hyväksyi korkeimman tarjouksen tehneen mylläri
Seppo Setälän huudon ja niin vaihtoi vanha koulurakennus omistajaa 2500 markalla.
Käyttökelpoinen osa tästä ”vanhojen jukurapäisten merikarvialaisten” ensimmäisestä opinahosta tultaneen käyttämään
jälleen rakennusaineiksi.

”Aika jukuripäisiä olivat kyllä kuntapäättäjät.
Antti Ahlströmin arvorakennus kärsi arvokolauksen ajatteli Lauri Hakosalo tuolloin Helsingissä, lakia lukemaan aloittanut
merikarvialainen murheellisena. Laurin isoisä oli pitkäaikainen koulun opettaja ja talon asuinrakennuksessa asui
lapsuudessaan hänen isänsä Veikko Hakosalo”.

91 vuotta täytti 25.4.1964 Josefiina Österman s.. Rantala Alakylässä.

Sataman koulu niitti kunniaa:

Huhtikuussa 1964 Sataman koulu Porin Opettajayhdistyksen henkisissä kilpailuissa herätti erikoista huomiota.
Opettaja Jussi Pitkäranta ja autokuormallinen oppilaita edustivat Porissa kouluaan.
Yksinlaulu 5-6 lk: 2 sija Tuula Vuorisalo ja 7.sija Pekka Koskenkorva. Pianonsoitto: 2. sija Jukka Leutonen.
Soolosoittimet: 2. sija Marjo Raunela, nokkahuilu. Soitinyhtyeet 2. sija Merikarvian Sataman koulun koulusoitinyhtye.
Nokkahuilusoittimet: 2.sija Merikarvian Sataman Nokkahuiluyhtye. Näytelmä 3. sija Piirustuskilpailu 5-6 lk.
2. sija Sirpa Hakasalo.

Mieskuorojen sarjassa Turussa Merikarvian Laulajat sai 2. sijan B-sarjassa.
Sekakuorojen B-sarjassa Merikarvian Ns. Sekakuoro oli 2. sijalla.

MeLun jäsentenväliset yleisurheilukisat pidettiin 28.6.1964 omalla kentällä Kuvaskankaalla.
Tuloksia: Pituus Jouko Elevaara 587, Heikki Vanhatalo 547. 3-loikka J. Elevaara 13,16
16-17v pituus P. Vanhatalo 575, K. Aittamäki 573, P. Rajajärvi 563.
Kuula M. Tarkkio.
Alle 15 v. 3-ottelu Kari Tarkkio, J. Sädemaa.
Alle 13v A Ahola, J. Tarkkio.
Alle 11v A. Ahola T. Joutsenvirta.

Into on järjestänyt kesän aikana sarjakilpaluja maanantain ja perjantain harjoitusten yhteydessä.
Tytöt alle 11v 60m Sirkka Tuuli, Päivi Rantanen.
Pituus Sirkka Tuuli, Päivi Rantanen.
Kuula Sirkka Tuuli, Päivi Rantanen Korkeus Sirkka Tuuli, Päivi Rantanen.
Alle 13v 60m, pituus, kuula ja korkeus: Kirsti Törmä.
Alle 15v Katja Katajamäki
60m, pituus, kuula ja korkeus: Pojat alle 11v Jukka Heino, Rauno Källi.
Pituus Rauno Källi 331, Jukka Heino 330.
Alle 13v Olli Varjovuo 60m 9,2 Kari Heino 10,2 Ismo Källi 10,5.
Pituus Olli Varjovuo 440, Kari Heino 405ja Ismo Källi 369.
Korkeus Kari Heino 115, Ismo Källi 110, Olli varjovuo 105.
Alle 15v Pertti Aarnisaari 60m 9,0 Pekka Renlund 9,4 ja Lauri Ahokari10,2. Pituus Pertti Aarnisaari 402 4.
Heikki Ruohomäki 346.
Alle 17v Heikki Niemi 60m 8,3, Reijo Rantala 8,4 Seppo Vuori 8,6 Jukka Koski ja Tapio Lindroos 8,7.
Pituus Reijo Rantala 545, Heikki Niemi526, Tapio Lindroos 504, Seppo Vuori 492, Jukka Koski 489.
Seiväs Reijo Rantala 320.
Alle 20v Altti Mäntylä 60m 8,8 Juha Nurminen 8,9.
Pituus Altti Mäntylä 455, Juha Nurminen 441.

Kunnan yleisurheilumestaruuskilpailut 100m Jouko Elevaara 12,5, Hannu Peltola 12,5 ja Antti Pihlajamäki 13,2.
Alle 18v pituus Reijo Rantala 583, Heikki Vanhatalo 581.
Alle 14v 60m Pertti Aarnisaari 8,8, Kari Tarkkio 8,8, 400m Jouko Elevaara 57,1
Pituus Jouko Elevaara 589, Hannu Peltola 512.
Alle 16v kuula. M.Tarkkio.
Alle 16v seiväs Jukka Koski 340, Mauri Kivero 335 ja Pekka Rajajärvi320.
Alle 14v pituus Kari Tarkkio 431, Erkki Aarnisaari 426, Aku Ahola 425.
Korkeus Jouko Elevaara 175.
Alle 18v korkeus Reijo Rantala 180.
Alle 16v pituus Pentti Vanhatalo 571, Mauri Kivero 527, Heikki Niemi 526, Kalle Aittamäki 517 ja Reijo Syrjäsalo 494.
Kolmiloikka Jukka Koski 12,54, Jouko Elevaara 12,49 ja Pentti Vanhatalo 12,12.

Suurpaloharjoitus Krookassa. Palopäällikkö Peltonen.

Sataman koululla vietettiin koulun 40-vuotisjuhlaa 25.5.1964 klo 19.00.

Kunnan teitä paikallisteiksi. Pooskerin, Strikan ja Lauttijärven-Siikaisten tiet valtiolle 25.5.1964 lähtien.

Krakanokan laituri otettiin käyttöön. Ensimmäinen laiva kiinnittyi uuteen laituriin. Se oli Luise Bergman.
Kouhin laiturissa lastasi laiva lisälastia. Satamakapteeni Martti Pietilä ja kunnanhallituksen puheenjohtaja
Eino Siltanen ojensivat laivan kapteenille muistoksi kunnan viirin.

Kunnanhallitus ei vielä hyväksynyt Alakylän uusjakotoimitusta.

90 vuotta täytti 31.5.1964 Albert Vilhelm Rajajärvi Lankoskella.

Uusia ylioppilaita valmistuivat 19 mm Kalle Aitasalo, Aarno Huhtinen, Juhani Herrala, Raimo Inkinen, Tapio Juutilainen.
Lukuvuoden päättäjäiset yhteiskoulussa. Ukkoseuran stipendin sai Aarno Huhtinen.
Merikarvian kunnallislehden stipendin ainekirjoituksesta sai Lea Blomberg, joka oli vuodesta 1982 alkaen Merikarvia-lehden
päätoimittaja.

Yhteiskouluun pyrki 53 uutta oppilasta.

Sähköasentaja Jaakko Johannes Mäkiselle myönnettiin Arava-asuntolaina.

Satakuntataloon kesähotelli ja se sai heti satakuntalaisten suosion yöpyessään kesälomalla Helsingissä.

Tutustumisaikaa Alakylän uusjakoehdotukseen jatkettiin.

Innon sarjakilpailuissa oli 45 osanottajaa. Alle 11v Jukka Heino 60m 10,6, Rauno Källi 10,6, Erkki Koski 11,1.
Pituus Rauno Källi 350, Jukka Heino 341, Erkki Koski 300.
Alle 13v 60m Olli Varjovuo 8,9, Jorma Kenttä 9,6, Kari Heino 9,7.
Pituus Olli Varjovuo 440, Kari Heino 405 Jorma Kenttä 372.
Alle 15v 60m Jouko Venho 8,2, Pertti Aarnisaari 8,9.
Pituus Jouko Venho 437, Pertti Aarnisaari 413, Pekka Malmi 412.
Alle 17v 60m Tapio Lindroos 7,9, Heikki Niemi 7,9, Jukka Koski 8,1.
Pituus Reijo Rantala 545, Tapio Lindroos 545, Jukka Koski 541.
Tytöt 60m Sirkka Tuuli 10,2. Alle 15v 60 Katja Katajamäki 9,5.

Metsänhoitaja Lars Ingström kuoli.

Eero Rikalainen kuoli.

Kuvaskankaan koulu uusitaan.

92 vuotta täytti 10.7.1964 Alma Josefiina Fredman os. Kalliomäki Ylikylässä.

90 vuotta täytti 24.7.1964 Matias Haanpää Ylikylässä.

Uudelle nimismiehelle Urpo Rantamolle vuokrattiin Säästöpankin huoneisto.

Yli 5 000 sanankuulijaa herännäisjuhlilla.

Lääkäritaloa korjataan, mutta lääkärintalo tullaan myöhemmin rakentaa uuteen paikkaan.

Tullimiehet laivoja varten Porista. Laivat saavat purjehtia 15.9.1964 suoraan Merikarvian satamaan
käymättä ensi Mäntyluodossa tullissa.

Viime vuonna Alakylässä 100 vuotta täyttänyt Hilma Sofia Viikilä kuoli. Nyt vanhin on 95 vuotta
8.10.1964 täyttävä Maria Aleksandra Isoviiki Pooekerissa.

Partiopoikien Karhuleiri Jukolan niemessä. Satakunnan partiopiirin 15 lippukunnasta 121 poikaa.
Leirin johtajana Martti Aapasuo, apulaisena Pauli Vahtera,
meripartiolaisten johtajana Niilo Halminen ja maaleirinjohtajana Seppo Nuutinen.
Nimistö otettiin Kiven seitsemästä veljeksestä.
Piirin pj Jaakko Karta tulee leirille avajaisiin.

Maakuntakorkeakoulu satakuntaan?

Valaistussuunnitelma Krakanokalle.

Avauskilpailut uudella ampumaradalla 19.8.1964.

Lehtori Helvi Paasio kuoli 22.8.1964 Porin Diakonissalaitoksella.
Hän oli syntynyt Kylmäkoskella 5.4.1901. Ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta tyttökoulusta 1921.
Kansakoulunopettajan tutkinnon hän suoritti 1922 ja fil. kand. tutkinnon 1936.
Kansakoulunopettajakauden jälkeen Paasio toimi saksan reaaliaineiden opettajana
Tehtaanpuiston Yhteiskoulussa Helsingissä, Mikkelissä ja Loviisassa.
Vuonna 1948 Paasio tuli opettajaksi Merikarvian yhteiskouluun saksan ja englannin kielen opettajaksi.
Tässä virassa hän oli kuolemaansa saakka. Hän teki opintomatkoja Saksaan ja Englantiin.
Hän osallistui myös lottatoimintaan.
Lehtori Helvi Paasio oli sydämessään ammattiinsa antautunut epäitsekäs ja taitava opettaja.
Hän toteutti elämässään kristityn ohjetta rakastaa ja lähimmäistään enemmän kuin itseään
todella teoin eikä vain sanoin. Hänen ystävänsä perustivat Helvi Paasion muistoksi Merikarvian yhteiskoulun
hänen nimeään kantavan stipendirahaston.
Paasio siunattiin Hietaniemen siunauskappelissa ja häntä jäivät kaipaamaan kaksi veljeä perheineen.

MeLun yleisurheilukisoissa 16.8.1964 Jouko Elevaara hyppäsi korkeutta 183 ja pituutta 610
sekä heitti keihästä 46,15.
Alle 15v 3-ottelun voitti Reijo Syrjäsalo, toinen Heikki Saarinen ja kolmas Kari Tarkkio.
Alle 13v 3-ottelun paras oli Aku Ahola, toinen Raimo Vuorela ja kolmas Jori Tarkkio.

Innon yleisurheilumestaruuskilpailut pidettiin syyskuussa ja osanottajia oli 44.
100 ja 400m paras oli E. Anttila, toisena H. Niemi.
Pituus R. Rantala 652, H. Niemi 551, T. Lindroos 537.
3-loikka J. Koski 12,57 ja seivästä J. Koski 320 ja R. Rantala samoin 320
Kuula, kiekko ja keihäs paras oli Paavo Hirsimäki.
Alle 15v 3-ottelu L. Jalonen. Alle 13v. O. Varjovuo. Alle 11v. T. Kukko.
Tytöt alle 15v. Katja Katajamäki. Alle 11v Sirkka Tuuli.

Köörtilän Kirin kisoissa oli paljon osanottajia.
Yli 15v. 3-ottelu Seppo Fager, Pertti Fager ja Seppo Rantasalo.
Alle 15v. Mauri Kivero, Ismo Juhantalo ja Matti Veneranta.
Alle 13v Tapio Ranne, Hannes Aulu ja Simo Suonpää.
Alle 10v Reijo Vesa, Hannu Aalto ja Pekka Tommila.
Yleinen keihäs Lasse Jalonen Alle 15v. seiväs Mauri Kivero 290.
Miehet seiväs Pertti Fager 310, Risto Vesa 300, Aulis Ranne 290 ja Seppo Fager 290.
Tyttöjen 3-ottelu yli 13v. Terhikki Aulu,
alle 13v. Anna-Liisa Mahlamäki. Alle 11v. Riitta Aulu.

Kansakoulujen yleisurheilukilpailut pidettiin 16.9.1964 Parhaat 3-4 lk: Hannele Kallio Peippu,
Riitta Aulu Peippu ja Riitta Viitala Y-Pohjoinen.
5-6 lk: Armi Pihlajamäki Kuvaskangas, Anna-Liisa Mahlamäki Peippu ja Anne Alho Lankoski.
Pojat 3-4 lk: Matti Holmi Ylikylä-Ahlström, Unto Wikström Y-Pohjoinen, Rainer Peltomäki Satama,
Jukka Heino Y-Ahlström
5-6-lk: Pekka Dahlroos Ylikylä.Pohjoinen., Markku Korpela Lammela, Matti Rantamaa satama.

Yhteiskoulun perinteinen 3-ottelu käytiin 19.9.1964.
Altti Leutonen juoksi 60m ajan 7,1 Uusi koulun ennätys.
Olavi Rikalainen työnsi 3,6 kg kuulaa 17,78 ja sivusi koulun ennätystä.
Parhaat pojat: Altti Leutonen 7,1, 555, 15,85, toinen Antti Kalliomäki 7,3, 577, 16.00,
kolmas Olavi Rikalainen 7,6, 531, 17,78,
E. Vanhatalo, H. Järvenpää, T. Lindroos, H. Niemi, J. Kuusela, P. Rajajärvi ja J. Koski
Tyttöjen paras oli Aulikki Holmi 9,2, 401, 43,78, Irma Kalliomäki, Anna Innola, Anita Westerlund,
Elisa Leutonen, Margit Pöysti,
Anna-Liisa Stenvall, Soile Heino, Margit Kuusela ja Paula Sarjonen.

Heikki Waihinen täytti 80v. 3.10.1964. Kustavissa hän syntyi. Turun Lukkari-Urkuriopistosta 1908,
Helsingin Musiikkiopistossa 1911 kanttoriurkuriksi.
Maskussa, Kustavissa ja Merikarvialla 1909-29.
1910-29 Merikarvian Säästöpankin toimitusjohtajana. Director cantus-arvonimi 1954.
KOP johtajana 29-1950.
Kirkkovaltuuston jäsen n. 30 v. Kuoromies. Sekakuoron johtajana hän oli 35 vuotta. Sen kunniajohtaja.
6vuotta laulunopettajana yhteiskoulussa.
19v. soittokunnassa, perustajajäsen ja sen johtaja.
Metsästys ja kalastus hänen harrastuksiaan.
Merikarvian Metsästysseuran perustajäsen ja sen kunniapuheenjohtaja.

Yhteiskoulun mestaruuskilpailuissa 6.10.1964: yli 15v. 100m A. Kalliomäki 11,9 ja Altti Leutonen 12,1.
Pituus Eero Peltola 652, H. Niemi 598, O. Rikalainen 573, R. Kangaskolkka 539, S. Vuori 525 ja
H. Tukkikoski 510.
3-loikka Eero Peltola 13,07, Jukka Koski 12,89. Korkeus O. Rikalainen 170 ja R. Rantala 170.
Seiväs R. Rantala 340, J. Koski 340. Kiekko E. Peltola 38,05.
Keihäs A. Kalliomäki 46,11. Alle 15v pituus: R. Syrjäsalo 551.
Tyttöjen pituus, yli 15v: Aulikki Holmi 432. Alle 15cv pituus: Elisa Leutonen 406.

Sairausvakuutustoimiston johtajaksi merkonomi Heikki Salminen Tampereelta. Toimisto on
maanviljelijä Paavo Huhtisen talossa.

”Kaisa” kirjoitti In memoriam Eero Rikalainen.

91 vuotta täytti 23.8.1964 Alma Aleksandra Friikoski os. Strikkaluoto Alakylässä.

K.V. Lehtojoki:
Tuorilan paikannimiä 1964:

Kiinnittää huomiota suomalaiseen kylän nimeen Tuorila, kun paikkakunta 1733 tulee asiakirjoihin,
niin nimet ovat ruotsinkielisiä.
Santavuori kertoo Merikarvian kunnan historiassaan, että renki Erkki Mikonpoika oli anonut maaherralta
lupaa perustaa Tuorilaan torppa.
Maaherra 12.12.1732 tutkitutti torpan mahdollisuudet. Torpasta olisi tullut kruunun torppa, jota vastustivat
Yli- ja Alakylän ja Lautjärven isännät.
Loukkasi heidän etujaan. Vanhaa sotilasta ja räätäliä ei sinne haluttu.
Kruununtorppa tuli vasta 1759.
Tuorila-nimestä:
Kustaa Dansk eli Juhana Kustaa, s. 1826: sanoi vanhoilta kuulleensa, että kaksi veljestä, jotka tulivat jokea myöten
ja olivat kotoisin Lauhan vuoren takaa.
He pysähtyivät kosken kohdalle, joka tarjosi runsaasti kalaa ja metsät riistaa.

Toinen rakensi saunan joen rannalle siihen, missä Tuorilan kantatilan rakennukset nytkin ovat.
Toinen n 1 km alavirtaan nykyisen Varpelan tilan vaiheille.
Veljeksiä kutsuttiin Tuorin veljeksiksi ja siitä seutu sai nimensä Tuorila.

Tällaisen tarinan olen kuullut Tuorilan kylän nimestä ja asutuksen alusta. Tätä tukee tavallaan se,
että maanmittari Ivak Tillberin 1760 isojakoa varten
suorittamassa kartassa on juuri näillä kahdella paikalla kartalle merkitty pieniä peltotilkkuja,
aikaista asutusta siis.

Kihlakivi ja sen suonreunametsä Kihlakiven viitta. Sellainen paikannimi on Tuorilasta Siikaisiin menevän
maantien reunassa, noin 1,5 km Airoskeitaan reunassa.
Kihlakivi on noin 40-50 m maantiestä pohjoispuolella. Siitä on jäljellä vain kuoppa. Siitä ajettiin Harjun tilalle
rakennusaineet meijeriin vuosisadan vaihteessa.
Se oli kokonaan kivestä tehty. Kivi oli harvinaisen suoraseinäinen, noin 1,5 m tienpinna yläpuolella ja aivan pystysuora
sivuiltaan ehkä 4-5 m joka sivu ja päältä
aivan tasainen kuin tuvan lattia. Suorastaan poikkeuksellisen säännöllinen neliömäinen kivi.

Lehtojoki kävi poikasena usein kiven päällä, kun se oli aivan niitylle johtavan kinttupolun varrella.
Nimen synnystä on seuraava tarina:
Merikarvia -Tuorila –Siikainen tie on valmistunut 1860. Sinä kulki jonkinlainen polku Airosjärven rantaa
ja Taipaleen talon kautta Lauttijärvelle.

Tuorilan talossa oli ollut piika Lauttijärveltä ja se oli vuoden varrella solminut suhteita talon rengin kansa.
Kun sitten tuli pyhäpäivä, lähti tyttö kotikyläänsä
tuota polkua myöten pääsin kakot ja eväät mukanaan. Poikaystävä meni alkumatkan kantamaan tytön viemisiä
ja saattelen häntä, mutta oli varannut sormuksen mukaansa, ja kun he pääsivät tuolle sileälle kivelle, ehdotti renki,
että mennään tuonne kivenpäälle vähän istumaan, ennen kuin minä palaan takaisin ja sitten
lopullisesti sovittiin naimisiinmenosta ja vakuudeksi sai neitonen sormuksen ja kerrottiin, että siitä tuli onnellinen
pari, kun noin lujalla pohjalla asiat sovittiin.
Kivi on siis jo häipynyt.

Leppijussin kivet oli sellainen nimi, mikä minusta jo varhain tuntui kummalliselta.
Tällaiset kivet olivat Pori -Kristiina, nykyisin jo vanhana maantienä tunnettu, noin 2 km Tuorilasta pohjoiseen päin.
Aivan maantien varressa oli iso siirtokiven tapainen kivi ja toinen aivan pienempi sen vieressä. Maantie on hieman
kaartaen väistänyt kivet. Isommasta on vain pieni osa jäljellä. Se on halottu aikoinaan rakennuskiviksi, joista on tehty
Honkijärven kylään Herranevan ojan silta.

Samalle suoralle avoimelle tien kohdalle, missä 1908-09 sodan aikana, kun von Vegerakin joukot kahakoivat tällä tiellä,
joku paikkakuntalainen piilopaikastaan näki ryssäin kuormavaunun pillastuneet hevoset laukkaavan omin valloin takaisinpäin
tiellä, kun tykin ammus oli pyyhkäissyt ajomieheltä pään pois ja sanoi
”Kylä minä nauroin, ko päätön ryssä palas Herranevalla takaisin, niin että hiukset vaan vinku”
.
Kivien alkuperää, noin 65 vuotta sitten silloisilta vanhoilta ihmisiltä tiedustellessani minulle kerrottiin, että siitä kivien tyköä
lähti Leppijärven kirkkopolku, joka kangasmaita kierrellen kulki nykyisen Pitkärannan talon seutuja Vähäjärven rantoja
seuraten Lauttijärvelle ja edelleen Leppijärvelle.

Silloin se selitys minusta tuntui kokonaan sadulta, mutta myöhemmin noin 1912 tai 1913 teetin Merikarvian Pappilan maalle
metsäojia pahimmin soistuvien kohtien suojelemiseksi ja sanotuista kivistä noin 150-200m metriä itään eli juuri sinne päin mihinkä
tie olisi pitänyt mennä. Ojan tekijät Vihtori Järvinen ja Vihtori Virtanen löysivät suohon painuneen
verraten vahvasta hongasta veistetyt rinnakkain asetetut porraspuut.
He näyttivät poikkihakkaamansa puut ihmetellen, missä tarkoituksessa sellaiset puut olisi siihen vetelään vesiuomaan
asumattomalla seudulla asetettu.

Silloin muistin kuulleeni kertomuksen Leppijuhan kirkkopolusta, jonka olemassaoloa nuo pitkospuut vahvistivat.
Aika oli tyystin hävittänyt mahdollisen polun jäänteet, joista kerrottiin viimeisinä viitteinä olleen puihin veistettyjä merkkejä.

Tällainen kinttupolku on mahdollisesti ollut Lauttijärven- ja miksi ei Leppijärvenkin –kylien silloisilla asujilla Merikarvian kirkolle,
kun sen varmempaa tietä ei ollut.
Silloisen Leppijärven kylän asukas oli merikarvialainen, jolla joskus oli asiaa kirkon ja pappilan seuduille.

Paljon ennen nykyisiä tiensuuntia on Tuorilan seuduilta tie kulkenut Hiittenkallion sivuitse Puukoskelle, josta sitten
Karvianjokea veneellä kirkolle.
Oletettu Leppijärven asukasten tie niveltyy luontevasti tähän reittiin.

Voimme kuvitella, että Susikankaan seutuja yksinäinen rohdinmekkoinen vaeltaja tuohikontti selässään astuskeli kiirettä pitämättä,
palasi sitten kalavesilleen ja kaskimailleen.
Oli ehkä kirkossakin käynyt. Suolaa konttiinsa saanut.

Toinenkin kirkkotie on alkuaan Honkijärven seudulta kulkenut Korpimatin kohdilta suunnaten kirkolle.

Keinumäki on jo kokonaan unohtunut nuorison kokoontumispaikkana. Viime vuosisadan loppupuolella oli kylän nuorison
kokoontumispaikkana kesäiltoina ja pyhinä paikka, joka oli vanhaa tietä ylitse sillan noin 50 m nykyisen Peltoniemen talon tyköä
yhteislaitumelle menevän entiseltä nimeltään Ylistenniittyjen tien vieressä 100m maantieltä pieni aukeama kauniilla mäntykankaalla.
Siihen olivat kylän nuoret miehet tehneet kahden lujan pylvään välille sellaisen aisakiikun jossa joskus huimapäinen pari voi
mennä ympäri asti. Keinun ympäristössä oli kulumisesta johtuen sileä hiekkapohjainen kenttä.
Siellä oltiin nummeroa, hihnamaakaria ja juotiin leilistä. Sarsihamosessa ja pikisaumapieksuissa tytöt.

Hienoa kotisetuasiaa K.V. Lehtojoelta, sanoo Lauri Hakosalo nyt 2020.

Merikarvian LC perustettiin ja se vietti perustamisjuhlaansa Porissa. Perustajajäsenten lisäksi monilukuinen kutsuvieraiden joukko
naisineen naapuriklubeista ja kummiklubi Pori/Ulvila. Varapresidentti Pekka Alastalo toivotti vieraat tervetulleiksi ja illallispöytään.
Piirikuvernööri Pentti Tuomainen luovutti perustamiskirjan.
Presidentti Risto Rantala otti vastaan perustamiskirjan. Serenadi esitettiin. Robert Kohvakka piti puheen naisille.
Kummien puolesta tervehtivät: Veikko Ajanko
luovutti pj:n nuijan Presidentti Rantalalle. Osmo Juvela luovutti LC Ulvilan viirin.
Kansainvälinen. presidentti Claude M. De Vorss onniteli uutta klubiamme.
Jäsenten kotona kokoonnuttiin aluksi.

Metsätyönjohtaja Esa Heino kuoli 10.11.1964. Heinon perhe asui Varpolassa ja Veikko Hakosalon
rintamiestalossa vuokralla.

Sairausvakuutustoimisto avattiin, kertoi lehti 27.8,1964,
Merkonomi Heikki Salminen ja toimistovirkailija Anneli Vuori.

Maijan Baarista saa herkullista pullaa.

Kansaneläkelaitoksen piiriasiamies Lasse Järvenpää tavattavissa Paavo Huhtisen talossa 1.9.1964.

Filppulan ja Lammelan tiet valtion hoitoon.

Lehtori Helvi Paasio kuoli 22.8.1964 Porin Diakonissalaitoksella.
Hänet haudattiin Helsingissä Hietaniemen hautausmaalle.

Tähtisen parturi – kampaamo on avattu entisen Ravintola Kajavan huoneistossa, kertoi lehti 3.9.1964.

Yhteiskouluun 41 uutta oppilasta.

Helvi Paasion muistorahasto perustettiin.

Ruohomäen – Rajajärven tiesuunnitelma hyväksyttiin.

Jouko Elevaaran korkeustulos 183 oli parasta antia Lukon kisoissa.

Muoviset salaojaputket ovat ratkaisu putkipulaan.

VIP kirjoitti: ” Rehdit keinot ja kierot konstit”.

Kolmoset Erkki Radan lehmälle.

Kunnallisvaalien ehdokaslistojen yhdistelmä julkaistiin lehdessä 10.0.1964.
4 eri puolueiden listaa on mukana.
Ehdokkaiden numerot ovat 2-83 henkilöä.

Valtuuston kokoushuoneeseen taidetta 120 markalla.
V. Nummiston maalaama merikarvialaisaiheinen taulu.

Valtuuston yrittäjien luku on lisääntynyt.
Puolueiden äänimäärät vuonna 1956 ja 1960- vaaleissa, kertoi lehti 24.9.1964:

Kokoomuksen vaaliliitto 496 ja 434
SDP 467 ja 498
Maalaisliitto 832 ja 856
SKDL 877 ja 719
Pientalonpoikain vaaliliitto 84 ja ei edustajaa.

Eino Siltasen vaali-ilmoitus oli ensimmäisenä lehdessä ja nro 80 ja vaaliteemat.

Kunnan kansakoulujen urheilumestaruudet ratkottiin ja nimet ovat lehdessä.
Kirjailija Arvo Salo kertoi Lauri Hakosalolle 1980 luvulla, kuinka tärkeää hänestä oli, kun hänen nimensä
mainittiin partiokisojen tulosten yhteydessä paikallislehdessä. Arvo ei ollut menestynyt kovin hyvin, mutta
nimi oli lehdessä präntättynä, se oli hänestä tärkeää.

Paikallislehdessä on siksi tärkeää, että kaikki urheilutulokset nimineen julkaistaan.
Tätä mieltä on Lauri Hakosalokin.

Pankinjohtaja Heikki Waihinen on 80.vuotias 7.10.1964.
Kuvan ja jutun kanssa lehden etusivulla.

Krakanokan valaistuksen tekee Risto Lehtonen ja Merikarvian Sähkö Oy.

Merikarvian Yhteiskoulun perinteinen 3-ottelu kisattiin: parhaat Altti Leutonen, Antti Kalliomäki ja O. Rikalainen
sekä E. Vanhatalo.
Altti Leutosen 60m juoksun aika 7,1 oli koulun uusi ennätys. ja Antti Kalliomäki 7,3.
Aikaisemmin Jorma Venho ja Lauri Hakosalo juoksivat ajan 7,2 vuonna 1960.

Parhaat tytöt olivat Aulikki Holmi, Irma Kalliomäki ja Anna Innola.

Nimimerkillä Puuntuottaja kirjoitti: ” Vanha metsämies muistelee”.

Liian paljon prinsessa Ruususia kunnallisvaaleissa.

Pohjoinen kunnantie valmistuu, paikallistie kuntoon.

Askel oikealle kunnanvaltuustossa. Oikeisto sai yhteensä 174 ääntä ja vasemmistolle tuli 1388 ääntä.
Kokoomus sai 493 ääntä, keskusta 981, SDP 467, SKDL 903 ääntä.

Äyrin hinta 13 penniä.

Martti Santavuori julkisti uuden kirjansa ”Tuli ja Purjeet”.

Ohjelmalliset iskelmälaulukilpailut Mieslaulajaintalossa 13.10.1964.

Lähetystö ministeriöön työllisyystilanteen johdosta. Eino Siltanen, Toivo Kuusinen, Lauri Marikko,
Juhani Aitasalo ja Lauri Laurila.

Työttömyyden peikko uhkaa. Työvoima-asiamies Kauko Lounasvaara.

Nimismiehen kanslia tuli Ylikylään.

Yhteiskoulu urheili.

K.V. Lehtojoki kirjoitti muutamista paikannimistä Tuorilassa ja sen lähiympäristössä.

LC Merikaria viettiperustamisjuhlaansa Porissa. Kummiklubi LC Pori/Ulvila.
Piirikuvernööri Pentti Tuomainen luovutti uudelle leijonaklubille perustamiskirjan.
Presidentti Risto Rantala.

Oteäänistä ei tullut muutoksia.

K.V Lehtojoki jatkoi kirjoituksiaan: ” Muutamia paikannimiä Tuorilassa ja sen
lähiympäristössä.

Yhteiskoulun päivälliset 15.11.1964 klo 13.

Keskusvaalilautakunta julkaisi uudet kunnanvaltuuston jäsenet ja varajäsenet lehdessä.

Esa Heino kuoli 10.11.1964. Hän oli syntynyt 16.1.1921 Kullaalla.
Metsätyönjohtaja Heino kuoli kunnansairaalassa vaikean sydänsairauden murtamana.
Hän kuului siihen ikäpolveen, joka nuorena joutui puolustussotiimme. Jatkosodassa hän
alikersanttina JR16:n riveissä Karjalan Kannaksella.
Hän toimi W. Rosenlew & Co:n metsäosaston palveluksessa ja kävi Hämeen
metsätyönjohtajakoulun 1950. Hän jatkoi saman yhtiön hankintapäällikkönä Merikarvialla.
Esa Heino oli arvostettu ammattimies, jota jäivät kaipaamaan puoliso ja kaksi poikaa ja suuri
ystävä ja tuttavapiiri.
Lauri Hakosalo sai tutustua nuorena Esa Heinoon, kun hänen perheensä asui sekä Varpolassa
että myöhemmin Veikko Hakosalon rintamiestalossa.

Meri - Muovi Koskimäen liiketalossa kutsuu ostoksille kivalla ilmoitus -otsikolla: ” Hei Äiti!”

90-vuotta täytti 23.11.1964 Iida Maria Österlund os. Vallenius Etelämaasssa.

Äyrin hinta on 15 penniä.

K.V. Lehtojoki kirjoitti: ”Muutamia paikannimiä Tuorilassa ja sen lähiympäristössä, osa III.
Selvää mm, missä kulki Tuorilan kinttupolku.

Käytöskurssi on tiedossa.

Metsänhoitaja Lars Olav Ingströmin konkurssihuutokauppa pidettiin joulukuussa 1964

Itsenäisyyspäivän vietto. Mieslaulajat lauloivat perinteisesti Reino Rannikon johdolla.
Juhla pidettiin yhteiskoulun juhlasalissa. juhlassa oli yli sata henkeä. Juhlapuheen esitti
kirjailija Martti Santavuori.

Osuusliike Kansan Sataman myymässä on ”uudet kasvot”. Hieno kuva liikkeen sisätiloista
ja myyjistä.

Joulumyyjäiset yhteiskoululla. Yhteiskoulun Tuki hoiti kahvituksen.

Koittankosken tie sai valtionapua.

Leipoja – pyykkärin toimi kunnalliskodissa.

Martti Mikkola:” Kunnat ja teollisuus”.

Merikarvian koulujen historiaa tutkimaan asetettiin toimikunta, jonka puheenjohtajaksi valittiin
Juha Lähteenmäki ja jäseniksi Paavo Huhtinen, Reijo Ostamo ja Mikko Väre.

Satamassa kävi vuoden aikana 66 ulkomaalaista alusta. Satamassa tehdyt työt edustavat noin
3800 miestyöpäivää.

”Vieraasta metsästä otettu joulukuusi on törkeä varkaus”.

Tervehtien Virpolasta 24.11.2020

Lauri Hakosalo

Mukavaa luettavaa Merikarvian kunnallislehti Esko Sipilän toimittamana antoi tänäkin vuonna 1964.

LC Merikarvia perustettiin ja se jatkaa voimallisesti tänäänkin vuonna 2020.

K.V. Lehtojoki kirjoitti Tuorilan kylän kotiseutuasioita.