Tarinoita
Helli Mellanouran (1914-2004) muistelmat
Erkki Nurmi muistelee isäänsä Esko Nurmea
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
Mikko Järvenpää muistelee
Juhani Aallon muisteluita
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat
Jukka Uusitalon tarinat
Lauri Tuomisen tarinat
Seppo Haukorannan tarinat
Aku Tieran kirjoitukset
Veikko Heikkilä muistelee
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna
Antti Yliknuussin tarinoita
Matruusi Jukka Anttilan merimiesmuistoja
Tarinoita > Lauri Hakosalon juttuja > Pärske, Köörtilän kansakoulu

Pärske, Köörtilän kansakoulu


Lauri Hakosalo
Vanhoja muistellen käyn Köörtilän kylässä kuin silloin ennen.

Pärske, Köörtilän kansakoulu
Aloitan matkani Köörtilään tutustumalla kylän kouluun



Kansakoululautakunta määritteli 14.9.1951 Köörtilän kansakoulun piirin rajat seuraavasti: Koulupiiri kulkee etelässä Ahlaisten pitäjän rajalle asti. Lännessä koulupiiri kulkee pohjoista kohden pitkin valtakunnan rajaa ja siitä itään Peipun koulupiirin rajaa myöden Viitalan kohdalle, josta se jatkuu Isojärven eteläpään kautta Lammelan ja Köörtilän kylien rajaa pitkin Koivusalon kohdalle ja siitä edelleen Stenholmin kohdalle. Tästä raja poikkeaa Koliahteelle ja sen merenpuolta kulkien päättyy Ahlaisten pitäjän rajaan. Koulutalo sijaitsee kunnan omistamalla ”Ali-Romppainen” –nimisellä tontilla RN:0 1. Alakouluikäisiä lapsia piirissä tuolloin oli 22 ja yläkouluikäisiä 49. Koulumatkat ovat 0-3km 47 lapsella, 3-5km 21 lapsella ja yli 5km 4 lapsella. Pisin koulumatka on 5,5km.

Johtokunta totesi 14.3.1902, että johtokunnan esimies lautamies M. Mellin on kieltäytynyt edelleenkin toimimasta johtokunnassa, vaikka kuntakokous ei hänelle 10.3.1902 siitä eroa ole myöntänyt. Jäsen A. Tommila, jonka kuntakokous määräsi johtokunnan kutsumaan kokoon neuvottelemaan, mitä olisi tehtävä, että koulu voisi toimintansa aloittaa ensi syksynä, niin kuin kuntakokous on määrännyt tapahtumaan. Johtokunta valitsi itselleen varaesimiehen siihen saakka, kunnes varsinainen esimies toimeensa ryhtyy, tahi uusi saadaan. Varaesimieheksi valittiin räätäli Vihtori Lönnberg. Keskusteltiin kaluston hankkimisesta kouluun ja päätettiin että koulussa on seurattava maan ylhäisemmissä kansakouluissa olevia asetuksia opetus- ja työsuunnitelmaa laadittaessa. Läsnä olivat Frans Honkala, Juho Wanhatalo ja Vihtori Honkala.

Johtokunta päätti julistaa 18.6.1902 viipymättä opettajan viran haettavaksi sekä samalla päätti naiskäsitöiden opettajan viran auki julistamisesta. Viran hakuasian hoitaminen annettiin talokkaan pojalle Arvi Tommilalle hoidettavaksi. Keskusteltiin, miten parhaiten saataisiin tarpeellinen kalusto koululle hankituksi. Koulun pulpettien hankkiminen annettiin varaesimies Lönnbergin tehtäväksi. Koska kunnan rahoja ei vielä ole koulua varten maksettu, niin kustannukset maksaa ensin hankkija ja hänelle maksetaan heti kun kunta rahat antaa. Pulpetit lupasi laittaa itsellinen Frans Stenroos 10 mk per kappale.

Johtokunta kokoontui 22.7.1902 valitsemaan opettajaa toimeensa. Läsnä olivat varapuheenjohtaja V. Lönnberg, ja jäsenet Frans Honkala, V. Honkala, A. Tommila. Lisäksi jäsen Juho Wanhatalo oli esittänyt estyneenä toivomuksenaan, että johtokunta valitsisi maisteri Lillbergin opettajan väliaikaiseen toimeen. Virkaa olivat hakeneet sanomalehden toimittaja Edvard Emil Nordlund, opettajakokelas Juho Frithiof Marttila ja seminaarin oppilas Nikolai Leinonen, jonka hakemus oli tullut 11/2 vrk myöhästyneenä, jäi huomioimatta sekä kansakoulunopettaja Valfrid Marelius Jämsästä, saanut todistuksen Rauman seminaarista ja filosofian kandidaatti Fredrik Emil Lillberg Sauvon pitäjästä. Valittiin yksimielisesti Köörtilän kouluun opettajaksi Lillberg.

Johtokunta totesi 29.7.1902 virkailmoituksessa mainitun seuraavia seikkoja: Virka on otettava vastaan 1.8.1902. Palkkana valtionpalkka ja 300 mk kunnan palkkana sekä vapaa asunto, polttopuut, öljyvalo, ¼ osaa hehtaarista peltoa sekä puolet oppilaiden sisään kirjoitusrahasta. Meri sijaitsee lähellä koulupaikkaa ja kylän vesissä saa vapaasti kalastaa. Opettajaksi valittiin nyt Juho Frithiof ( Valfriid) Marelius Jämsästä, koska tarkastaja ei hyväksynyt Lillbergin valintaa. Tyttöjen käsitöiden opettajaksi valittiin Lilja Westergård 7 hakijasta. Johtokunta totesi, ettei saatu vieläkään opettajaa ja virka laitettiin jälleen auki.

Johtokunta kutsui 10.9.1902 opettajaksi Otto Aleksanteri Leväsen. Muita hakijoita olivat Edvard Emil Nordlund, joka myöhemmin tunnettiin Merikarvialla nuorisoseura aktiivina ja hienojen sen ajan valokuvistaan. Hän toimi tätäkin aikaa myöhemmin Kajaanissa sikäläisen lehden päätoimittajana. Opettajan virkaa hakivat myös Jalmari Jaakkola ja Willehard Rikman.

Johtokunta vahvisti 30.9.1902 oppilasmaksuiksi talokkailta tai muuten parempiosaisilta lapsilta 2 markkaa ja torppareiden sekä itsellisten lapsilta 1 markkaa lukukaudelta. Ostettiin koululle harmoni 275 mk, vaikka kunta oli antanut tätä varten vain 200 mk. Johtokunta totesi halvempien olevan liian matalaäänisiä ja liian pieniä syrjäkylän käyttöön.

Johtokunnassa olivat läsnä 17.12.1902 kansakoulutarkastaja J. Reini ja jäsenet pj. W. Lönnberg, F. Honkala ja Aaron Tommila sekä opettaja Levänen. Laadittiin koululle talousarvio vuotta 1903 varten. Se päättyi 7.693,80 mk. Opettajan kunnan palkka 300 mk, käsityönopettajan palkka 100 mk, 12 oppilaan käsityökalusto 215,80 mk, 10 oppilaan höyläpenkit 125 mk, tahko 14 mk, sorvikone 134 mk, mallisarja 70 mk, puihin 200 mk, waloon 30 mk, huoneen hyyryyn 300 mk, oppilaskirjastoon 50 mk, opetusvälineisiin 50 mk, pellon vuokraan 16 kapanalaa 80 mk, koulupaikan lunastukseen 1.500 mk, koulun rakennusrahoitukseen 4.500 mk ja satunnaisiin menoihin 25 mk.

Siinä tapauksessa, että kunnalle ostetaan Ali-Romppasen talo sen nykyiseltä omistajalta J. Aleniukselta, talousarviota muutetaan ja käteistä rahaa tarvitaan talon ostoon 1.000 mk ja talousarvio päättyy 7.113,80 mk.

Huutoäänestyksellä valittiin 12.1.1903 puheenjohtajaksi J. Mellin, varapuheenjohtajaksi W. Lönnberg, taloudenhoitajaksi Aaron Tommila ja sihteeriksi opettaja Otto Levänen.
Koska kunta oli valtuuttanut johtokunnan aloittamaan koulun rakentamisen ja sitä varten hommaamaan koulua varten valtionavut, annettiin Aaron Tommilan toimella pyytää Alakylästä koulua varten tarvittavat piirustukset, jotta voitaisiin tehdä kustannusarvio. Pyydettiin Alakylän kansakoulun rakentajalta Bäckströmiltä ohjausta tässä asiassa. Bärlundilta tilattiin höyläpenkit, jotka on tehtävä Ahlströmin kansakoulussa olevien kaltaisiksi. Koulun omaisuus päätettiin vakuuttaa tulen varalta Merikarvia-Siikainen palovakuutusyhtiössä. Johtokunta valitsi 19.1.1903 koulun rakennuspiirustukset ”Mallipiirustuksia”- nimisestä kirjasta ja päätettiin päärakennus ehdottaa rakennettavaksi N:o 7 mukaan ja ulkorakennus N:o 31 toisen kuvauksen mukaan ja sauna N:o 36 mallisena, mutta se ainoastaan 10 kyynärää pitkänä ja 6 kyynärää leveänä. Koska paikalla pidetyssä tarkastuksessa todettiin Aleniukselta ostetun talon rakennukset kouluhuoneiksi sopimattomiksi ilman korjauksia, kamarin muurit kun olivat rakennetut ”fyllilattian” päälle, jonka niskat ovat pettäneet ja antaneet perään ja kannatit ovat siksi pienet, etteivät ne riitä yhdessä pienen salin kanssa opettajan huoneiksi, ja kun kivijalka on lisäksi huono, päätettiin päärakennus hajottaa. Se rakennetaan uuteen paikkaan, niin että pihassa oleva kellari joutuu luokkarakennuksen alle. Samoin ulkorakennukset siirretään toiseen paikkaan. Päätettiin maksaa herra Bäckströmille kohtuullinen palkkio avustaan koulun piirustusten valinnassa ja kustannusarvion laatimisessa. Päätettiin, että koulun kivijalkakivet hakataan ainoastaan syrjästä.

Johtokunta valitsi 31.3.1903 opettaja Otto Aleksanteri Leväsen 11.8.1903 alkaen 2 vuoden koetusajalla opettajaksi Köörtilän kouluun. Valintaa vastaan esitti Aaron Tommila vastalauseensa, samoin F. Honkala. Vastalause koski lähinnä valintamenettelyä. Johtokunta totesi 19.4.1903, että tarkastaja J. Reini ei hyväksynyt opettajan valintaa vaan vaati, että virka tulee laittaa auki uudelleen ja nyt laillisessa järjestyksessä. Johtokunta päättikin äänin 3-1 laittaa viran auki. Johtokunta valitsi 25.6.1903 opettajaksi Matti Koskenniskan 1.8.1903 lukien.
Johtokunta valisti 31.8.1903 opettaja Koskenniskan johtokunnan uudeksi sihteeriksi.

Johtokunta tarkastaja J. Reinin olleessa myös läsnä yksimielisesti päätti esittää Köörtilän kansakoulun rakennettavaksi, niin että koulutontilta löytyvä rakennus puretaan perin pohjin ja salvetaan uudelleen, koska sitä ei pystytä kouluksi korjaamaan. Hirret tullaan käyttämään koulutalon salvamiseen. Koulurakennus tehdään mallipiirustusten N:o 9 mukaan, mutta opettajan huone poiketen siitä tehdään 1 metrin lyhyempänä ja koko rakennus siis 1 metrin lyhyempänä. Rakennusta myös kavennetaan 1 metrillä paitsi luokan ja käsityöhuoneen kohdalta.
Johtokunta valitsi 3.11.1903 rakennustyön valvojaksi Bäckströmin. Suostuttiin siihen, että opettaja saisi tuoda hänelle kuuluvat polttopuut ja lämmittää niillä nykyisen asuntonsa kolme huonetta Tommilan talossa.

Johtokunta päätti 9.12.1903 pitää rakennuskomitean pöytäkirjat erikseen johtokunnan pöytäkirjasta, johon merkitään vain kaikkein tärkeimmät päätökset.
Johtokunta päätti 2.2.1904 ostaa Haminaholmasta 10 laatikkoa lankunpäitä.
Johtokunta päätti ehdottaa 14.12.1905 talousarvion seuraavalle vuodelle, jossa mm opettajan kunnan palkka oli 400 mk.

Johtokunta valisti 9.1.1905 puheenjohtajakseen kauppias J. Mellinin, varapuheenjohtajaksi V. Lönnbergin, taloudenhoitajaksi S. Peltomäen ja kirjuriksi opettaja M. Koskenniskan.
Johtokunta oikeutti 24.1.1905 kauppias Mellinin hankkimaan koululle teräsrekin. Peltomäki otti Porin asemalta tuodakseen sinne Helsingistä saapuneet koulun voimisteluvälineet. Opettajalle annettiin puukorvaus rahassa 30 mk.

Johtokunta totesi 6.3.1905, että koululle olisi perustettava puutarha. Päätettiin kutsua Satakunnan Maanviljelysseuran puutarhuri 2-3 päiväksi suunnittelemaan koulun puutarhaa.

Johtokunta antoi 4.5.1905 Furuhjelmin lahjarahan 30 mk III osaston oppilaalle Wihtori Jalmari Aliselle. Johtokunta antoi opettaja Koskenniskalle virkavaltakirjan virkaansa 31.5.1905.

Johtokunta otti käsittelyyn väliaikaisen opettajan viran täyttämisen 6.7.1905 opettaja Koskenniskan paikkakunnalta muuton vuoksi.

Johtokunta valitsi 27.7.1905 koulun väliaikaiseksi opettajaksi Otto Aleksander Leväsen Merikarvialta 1.8.1905 lukien seitsemän hakijan joukosta. Jälleen Aaron Tommila esitti vastalauseensa pöytäkirjaan 26.7.1905 ja teki valituksen, jota käsiteltiin johtokunnassa 30.7.1905.
Johtokunta hyväksyi 31.7.1905 opettaja Leväsen väliaikaiseen opettajan virkaan lukukaudeksi 1905 ja samoin johtokunnan sihteeriksi.
Johtokunnan 27.8.1905 tekemä päätös pysyi tehdystä valituksesta huolimatta muuttumattomana Ylihallituksen 29.9.1905 antamalla päätöksellä. Näin todettiin johtokunnassa 26.10.1905.

Johtokunta valitsi 9.1.1906 puheenjohtajaksi räätäli J.W. Lönnbergin, varapuheenjohtajaksi opettaja Akseli Granqvistin (Hakosalo vuodesta 1904 lukien), sihteeriksi opettaja Otto Leväsen ja taloudenhoitajaksi S. Peltomäen. Johtokunta päätti, että tupakanpoltto kouluhuoneessa on kielletty. Jälleen laitettiin 17.3.1906 opettajan virka auki. Porin Mellinin kirjaston II johtokunnan pyyntöön saada sijoittaa mainittu kirjasto koululle ilomielin suostuttiin.

Poikkeuksellisesti Köörtilän kansakoulun johtokunnan kokous pidettiin 5.5.1906 Ahlströmin kansakoululla, jossa saapuvilla olivat puheenjohtaja J.W. Lönnberg, ja jäsenet J. Vanhatalo. S. Peltomäki. J. Tommila ja opettaja Akseli Hakosalo, joka sihteeri opettaja Otto Leväsen ollessa estyneenä piti pöytäkirjaa. Otettiin käsittelyyn Köörtilän kansakoulun miesopettajan viran täyttäminen, joka viran laillistuttamista varten oli julistettu haettavaksi Suomalaisessa virallisessa lehdessä olevalla hakuilmoituksella. Virkaa oli hakenut viran nykyinen väliaikainen haltija opettaja Otto Aleksanteri Levänen. Johtokunta kutsui yksimielisesti Leväsen Köörtilän koulun opettajaksi 1.8.1906 lukien. Koska Levänen on jo edellisessä paikassaan saanut valtakirjan ja täälläkin Merikarvialla huomattu täysin kykeneväksi virkaansa johtokunta päätti antaa hänelle virkaansa vahvistusvaltakirjan, ei siis ollut aihetta laittaa häntä koetusvuosille.

Johtokunta päätti 11.8.1906 pyytää puutarhurin jällen suunnittelemaan koululle puutarhaa.
Johtokunta valitsi 9.12.1906 puheenjohtajakseen J.V. Lönnbergin, varapuheenjohtajakseen opettaja Akseli Hakosalon, taloudenhoitajaksi Salomon Peltomäen ja sihteeriksi Opettaja Leväsen.
Johtokunta valitsi 9.5.1908 taloudenhoitajaksi Salomon Peltomäen tilalle Juho Tommilan toistaiseksi.
Johtokunta valitsi 27.1.1908 puheenjohtajakseen Lönnbergin, varapuheenjohtajakseen F. Mikkolan, taloudenhoitajaksi Evert Lillskärin ja kirjuriksi Otto Leväsen.

Johtokunta totesi 29.4.1908, että kivijalan päälle pannaan lankku lappeelleen ja toinen sen päälle ja hankitaan sammaleita täytteiksi.
Johtokunta päätti laudoittaa koulurakennuksen kokonaan ja työ annettiin Herman Viitalalle 6.9.1908.

Valittiin sijaisopettajaksi 7.91909 opettajan rouva Alma Emilia Levänen. Johtokunta antoi Furuhjelmin lahjoitusrahaston varoista annetut 20 mk III osaston oppilaalle Väinö Johannes Lähteenmäelle.
Johtokunta valitsi 9.1.1910 esimieheksi E. Lillskärin, varapuheenjohtajaksi Lönnbergin, sihteeriksi opettaja Leväsen ja taloudenhoitajaksi A. Tommilan.

Johtokunta antoi huutokaupalla koulun lämmityksen ja sylkilaatikoiden ja koulun makkien puhdistuksen kalenterivuodeksi Nestor Laiholle 13,50 mk.

Johtokunta valitsi 30.12.1910 puheenjohtajaksi vuodelle 1911 Lönnbergin, varapuheenjohtajaksi J.E. Lillskärin, taloudenhoitajaksi Arvi Tommilan ja sihteeriksi opettaja Leväsen.
Johtokunta totesi 25.10.1911, että koulussa on nykyään 50 oppilasta. Hankittiin lisää pulpetteja.

Johtokunta päätti, kun Köörtilän ja Haminaholman kouluissa on pitemmän aikaa sitten päästetty oppilaita, niin on jo tarvetta pitää tietojen uudistamiseksi jatkokurssit heille ja hyväksyttiin niiden ohjelma.

Johtokunta otti käsittelyyn 9.12.1911 kellarin teon koululle.
Johtokunta valitsi 3.1.1912 puheenjohtajakseen Lillskärin, varapuheenjohtajakseen Juho Tommilan, taloudenhoitajaksi Arvi Tommilan ja sihteeriksi opettaja Leväsen.
Johtokunta päätti hankkia 1.5.1912 koululle todistuskaavakkeet ja painattaa niihin koulun oma nimi. Hankittiin 50 kappaletta todistuksia.
Johtokunta osti koulua varten 14.11.1912 Singerin ompelukoneen. Päätettiin kantaa tästä lähtien lukukausimaksu kaikilta oppilailta 1 markka lukukaudelta, mutta niistä voidaan antaa vapautusta.
Johtokunnan ehdotus 16.12.1912 vuotta 1913 varten päättyi 1.122,50 mk.
Johtokunta jätti 19.2.1913 Venäjän historian ja maantiedon oppikirjat, jotka tarkastaja oli määrännyt koulun hankkimaan, kunnallislautakunnan hankittavaksi. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin J.E. Lillskär, taloudenhoitajaksi Arvi Tommila, sihteeriksi opettaja Levänen ja varapuheenjohtajaksi J.V. Lönnberg.

Johtokunta totesi 24.9.1913, että koulun tarpeeksi hankkimaan paloöljyä ensi polttokaudeksi olivat tarjonneet kirjallisesti kylän kaikki kauppiaat seuraavasti:
J. Mellin 20 penniä litralta, S. Tähtinen 21 penniä litralta ja A.Wanne 21 penniä litralta. Arvan kautta Wannen ja Tähtisen kesken voitti A. Wanne, jolta öljy hankittiin.

Talousarvio vuodelle 1914 päättyi 1.120 mk.
Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin 11.1.1914 A. Wanne, varapuheenjohtajaksi J.E. Lillskär, taloudenhoitajaksi J.V. Lönnberg ja sihteeriksi opettaja O. Levänen.
Johtokunta antoi Furuhjelmin 20 mk III osaston oppilaalle Tyyne Lönnbergille.

Johtokunta otti 15.12.1914 käsittelyyn koulun vahtimestarin viran täyttämisen tulevaksi kalenterivuodeksi. Todettiin, että koulu tulee lämmittää ehtoolla ja siksi hyvin, että koulu pysyy lämpimänä pysyvästi ainakin +18 asteisena. Koulun puhdistukseen kuuluu, että joka päivä lakaistaan märällä rätillä tai luudalla tai kostutetuilla sahajauhoilla lattiat, puhdistetaan sylkyastiat ja pyyhitään tomut. Tehtävä annettiin 50 mk Vendla Nylundille.
Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen J.E. Lillskärin, varapuheenjohtajakseen J.V. Lönnbergin. taloudenhoitajaksi Arvi Tommilan ja kirjuriksi opettaja Leväsen.
Johtokunta valitsi Tommilan ehdotuksesta taloudenhoitajaksi A. Vanteen.
Otettiin käsittelyyn 28.2.1915 se asia, ettei johtokunta ole saanut itselleen taloudenhoitajaa ja asia siirrettiin kunnanvaltuuston käsiteltäväksi.
Johtokunta totesi 21.3.1915 Vanne tilalle valituksi F. Vesasen, joka valittiin taloudenhoitajaksi.
Johtokunta hankki koululle lipputangon 25.4.1915.
Johtokunta antoi 9.1.1916 Furuhjelmin 20 mk III osaston oppilaalle Fiina Lähteenmäelle.
Johtokunta valitsi 29.12.1916 Ida Aallon koulun lämmityksen ja siivouksen toimeen 70 mk vuodessa.

Johtokunta valitsi 31.1.1917 puheenjohtajakseen A. Tommilan, varapuheenjohtajakseen Lönnbergin, taloudenhoitajaksi O. Mobergin ja kirjuriksi opettaja Leväsen.
Talousarvio vuodelle 1918 päättyi 1.815 mk. Koulu sai tuloja maanvuokrista 130 mk, metsän polttopuista 500mk, joten taksoituksella tuli hankkia koulua varten 1.185 mk.
Johtokunta valitsi vahtimestariksi A. Tähtisen 140 mk.

Opettaja Levänen pyysi 15 opettajavuoden perusteella palkankorotuksen ja sai sen.
Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen 18.1.1918 F. Vesasen, varapuheenjohtajakseen O. Mobergin, taloudenhoitajakseen J.V. Lönnbergin ja kirjuriksi opettaja Leväsen.

Päätettiin hankkia J.R. Lindelliltä koululle kaksi uutta oppilaspulpettia 40 mk.

Johtokunta totesi 1.9.1918, että kunnanvaltuusto oli erottanut Köörtilän kansakoulun johtokunnan jäsenyydestä F. Vesasen, J.V. Lönnbergin ja V. Lehtosen ja tilalle oli valittu V. Uusi-Juhola, J. Mellin ja Jalmari Mahlamäki. Valittiin puheenjohtajaksi A. Tommila, taloudenhoitajaksi O. Moberg. Paikalla olivat varapuheenjohtaja O. Moberg ja jäsenet A. Tommila, J. Mellin, J. Mahlamäki, V. Uusi-Juhola ja O.A. Levänen.
Johtokunta antoi Furuhjelmin 20 mk IV osaston oppilaalle Martta Lahtiselle.
Johtokunta esitti koulun talousarviksi 4.020 mk, joista taksoituksella tulee kerätä 3.890 mk, kun maanvuokrasta saadaan 130 mk.

Johtokunta totesi 27.2.1919 uuden kunnallisasetuksen mukaisesti kunnanvaltuuston valinneen johtokuntaan uudet jäsenet. Puheenjohtajaksi valittiin A. Tommila, varapuheenjohtajaksi J. Lillskär, taloudenhoitajaksi J. Mellin ja kirjuriksi opettaja Levänen.
Kansakouluntarkastaja J. Järvinen totesi 7.5.1919 koulun tarvitsevan eräitä korjaustoimia, kuten kellarin pohjaa on kohotettava siihen määrään, ettei vesi pääse vahingoittamaan säilytettäviä ruokatarvikkeita.

Johtokunta valitsi opettaja Leväsen sijaiseksi Milja Tommilan ja hänelle annettiin todistus arvosanalla hyvä. Opettaja Levänen ehdotti, että koululla pidetään kesän aikana 75 tunnin jatkokurssit.
Vuoden 1920 talousarvioehdotus päättyi 5.710 markkaan, josta taksoituksella tuli koota 5.710 markkaa eli koko määrä.
Johtokunta valitsi 24.2.1920 puheenjohtajakseen A. Tommilan, varapuheenjohtajakseen J.E. Lillskärin, taloudenhoitajaksi Kalle Kantolan ja kirjuriksi opettaja Leväsen.

Johtokunta keskusteli 27.6.1920 koulun suuren oppilasmäärän aiheuttamista toimenpiteistä. Esitettiin, että opettaja eri korvausta vastaan opettaisi yli 50 oppilaaseen nousevaa oppilasryhmää. Näistä ylimääräisistä oppilaista opettajalle maksettaisiin 100 mk per oppilas jo viime vuodesta lähtien. Hankitaan uusia pulpetteja viisi kappaletta. Annettiin oikeus pitää pyhäkoulua koulun käsityötiloissa 8.8. saakka.
Johtokunta totesi 19.9.1920, että opettajalle kuuluvat seuraavat palkkaedut: asuin- ja ulkorakennustilat ynnä keittiö, vapaat polttopuut, annettu pilkkomattomina, öljyvalo, 0,25 ha peltomaata, 300 mk rahapalkkana ja vielä 300 mk kalliinpaikanajan apurahana.

Koulun suuri oppilastulva aiheutti jälleen keskustelua. Kaksi porilaista oppilasta pyrki myös kouluun, mutta koulun varoja ei voitu käyttää ulkokuntalaisten hyväksi.
Johtokunta merkitsi tietoonsa 2.12.1920, että koulussa on 59 oppilasta ja asian merkitys siirrettiin kunnanvaltuuston käsittelyyn.
Vahvistettiin 19.12.1920 esitys vuoden 1921 talousarvioksi, joka päättyi 14.600 mk.
Valittiin 28.12.1920 Juho Aalto 85 mk koulun lämmittäjäksi ja puhdistajan toimeen.

Johtokunta päätti ostaa talollinen Juho Tommilalta kuivia ns. 95 cm pituisia Ruotsinhalkoja 3-4-syltä 200 mk/syli koululle ajettuna ja hyvin pinottuina. Vanha syli, 4 kyynärää pitkä ja 3 kyynärää korkea, 5 korttelia pitkä halko.

Otettiin käsittelyyn kunnanvaltuuston johtokunnalle valmisteltavaksi lykkäävä Köörtilän kansakoulun laajentamiskysymys. Lillskär ehdotti, että kansakoulurakennus laajennetaan rakentamalla lisärakennus käsityöhuoneen seinästä alkaen eteläänpäin luokkahuone ja sen jatkoksi päähän opettajan asuinhuoneet. Johtokunnan peippulaiset jäsenet Kalle Kantola ja V. Laaksonen tahtoivat koulua laajennettavaksi siten, että rakennetaan koulu Peippuun. Opettaja ilmoitti mielipiteenään, ettei voi yhtyä kumpaankaan mielipiteeseen, koska koulu olisi siirrettävä parempaan paikkaan kokonaan, kun sellainen paikka olisi saatavissa. Puheenjohtaja totesi, että koulun oppilasmäärä on yli 50 oppilasta ilman Peipun kulmilta olevia oppilaitakin ja siksi koulu on laajennettava.

Johtokunta valitsi 2.1.1921 puheenjohtajaksi A. Tommilan, varapuheenjohtajaksi Kalle Kantolan, rahastonhoitajaksi F. Vesasen ja kirjuriksi opettaja Leväsen.

Johtokunta antoi 6.3.1921 opettaja A. Lastun tehtäväksi laatia alustava piirustus ja summittainen kustannusarvio koulurakentamisen laajentamista varten ensi kunnanvaltuuston kokoukseen.
Johtokunta 19.6.1921 totesi, että valtuusto oli 28.5.1921 päättänyt, että johtokunnan on järjestettävä asiat niin, että koulu voi aloittaa syyslukukauden 2-opettajaisena kouluna. Väliaikainen käsityöluokka tulisi toiseksi luokkahuoneeksi ja käsityötilat vuokrataan muualta, samoin opettajan asunto hankitaan muualta.

Johtokunta hankki 31.7.1921 kouluun kiipeämisköydet 20 mk.

Koulun apuopettajaksi valittiin Aino Amanda Pernaja. Johtokunta antoi luvan Merikarvian Kristillisten Naisten yhdistyksen kokoontua koululla, samoin Satakunnan Maanviljelysseuran edustajalle oikeus pitää koululla esitelmätilaisuus.
Apuopettajaksi valittu Pernaja kieltäytyi sairautensa vuoksi ottamasta virkaa vastaan. Virka julistettiin uudelleen auki.
Johtokunta valitsi 28.8.1921 väliaikaiseksi apuopettajaksi 29.8.1921 alkaen kiertokoulun opettajattaren Alma Koskelan Ylikylästä.

Johtokunta päätti 4.11.1921 esittää valtuustolle, että kunta ostaisi sillä säästyneellä rahalla, joka oli jäänyt opettajan puiden pilkkomisesta Merikarvian Sähkö Oy:n osakkeita, joka tehtiinkin.

Johtokunta otti 22.11.1921 käsiteltäväksi koulurakennuksen laajentamiskysymyksen ja ehdotti valtuustolle, että rakennustyö myytäisiin urakalla suoritettavaksi joko urakoitsijan tai kunnan aineista.
Esitettiin valittavaksi erityinen toimitsijamies valvomaan työtä. Hyväksyttiin opettaja A. Lastun piirustukset ja kustannusarvio. Ryhdyttiin kiirehtien, jotta koulu voisi alkaa koulutyönsä laajentuneessa koulussa.

Hankittiin 18 vuotta vanhan tahkon tilalle uusi tahko, ja siksi kunnes se saadaan, käytetään A. Tommilan ja J. Mellinin tahkoa.

Johtokunta valitsi 8.1.1922 puheenjohtajaksi Arvid Tommilan, varapuheenjohtajaksi J. Mellinin, taloudenhoitajaksi Frans Vesasen ja kirjuriksi opettaja Leväsen.

Johtokunta luki 5.2.1922 koulutarkastajan kirjelmän, jolla hän ilmoittaa, ettei kouluhallitus 20.1.1922 ollut hyväksynyt koulun lisärakennuksen piirustuksia. Tarkastaja oli kuitenkin sitä mieltä, että Köörtilän kansakoulu ehdottomasti tulee olla 2-opettajainen koulu ja sen tulee kiirusti saada uudet piirustukset, jotta koulu voi alkaa syksyllä 2-opettajaisena kouluna.

Johtokunta päätti 11.2.1922 soittaa Poriin J. Mellinin toimesta ja tiedustella Porista piirustusten tekijää. Puheenjohtaja Tommila noutaa piirustusten tekijän Porista noin tulevan viikon puolivälin tienoilla ja J. Mellin vie hänet takaisin Poriin.
Johtokunta sai 26.2.1922 rakennusmestari K.W. Elosen Porista laatimat piirustukset.
Päätettiin valtuustoa varten tilata luonnospiirustukset Nro A, jossa uusi luokkahuone ehdotetaan tehtäväksi nykyisen käsityöhuoneen jatkoksi etelään päin ja uusi käsityöhuone uuden luokan sivuun eteläpuolelle ja opettajan huone näiden päähän päin maantietä ja rakennetaan kellari opettajanhuoneen alle.

Johtokunta 26.5.1922 otti käsittelyyn apuopettajan viran täyttämisen ja vt. käsityönopettajan julistamalla ne auki haettavaksi. Koulun vuositutkinto päätettiin pitää tiistaina 30.5.1922 kello 9 aamulla. Päätettiin hankkia koululle noin 20 syltä halkoja ensi vuotta varten huutokaupalla.
Johtokunta 4.6.1922 käsitteli asiaa, kun lähin koulun naapuri talollinen Väinö Romppnen oli lautamies Kalle Häggroth-Kantolan kautta kieltänyt koulua rakennettavaksi 10 m lähemmäksi hänen rajaansa.

Arvid Tommila kieltäytyi koulun puiden suojaan korjauksen, koska opettaja lausui liian loukkaavia sanoja Tommilaan nähden varsinkin viime vuonna puiden liiteriin panourakan päättyessä.

Johtokunta keskusteli 7.6.1922 millaiset ovet laitetaan uuden luokkahuoneen ja veistosalin väliseinään. Mellin ja Tommila olivat käyneet Porissa Cygneuksen kansakoulussa katsomassa, millaiset ovet siellä ovat. Päätettiin laittaa kouluun sellaiset kuin Porissakin olivat.

Johtokunta laittoi opettajan hakuilmoitukseen 30.6.1922, että opettajattarelle valmistuu jo tänä vuonna oma asunto koululle. Valittiin opettajaksi kansakoulunopettaja Katri Maria Takala Porin maaseurakunnan Ruosniemestä. Hänet siis valittiin apuopettajaksi 2 vuoden koetusajalle 1.8.1922.
Johtokunta päätti 6.8.1922 vuokrata käsityöluokaksi Wanhatalon huoneiston 300 mk/kk tarvittavaksi ajaksi.

Koulun talousarvioehdotus vuodelle 1923 päättyi 17.500 mk. Koululle hankittiin mm 20 syltä koivuhalkoja 250 mk/syli eli 5.000 mk ja 20 syltä rimapuita Haminaholman sahalta 2.000 mk.

Puheenjohtaja A. Tommila esitti, että johtokunta tekisi aloitteen alakoulun perustamisesta Köörtilän kansakoulun yhteyteen ilmoittaen, että varoja siihen tarvitaan lisää. Johtokunta esittikin valtuustolle, että alakansakoulu aloitettaisiin ensi syksynä ja että valtuusto siihen myöntäisi varat.

Johtokunta antoi 17.9.1923 koulun III ja IV osastojen oppilaille lain edellyttämät kaksi viikkoa lomaa 20.9.alkaen kiireellisiin syystöihin kotiin.
Johtokunta jakoi 14.1.1929 4 metriä flanellia 7 oppilaalle vaateapuna.

Koulun lisärakennuksen vihkiäiset päätettiin pitää ensi kuun 6 tai mieluummin 7 päivänä kello 2 1.p., jos tarkastajalle se silloin sopii. Puhujiksi tulevat seurakunnan rovasti ja kansakoulutarkastaja. Oppilaat opettajien johdolla laittavat juhlaan lasten laulua ja muuta ohjelmaa.

Talousarvio vuodelle 1924 päätettiin 14.12.1923 ja se päättyi 32.750 mk.
Johtokunta valitsi 3.2.1924 puheenjohtajaksi Arvid Tommilan, varapuheenjohtajaksi Juho Mellinin, taloudenhoitajaksi Frans Vesasen ja sihteeriksi opettaja Otto A. Leväsen. F. Mikkolalle päätettiin maksaa pulpetista, jonka hänen puuseppänsä oli koulua varten tehnyt 100 mk
Johtokunta teetti 25.3.1924 koukun oppilaille 11 ruojukenkää.
Johtokunta antoi opettaja Katri Maria Takalalle virkavahvistuskirjan virkaansa.
Johtokunta valisti Juho Aallon siivoojaksi ja lämmittäjäksi vuodeksi 1925 995 mk. Johtokunta totesi, että koulun peltojen vuokra-aika O. Leväselle ja J. Mellinille päättyy nyt 10 vuoden jälkeen. Päätettiin antaa johtajaopettaja Leväselle 0,5 ha ja naisopettajalle myös peltoa ja puuttuva osa rahana korvattavaksi.

Vuoden 1925 talousarvioehdotus päättyi 63.915 mk.
Johtokunta valitsi 4.1.1925 puheenjohtajaksi A. Tommilan, varapuheenjohtajaksi F.O. Mikkolan, taloudenhoitajaksi F. W.Vesasen ja kirjuriksi opettaja Leväsen.

Koulutarkastaja J. Järvinen lausui 22.4.1925, että koulussa oli tehtävä seuraavanlaisia parannuksia. Kouluun oli hankittava Suomen maan kartta, Euroopan karttaan tuli merkitä uusien valtakuntien rajat sopivilla väreillä, uusi kädessä pidettävä helmitaulu, jossa on värilliset helmet, vaatenaulakkopuut oppilaille, juomalaitos oppilaille. Lisäksi huomautettiin, ettei koulu ole lähettänyt vuodelta 1924-25 lainkaan koulun opetussuunnitelmaa, vaikka kouluhallitus on siitä jo aikoinaan maininnut monet kerrat, samoin koulujen tarkastaja. Se on tehtävä 1.9.1925 lukuvuodeksi 1925-1926 ja lähetettävä J. Järviselle.

Johtokunta valitsi 3.1.1926 puheenjohtajaksi F.O. Mikkolan, varapuheenjohtajaksi J.V. Lönnbergin, taloudenhoitajaksi Lauri Honkalan ja kirjuriksi Otto A. Leväsen.

Johtokunta päätti 3.3.1926 toimeenpanna vanhan kouluosan katon päreillä päällystämisen ja alkoi hankkia sopivia päreitä.

Päätettiin 27.5.1926 halkosuojan laajentamisasia. Erland Nurmi ja H. Niemi tekevät sen tuntipalkalla. Edellisen tuntipalkka on 4 mk ja jälkimmäisen 3,50 mk
Johtokunta laati talousarvioehdotuksen vuodelle 1927. Opettajien palkat tekivät 40.632 mk ja puuttuvat luontoisedut maksettiin rahassa 787 mk. Koulun kunnossapitoon varttiin 20.000 mk, vanhan osan korottamiseen 6.000 mk, ulkohuonerakennuksen kattoon 4.000 mk, uuden osan laudoitukseen 10.000 mk. Harmooni hankittiin 3.500 mk.

Koulutarkastaja J. Järvisen läsnä ollessa 4.11.1926 käsiteltiin Kotimaa lehdessä olevaa kirjoitusta, jossa on syytetty, että Suomen kansakouluissa oppilaat harjoittavat keskenään sukupuoliyhteyttä, esitti tarkastaja johtokunnalle harkittavaksi, onko Köörtilän koululla ollut havaittavissa noita puheita. Johtokunta päätti mielipiteenään lausua, ettei se kaikkina sinä aikana, jona sen jäsenet ovat Köörtilässä asuneet ja johtokuntaan kuuluneet edes huhupuheina kuulleet puhuttavan edellä mainittuja paheita ei omasta eikä muidenkaan Merikarvian kansakouluista. Johtokunta lausui syvän paheksumisensa, että Kotimaa lehti julkaisee sanotunlaisia loukkaavia kirjoituksia.

Tarkastaja J. Järvinen lausuu 4.11.1926 koulun tarkastuksen yhteydessä pöytäkirjaan, että johtajaopettaja Otto Leväsen työhön ja kurinpitoon hän on ne suurella ahkeruudella ja tunnollisuudella ja hän on saavuttanut kiitettävät tulokset. Oppilaiden omaperäistä käsityskykyä on kehitetty.
Opettajatar Katri Takalan luokalle sen sijaan oppilaiden taito oli heikompaa. Taloudellisesta puolesta Järvinen toteaa, että luokkahuoneiden lattiat ovat ylösotettavat ja tehtävä lämmönpitäviksi, uusi osa on ulkopuolelta laudoitettava.

Johtokunta päätti 7.1.1927 ostaa Haminaholmasta polttopuiksi rimapuita.

Johtokunta antoi 26.1.1927 J. Mellinin huoleksi hankkia rakennusmestari J. Tarmolta piirustukset koulun luokkarakennuksen vanhan osan korottamista varten.
Julistettiin 30.6.1927 koulun alakoulun opettajan virka haettavaksi.

Valittiin 9.8.1927 väliaikaiseksi opettajaksi Hellin Maria Wekström Reposaaresta syyslukukauden 1927 alusta lukien. hakijoita oli kaikkiaan 6. Johtajaopettajaksi valittiin O. Levänen.
Valittiin 6.12.1927 opettaja Takalan sijaiseksi Betty Halonen Ylikylästä.
Vuoden 1928 talousarvioehdotus päättyi 96.513 mk.

Johtokunta valitsi 2.1.1928 puheenjohtajaksi F.O. Mikkolan, varapuheenjohtajaksi J.V. Lönnbergin, taloudenhoitajaksi rouva Jenni Mellinin ja sihteeriksi opettaja Leväsen.
Opettaja Wekström oli pyytänyt11.4.1928 virkavapautta jäljellä olevaksi lukuvuodeksi ja sijaiseksi valittiin Kerttu Ala-Stupila Tuorilasta.
Johtokunta julisti 13.5.1928 alakansakoulun opettajan viran auki. Johtokunta käsitteli 25.5.1928 koulurakennuksen vanhan osan korottamista ja antoi Juha Siltaselle ja Laiholle 3.600 mk urakalla ja nimesi työn valvojaksi varvimestari Erland Nurmen Haminaholmasta.
Siltanen ja Laiho peruivat urakkansa 7.6.1928 ja kirvesmies J. Ketonen Lammelasta suostui työt tekemään 3.700 mk.
Johtokunta valitsi alakansakoulun opettajaksi Inni Maria Margareta Nurmelan Kullaalta 1.8.1928 alkaen kahdesta hakijasta.
Johtokunta hyväksyi J. Ketosen rakennustyöt 31.7.1928.

Johtokunta hyväksyi 7.8.1928 alakansakoulun opettajan huoneustoasian ja hyväksyi O. Laihon tarjouksen 1.8.1928 alkaen. Huoneistossa oli tupakeittiö, kaari, halkovaja, kaivo ja käymälä. Vuokra oli 150 mk/kk.
Laihon kanssa tehty vuokrasopimus purettiin 13.8.1928 ja vuokrattiin huoneet Vanhatalolta 150 mk/kk.
Johtokunta myönsi 27.9.1928 III ja IV osastojen oppilaille kiireellisten syystöiden vuoksi lain myöntämät 15 päivää.

Johtokunta valitsi 2.1.1929 puheenjohtajaksi Jenny Mellinin, varapuheenjohtajaksi Juho Vihtori Lönnbergin, taloudenhoitajaksi Juho Romppasen ja kirjuriksi opettaja Leväsen.
Johtokunta antoi opettaja Katri Vanhatalolle os. Takalalle virkavapautta perhesyiden vuoksi ja sijaiseksi tuli Alma Koskela Ylikylästä.

Johtokunta valitsi 2.1.1930 puheenjohtajaksi Jenny Mellinin, varapuheenjohtajaksi Lönnbergin, taloudenhoitajaksi Romppasen ja kirjuriksi opettaja Leväsen. Muina jäseninä olivat A. Leivo ja U. Hirvikoski.

Koulutarkastaja totesi pöytäkirjaan 4.4.1930, että opettaja Levänen on tehnyt työnsä suurella ahkeruudella. Opettaja Vanhatalo on tehnyt työnsä erikoisen ahkerasti. Opettaja Inni Nurmelan oppilaskuri oli erittäin huono. Oikeastaan kuria ja oppilasjärjestystä ei ollut ensinkään. Lapset puhuivat vapaasti opetustunneilla ja kuiskivat keskenään. kun opettaja teki kysymyksen, vastasivat kaikki yhtenä meluna. Opetuksessa ei ollut metodia, ei järjestystä eikä havainnollisuutta. Ympäristöopetustunti epäonnistui täysin, samoin laskentotunti ja uskontotunti. Kun tulee kysymykseen valtakirjan antaminen, en minä tarkastajana voi valtakirjaa antaa ja allekirjoittaa nimeäni sen alle. Koululle tuli tarkastaja J. Järvisen mukaan hankkia mm urheiluvälineitä. Uuden luokan perälle neljät puolapuut, kaksi kappaletta voimistelupenkkejä, yksi Singerin ompelukone, uusi urkuharmoni, akkunaverhoja ja kemiallista kalustoa.

Johtokunta ei sitten antanut 3.5.1930 Nurmelan pyytämää valtakirjaa virkaansa heikon kurinpidon vuoksi.
Johtokunta päätti käydä kuuntelemassa alakoulun opettajan opetusta useampina päivinä.
Opettaja Nurmela pyysi eroa 3.6.1930 johtokunnalta, joka myönnettiin ja virka laitettiin hakuun.

Johtokunta 25.6.1930 antoi opettaja Katri Vanhatalolle tämän pyytämän todistuksen viranhakua varten arvosanalla hyvä.
Johtokunta antoi 10.7.1930 koulun ulkolaudoituksen Juho Ketosen tehtäväksi 1.600 mk.
merkittiin tiedoksi, että Inni Nurmela oli valittu Pusulan kunnan Herralan kouluun opettajaksi.

Valittiin koulun alakoulun opettajaksi kahdesta hakijasta Katri Maria Vanhatalo 1.8.1930. toinen hakija oli Linda Maria Rajasaari.
Yläkoulun opettajan virka julistettiin hakuun 21.7.1930.

Johtokunta 5.8.1930 valitsi koulun toisen yläkansakoulun opettajan virkaan äänestämällä viidellä äänellä 2 ääntä vastaan väliaikaiseksi opettajaksi Aili Kerttu Yli-Uotilan. Muita hakijoita oli kaikkiaan kuusi.
Tarkastaja J. Järvinen ei hyväksynyt johtokunnan opettajavalintaa, koska hakijoiden joukossa oli verrattomasti parempia hakijoita kuin valittu Yli-Uotila. Johtokunta perusteli valintaansa sillä, että opettajan tulee olla nainen, jotta koulun tyttöoppilaat saavat naisellista hoitoa ja käsityönopettajan ja kun koulussa jo ennestään on miesopettaja.

Jäsenet Romppanen, Lönnberg ja Mikkola kannattivat opettajaksi Hilja Karikkoa ja Leivo sekä Juhantalo-Hirvikoski, opettajien edustaja Levänen, puheenjohtaja Mellin kannattivat ennen tehtyä päätöstä. Valittiin siis edelleen Yli-Uotila.
Johtokunta 24.8.1930 joutui heti käsittelemään valitun opettaja Yli-Uotilan virkavapautta lukukaudeksi 1930-31. Sitä ei annettu hänelle, vaikka Yli-Uotila oli luvannut hankkia pätevän sijaisen tilalleen.
Johtokunta käsitteli koulun ulkomaalausta 31.8.1930.

Johtokunta palasi ulkomaalausasiaan 2.9.1930. Siikaisista oleva maalari A. Rosenback sai maalaustehtävän hankkimillaan omilla aineilla maalaten koulun punamaalilla.
Perunankaivuun alkaessa koulun kaksi ylintä luokkaa sai syysloman.

Koulun kulunkiarvio laadittiin vuodelle 1931 ja se päättyi 103.253 mk.

Johtokunta valitsi 21.1.1931 puheenjohtajakseen Jenny Mellin, varapuheenjohtajaksi F.O. Mikkola, taloudenhoitajaksi J. Romppanen ja kirjuriksi Otto Levänen.
Koulun siivoojaksi ja lämmittäjäksi otettiin edelleen Vendla Nylund 1200 mk ja puiden pilkkojaksi J. Aalto 17 mk syleltä.

Johtokunta 29.4.1931 käsitteli kunnan kouluvaliokunnan 7.3.1931 tekemää päätöstä oppikirjojen yhdenmukaistamisesta. pidettiin suotavana, että oppikirjat yhdenmukaistetaan, ettei olisi sellaista kirjavuutta ja vaihtumista niin kuin nyt on tapahtunut.

Johtokunta 15.6.1931 valitsi yksimielisesti koulun ylemmän kansakoulun toiseksi opettajaksi koevuosille viran ainoan pätevän hakijan opettaja Ihanelma Leväsen. Toinen hakija oli Lyyli Regina Rimpinen.

Johtokunta päätti 30.6.1931 jälleen kerran voidella koulun lattiat fluoritöljyllä ja antoi tämän tehtävän taloudenhoitajan huoleksi. Koulurakennuksen portaiden ja kuistin teko päätettiin tehdä kesän aikana.
Johtokunta 27.10.1931 päätti, kun lukukauden kuluessa yhä enemmän oli tullut oppilaitaniin, ettei kaikille ollut antaa pulpetteja, hankittiin lisää pulpetteja jos ei voida saada Peipun koululta sinne aikoinaan annettuja pulpetteja takaisin. Johtokunta valitsi 7.1.1932 puheenjohtajaksi Jenny Mellinin, varapuheenjohtajaksi A. Leivon, taloudenhoitajaksi J. Romppasen ja kirjuriksi Leväsen.

Otettiin käsittelyyn koulukeittola asia. Kun asia oli vielä outo, kehotettiin taloudenhoitajaa ottamaan selvää niiltä kouluilta, joilla koulukeittola jo on ollut toiminnassa ja sitten päätetään asiasta.
Johtokunta 18.1.1932 otti koulukeittola-asian uudelleen käsittelyyn. Johtokunta hankki astioiksi litran vetoisia kivivateja noin 100 kappaletta. Lusikat ostetaan alumiinivalmisteisina. Maria Kiekkistä ajateltiin keittäjäksi.
Koulukeittola aloitettiin 3.2.1932.

Johtokunta 9.2.1931 totesi, että tämän vuoden alusta voimaan astunut laki kansakoulun kustannuksista säätää, että ainoastaan varattomille oppilaille annetaan vapaat oppikirjat ja muut koulutarpeet.

Johtokunta otti 10.2.1932 käsittelyyn maidon hankinnan koulukeittolaan. Tarjouksia olivat tehneet Nestor Honkala Hilma Mobergin puolesta vaatien litralta 1mk50penniä luvaten toimittaa aamuisin maitoa 5 litraa. Kun kaikkiaan tarvittiin 8 litraa, oli vielä hankittava kolme litraa muualta. Romppanen vaati litralta 1mk 24 penniä, joka hyväksyttiin. Jenny Mellin olisi tarjonnut pennin kalliimmalla maitolitran.

Johtokunta 16.5.1932 luovutti oppilaspuutarhaa varten saman maa-alueen kuin ennenkin.
Annettiin opettaja Katri Vanhatalolle valtakirja virkaansa 16.5.1932.
Johtokunta päätti 9.9.1932 aloittaa koulukeittolan toiminnan 1.10.1932. Keittäjän toimi julistettiin haettavaksi.

Johtokunta käsitteli koulutarkastajan päätöstä, jolla se ei ollut antanut opettaja Vanhatalolle virkavahvistuskirjaa, päätettiin muuttaa johtokunnan päätöstä siten, että opettaja Vanhatalolle annettiin virkavahvistuskirjan sijasta valtakirja, joka oli tullut uutena menettelynä käytäntöön.

Johtokunta 30.9.1932 päätti ostaa koululle perunoita Tauno Leväseltä 29,50mk/hehtolitra. Maito ostettiin Jenny Melliniltä 1,50 mk/litra. Valittiin Vedla Nylynd koulun keittäjäksi 75 mk/kk neljästä hakijasta.
Johtokunta 14.12.1932 taloudenhoitaja ehdotti, että käsityötarpeisiin myönnetyillä varoilla laitettaisiin oppilaille hyppyrimäki. Esitys ei saanut riittävää kannatusta.

Johtokunta valitsi 7.1.1933 puheenjohtajakseen Jenny Mellinin, varapuheenjohtajakseen U. Juhantalo, taloudenhoitajaksi A. Leivo ja kirjuriksi Levänen. Koulukeittola päätettiin jälleen aloittaa 9.1.1933 alkaen ja keittäjäksi valittiin Vendla Nylund 75 mk/kk.

Johtokunta 9.5.1933 totesi, että kunnanvaltuusto oli myöntänyt Köörtilän kansakoululle paloruiskun ostamiseen 2.500 mk. Johtokunta totesi, että kyläkunnan tarpeisiin ollaan ostamassa myös parikin pumppua, niin päätettiin koulun paloruisku ostaa yhteisostona kyläkunnan kanssa.

Johtokunta 19.5.1933 otti käsittelyyn puutarhamaan antamisen oppilaille ja päätettiin antaa oppilaille maata niin kuin useampana vuonna ennekin sekä kunnostaa maa parempaan kuntoon, kyntää ja äestää maa sekä suuremmat kokkareet pienentää. Annettiin opettaja Ihanelma Leväselle valtakirja virkaansa.

Johtokunta totesi 11.7.1933, että koulun lippu oli juhannuspäivänä liputettaessa rikkoutunut, päätettiin se korjauttaa. Lipputanko päätettiin laittaa hyvään kuntoon, jotta sinne voidaan lippu laittaa. Myönnettiin suven aikana oikeus pitää koulun tiloissa pyhäkoulua.

Johtokunta valitsi 3.1.1934 puheenjohtajaksi A. Tommila, varapuheenjohtajaksi L. Peltomäki, taloudenhoitajaksi A. Leivo ja kirjuriksi Otto Levänen.
Valittiin 3.1.1935 koulun siivoojaksi ja lämmittäjäksi Vendla Nylynd 900 mk/vuosi. Polttopuiden pilkkojaksi valittiin Paavo Mikkelsson 9,50 mk neljäkyynäräiseltä syleltä. Lisäksi määrättiin, ettei puiden pilkkoja saa tupakoida työmaalla.

Johtokunta velvoitti 7.2.1935 puheenjohtajan hankkimaan kouluradioluvan. Hiihtoloma päätettiin pitää 21.2,28.2, 1.3, 2.3,4.3. ja 5.3.1935.

Johtokunta 5.5.1935 otti käsittelyyn koulun maan ympärillä olevan aidan uusimisen maantien vierellä sillasta Uudentalon mäelle Romppasen rajaan päin. Laitetaan uudet tolpat ja kaksinkertainen piikkilanka-aita, sitten riuku ja päälle vielä piikkilanka.

Johtokunta 17.5.1935 annettiin taloudenhoitajan tehtäväksi huolehtia vuotavan vesikaton korjaus.
Johtokunta 3.8.1935 totesi opettaja Ihanelma Leväsen olleen koulun opettajana neljä vuotta ja ansaitsevan 1. ikälisän.
Johtokunta 13.9.1935 totesi tarkastaja J. Järvisen palauttaneen koulun lukuvuodeksi1935-36 tarkoitetun lukujärjestyksen korjattavaksi. Koulussa oli 35 poikaoppilasta. Heidän käsityönsä on jaettava kahteen opetusryhmään.

Johtokunta keskusteli 11.11.1935 siitä, saako Laestadiolaisen haaraosaston nuoremman suunnan matkapuhuja pastori Miettinen puhua koululla. Johtokunta myönsi luvan ehdolla, että myös seurakunnan kirkkoherra antaa siihen luvan.
Johtokunta esitti vuoden 1936 talousarvioonsa kuusijuhlaa varten 162 mk.

Johtokunta valitsi 2.1.1936 puheenjohtajaksi A. Tommilan, varapuheenjohtajaksi L. Peltomäen, taloudenhoitajaksi A. Leivon ja kirjuriksi opettaja Leväsen. Koulun siivoojaksi ja lämmittäjäksi valittiin entinen Vendla Laitomaa 900 mk/vuosi. Keittäjäksi Senja Alinen 100 mk/kk. Puiden pilkkojaksi otettiin Salomon Nestor Laiho 10 mk neljäkyynäräiseltä syleltä.

Tarkastaja J. Järvinen merkitsi pöytäkirjaan 28.4.1936 mm seuraavaa: Koulun kuri ja järjestys oli hyvä. Opettajien opetus oli selvää ja havainnollista. Opetuksen tulokset olivat hyviä. Opettajat ovat suorittaneet opetustyönsä ahkerasti ja tunnollisesti.

Valittiin 5.1.1937 puheenjohtajaksi A. Tommila, varapuheenjohtajaksi ja taloudenhoitajaksi Albert Leivo ja kirjuriksi opettaja Levänen.
Johtokunta valitsi Leivon pyynnöstä 17.1.1937 varapuheenjohtajaksi J. Romppasen.
Johtokunta valitsi opettaja Katri Maria Vanhatalon sijaiseksi Aili Tommilan kahdenviikon ajaksi.
Johtokunta suostui 11.2.1937 Köörtilän Telefooniosuuskunnan pyyntöön saada pitää kokous koululla.
Johtokunta4.8.1937 päätti alakansakoulunopettaja Katri Vanhatalon puoltaa hänen kolmannen lapsensa aiheuttamaa lapsiavustuskorotusta, koska johtokunta piti häntä perheensä pääasiallisimpana elättäjänä.

Johtokunta valitsi 6.1.1938 puheenjohtajaksi Arvid Tommilan, varapuheenjohtajaksi Juho Romppasen, taloudenhoitajaksi Albert Leivon ja kirjuriksi opettaja Otto Leväsen.
Johtokunta oikeutti kalastuskunnan pitämään koululla kokoustaan.

Johtokunta valitsi 2.1.1939 puheenjohtajaksi Juho Romppasen, varapuheenjohtajaksi Eino Honkalan, taloudenhoitajaksi samoin Eino Honkalan ja kirjuriksi Otto Leväsen.

Johtokunta totesi opettaja Ihanelma Leväsen, sittemmin Rimpelä ansaitsevan ikälisä oikeuden.

Johtokunta totesi 9.6.1940, että piikkilankaa puolustusvoimien tarpeeksi oli talvella otettu ja siitä joku määrä luvattu takaisin antaa. Aidat laitetaan auttavaan kuntoon.

Johtokunta 29.9.1940 otti käsiteltäväkseen koulukeittola-asian. esiteltiin niitä vaikeuksia, joita nykyinen aika korttijärjestelmineen aiheuttaa. ainoa vapaasti saatava ruoka-aine olisi peruna ja sekin toistaiseksi.

Johtokunta valitsi 2.1.1941 puheenjohtajaksi Juho Romppasen, varapuheenjohtajaksi Frans Lindblomin, taloudenhoitajaksi E. Honkalan ja kirjuriksi Otto Leväsen.
Valittiin opettaja Ihanelma Rimpelän sijaiseksi Alma Pajula Siikaisista.

Johtokunta valitsi 5.1.1942 puheenjohtajaksi Arvid Tommilan, varapuheenjohtajaksi Eino Honkalan, taloudenhoitajaksi J. Romppasen ja kirjuriksi Otto Leväsen. Pitkämatkaisten oppilaiden kortteeriavustusta päätettiin myöntää mm Mikko Santaselle.

Johtokunta 23.10.1942 merkitsi tietoonsa, että tarkastaja oli määrännyt koulun toisen yläkoulun opettajan Lankosken koulun opettajaksi ja koulu oli muodostettu osastokouluksi. Alakoulun opettaja oli ryhtynyt opettamaan tyttöjen käsitöitä.
Johtokunta, koska koulun oppilasmäärä on alentunut niin pieneksi, ettei sen perusteella enää voi kahta yläkoulunopettajaa pitää, päätti lakkauttaa toisen yläopettajan viran.

Johtokunta valitsi 6.1.1943 puheenjohtajakseen A. Tommilan, varapuheenjohtajakseen L. Lännenmäen, taloudenhoitajaksi J. Romppasen ja kirjuriksi Leväsen.

Opettaja Otto Levänen pyysi johtokunnalta todistusta eläkkeen hakua varten 16.5.1943. Levänen siirtyi eläkkeelle 1.8.1943. Virka laitettiin hakuun.

Johtokunta valitsi 19.9.1943 viran ainoan pätevän hakijan Anna-Liisa Viljasen.
Viljanen kieltäytyi viran vastaanottamisesta. Johtokunta 27.9.1943 päätti valita tarkastajan kehotuksesta yläkoulun opettajaksi alakansakoulun opettaja Katri Vanhatalon ja hänen tilalleen alakansakouluun opettajaksi neiti Aino Maria Tommilan Köörtilästä lukukaudelle 1943-44.

Johtokunta 15.10.1943 valitsi opettaja Vanhatalon sihteerikseen. Poikien käsitöiden ohjaajaksi valittiin seppä Lauri Lähteenmäki.

Johtokunta päätti järjestää opettaja Otto Leväselle ns. erojuhlan ensimmäisenä adventtina kello 14 koululla. ohjelmasta huolehtii opettaja Vanhatalo ja tarjoilupuolesta emäntä Koivula.

Joulukuun 23 päivänä 1943 kokoukseen osallistuivat puheenjohtaja Arvid Tommila ja jäsenet Suoma Koivula, Eino Honkala, Frans Lindblom, Lauri Lännenmäki sekä Juho Romppanen ja Kaisa Vanhatalo, joka toimi kirjurina.

Johtokunta valitsi 9.1.1944 puheenjohtajaksi A. Tommila, varapuheenjohtajaksi Lauri Lännenmäki, taloudenhoitajaksi Juho Romppanen ja sihteeriksi opettaja Kaisa Vanhatalo, joka valittiin myös koulun johtajaopettajaksi. Kunnanvaltuusto oli hyväksynyt vuoden 1944 koulun talousarvioksi 140.348 mk. Venla Laitomaa sai koulun vahtimestarin työt 500 mk koulunpitokaudelta. Keittäjän toimi annettiin Maija Koivuselle 300 mk työkuukaudelta. Opettajien palkkaetuihin kuuluvat asunnot varattiin opettaja K. Vanhatalolle alhaalta ja Aino Tommilalle ylhäältä. Köörtilän sotilaspoikaosaston kokoontumispaikaksi hyväksyttiin koulun käsityöluokka ja eteinen parin tunnin ajaksi kerran viikossa sinä aikana, ettei koulutyö häiriinny sen johdosta.

Johtokunta otti käsittelyyn auki julistetun miesopettajan viran täyttämisen 25.6.1944. Virkaa haki vain yksi hakija kansakoulunopettaja Vilho Johannes Välimäki Porista. Hänet valittiin 1.8.1944 koevuosille.

Johtokunta totesi 14.8.1944 opettaja Vilho Välimäen ottaneen vastaan Köörtilän kansakoulun yläkansakoulun opettajan viran. Johtajaopettajaksi valittiin samalla Vanhatalon pyydettyä tehtävästä vapautusta Välimäki.

Koulun irtaimiston tarkastuspöytäkirjasta 18.8.1944 selviää, että kuvatauluista, joita irtaimistoluettelon mukaan oli 130, löytyi 112 ehjää kuvataulua. Luonnonopillisista opetusvälineistä olivat rikki yksi imu- ja painepumpun malli ja puuttui yksi magneettitanko arvoltaan 5 mk ja yksi väkipyörä oli rikki. Tyttöjen käsityövälineistä puuttui kolmet sakset, samoin puuttui tai oli rikki poikien käsityövälineitä. Kolme kiipeämisköyttä oli rikki tai kuluneita. Keittolan 19 kivivatia olivat rikkinäisiä ja yksi maitohinkki puuttui arvoltaan 25 mk.

Johtokunta hyväksyi 30.8.1944 kansakoulun ja jatko-opetuksen opetussuunnitelmat lukuvuodelle 1944-45. Johtokunta esitti, että opettaja K. Vanhatalo päästetään nauttimaan yläkoulun opettajan palkkaeduista 1.8.1944 alkaen, koska hän omaa yläkoulun opettajan pätevyyden. Hänen opetusvelvollisuutensa nostetaan 30 viikkotuntiin.

Johtokunta valitsi 3.1.1945 puheenjohtajaksi Arvid Tommilan, varapuheenjohtajaksi Eino Honkalan, taloudenhoitajaksi Juha Romppasen ja sihteeriksi opettaja Vilho Välimäen. Senja Alinen valittiin koulun vahtimestariksi.

Johtokunta antoi 8.2.1945 oikeuden pastori Kaukomaalle pitää hengellinen tilaisuus 4.-5.3.1945 koululla. Valmistettiin uudet tikapuut koululle.

Johtokunta valitsi 10.4.1945 Nuorten Talkoiden kirjelmän johdosta Köörtilän koulupiiriin nuorten talkoojohtajaksi opettaja Vilho Välimäen kesäksi 1945.

Johtokunta valitsi 10.1.1946 puheenjohtajaksi Lauri Lännenmäki, varapuheenjohtajaksi Yrjö Välimaa, taloudenhoitajaksi Leevi Peltomäki ja sihteeriksi opettaja Välimäki.

Johtokunta valitsi 14.1.1946 rouva Maija Koivusen koulukeittäjän toimeen. Siivoojan toimeen valittiin Muisto Koivisto. Juho Heini valittiin koulun puiden pilkkojaksi 12 mk tuntipalkalla.

Johtokunta suostui 7.2.1946 Suomen Kansan Demokraattisen nuorisoliiton ja Köörtilän osaston pyyntöön saada pitää kokous 10.2.1946 kello 14 koululla veistosalissa ehdolla, että kuri pysyy kaikin puolin moitteettomana ja kokouksen henki pysyy täysin puolueettomana.
Opettaja Vilho Välimäelle annettiin valtakirja virkaansa 2.9.1946 annetulla päätöksellä 1.8.1946 lukien.

Johtokunta valitsi 14.1.1947 puheenjohtajakseen Lauri Lännenmäen, varapuheenjohtajaksi Yrjö Välimaan, taloudenhoitajaksi Leevi Peltomäen ja sihteeriksi Vilho Välimäen. Opettaja Välimäki antoi tiedoksi johtokunnalle, että koulun oppilasmäärä on kevätlukukauden 1947 alusta lukien 42 eli se kahdella lain salliman oppilasmäärän.
Johtokunta myönsi 11.2.1947 opettaja Välimäelle virkavapautta opintojen vuoksi ja valitsi sijaiseksi rouva Sinikka Välimäen.

Johtokunta otti käsittelyyn 1.4.1947 kunnan kansakoulujen kotitalousopettajan tulon Köörtilän koululle antamaan kotitalousopetusta. Taloudenhoitaja hankkii sopivan keittopaikan ja asunnon siksi ajaksi talousopettajalle. Johtokunnalle esiteltiin koulun koulupuutarhan kustannusarvio 9.840 mk, joka hyväksyttiin. Päätettiin anoa valtuustolta mainitun suuruinen lisämääräraha tätä tarkoitusta varten.

Johtokunta kutsui muurari Heikki Erkkilän Siikaisista muuraamaan yläkansakoulun luokkahuoneen toisen muurin uudelleen. Erkkilä tunnettiin paikkakunnalla hyvänä ammattimiehenä.

Käsiteltiin kansakoululautakunnan toivomusta, että jokaisella koululla tulisi saada toimimaan koulukasvitarha, jonka tuotteet käytettäisiin koulun keittolan tarpeisiin.

Johtokunta keskusteli toisen väliaikaisen yläkansakoulunopettajan viran perustamisesta kouluun lukuvuodeksi 1947-48, koska yläkoulun oppilasmäärä ylittää seitsemällä oppilaalla lain salliman enimmäismäärän 40.

Johtokunta 1.9.1947 totesi koulun yläkansakoulun oppilasmäärän olevan 8 oppilasta liian suuri, niin johtokunta pitkällisen keskustelun jälkeen päätti todettuaan, ettei lapsia voida siirtää muihin kouluihin liian pitkien matkojen vuoksi ja siksikin että muissa kouluissa jo oli ylimääräisiä oppilaita, maksaa opettaja Välimäen suostumuksella hänelle 1.200 mk yli 40 oppilaan opettamisesta.

Johtokunta esitti koulun vuoden 1948 talousarvioksi 613.765 mk.

Johtokunta totesi 8.10.1947 Lauri Lännenmäen eronneen johtokunnan jäsenyydestä ja valtuuston hänen tilalleen valinneen Vilho Halmeen. Puheenjohtajaksi valittiin Yrjö Välimaa ja varapuheenjohtajaksi Eino Lehtonen.

Johtokunta päätti 17.10.1947 perustaa kouluun väliaikaisen yläkansakoulun opettajan viran ja valitsi virkaan rouva Anja Kaija Sinikka Välimäen lukuvuodeksi 1947-48.

Johtokunta valitsi 25.1.1948 puheenjohtajakseen Arvid Tommilan, varapuheenjohtajakseen Yrjö Välimaan, taloudenhoitajaksi Reino Mellinin ja sihteeriksi opettaja Vilho Välimäen.

Johtokunta käsitteli 8.4.1948 koulun kattoasiaa ja totesi koulun pärekaton vaihtamisen paloturvallisempaan sementtiasbestilevyistä laitettuun kattoon. Hyväksyttiin rakennusmestari Kuusjärven suunnitelmat ja kustannusarvio. Katon laitto maksoi 183.950 mk.

Johtokunta totesi 23.5.1948, että opettaja Vilho Välimäki oli valittu Porin maalaiskunnan Lyttylän piirin kansakoulunopettajaksi 1.8.1948 lukien. Virka laitettiin auki.

Virkaa ei hakenut kukaan. Näin johtokunta 20.6.1948 laittoi uudelleen viran haettavaksi. Nytkään ei saatu ketään virkaan.

Johtokunta totesi 30.7.1948 tarkastajan määränneen koulun opettajaksi lukukaudeksi 1948-49 kansakoulunopettaja Osmo Hahtolan.
Johtokunta 33.8.1948 antoi opettaja Välimäelle todistuksen arvolauseella erittäin kiitettävä.

Johtokunta otti käsittelyyn 5.8.1948 koulun opettajan viran täyttämisen, jota oli eilen tänne saapuneen hakemuksen perusteella hakemassa ylioppilas Osmo Hahtola Harjavallasta. Hänet valittiin

Johtokunta päätti 29.8.1948 ehdottaa valtuustolle, että koulu toimisi edelleen 6-luokkaisena toistaiseksi eikä sitä siis muutettaisi 7-luokkaiseksi. Hahtola valittiin johtokunnan sihteeriksi ja johtajaopettajaksi.

Johtokunta valitsi 14.1.1949 puheenjohtajaksi Arvid Tommilan, varapuheenjohtajaksi Suoma Koivulan, taloudenhoitajaksi Yrjö Välimaan ja sihteeriksi opettaja Osmo Hahtolan.
Johtokunta julisti viran avoimeksi 22.5.1949 Hahtolan pyydettyä eroa.

Johtokunta antoi 12.6.1949 koulun maalausurakan maalarimestari Lauri Laikkojalle 60.000 mk hinnasta.

Johtokunta totesi 25.6.1949, ettei kukaan ollut hakenut avoinna ollutta virkaa. Virka laitettiin uudelleen hakuun, myös alakansakoulun opettajan virka. Hakijoita saatiin yläkansakoulun opettajan virkaan kuusi, joista valittiin 1.8.1949 alkaen lukuvuodeksi 1949-50 opettaja Anelma Susanna Kannisto Tornion seminaarista. Alakansakoulun opettajaksi valittiin 8 hakijasta 1.8.1949 lukien opettaja Aili Helena Hoffren lukukaudeksi 1949-50. Opettaja Vanhatalo jatkoi työtään koulun opettajana.


Johtokunta tarkasti 198.1949 koulun sähköasennustyötarjoukset, joista hyväksyttiin Porin Insinööritoimiston tarjous 63.900 mk.
Johtokunta valitsi poikien käsitöiden opettajaksi maanviljelijä Yrjö Välimaan.
Johtokunta valitsi koulun johtajaopettajaksi Kaisa Vanhatalon.
Johtokunta laati ehdotuksensa koulun vuoden 1950 talousarvioksi. Opettajien valtionpalkat olivat yhteensä 441.840 mk. Opettajain kunnanpalkka 29.800 mk. Koulukeittolan kulut olivat 95.000 mk.

Johtokunta esitti valtuustolle, että koulun nykyisen heikon talousrakennuksen tilalle rakennettaisiin uusi talousrakennus.

Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen Arvid Tommilan, varapuheenjohtajakseen Vilho Halmeen, taloudenhoitajaksi Yrjö Välimaan ja sihteeriksi opettaja Vanhatalon.
Johtokunta valitsi 15.1.1951 puheenjohtajaksi Yrjö Välimaan, varapuheenjohtajaksi Reino Mellinin, taloudenhoitajaksi Taisto Niemen ja sihteeriksi opettaja Katri Vanhatalon.
Johtokunta laittoi 2.4.1951 koulun kahden opettajan virat auki.

Johtokunta otti käsittelyyn opettajavalinnat 18.5.1951. Yläkoulun opettajaksi valittiin yksimielisesti kansakoulunopettaja Kaarlo Valkonen Jyväskylän seminaarista ja alakansakoulun opettajaksi yksimielisesti Liddy Margit Rosqvist Tornion seminaarista, molemmat 1.8.1951 alkaen.
Koulun 3-opettajaisen toisen yläkoulun opettajan virka laitettiin auki 1.7.1951. Hakuilmoituksessa mm todettiin, että koulu sijaitsee meren rannalla ja kylästä pääsee linja-autolla kolmesti Poriin ja myös Kristiinaan. Tarkastaja määräsi koulun opettajaksi lukuvuodeksi 1951-52 opettaja Kaarlo Villasen. 1.8.1951 alkaen.

Johtokunta valitsi yläkansakoulun opettajan virkaan kansakoulunopettaja Ensio Seiriön Sortavalan seminaarista valmistuneen opettajan. Virkaa haki myös ylioppilas Erkki Julius Viertola.

Johtokunta pyysi 8.10.1951 valtuustoa täyttämään edesmenneen Vilho Halmeen tilalle uuden jäsenen. Valtuusto valitsi Leo Rantasen. Valittiin puheenjohtajaksi Yrjö Välimaa, varapuheenjohtajaksi Reino Mellin ja taloudenhoitajaksi Taisto Niemi.
Johtokunta hyväksyi koulun talousarvio vuodelle 1952, joka päättyi 1.581.920 mk.

Johtokunta 13.2.1952 hyväksyi koulujen välisiin hiihtokilpailuihin menevien 14 oppilaan kyytimaksut 40 mk ja 4 purkkia suksivoiteita.

Johtokunta merkitsi tietoonsa, että kunnanhallitus oli nimennyt edustajakseen koulun johtokuntaan J.H. Mäkipuron.

Johtokunta pyysi koulun 50-vuotisjuhlaa varten 10.000 mk lisämäärärahan.

Johtokunta otti jälleen käsittelyyn yläasteen toisen opettajan viran täyttämisen. Kukaan ei virkaa hakenut.

Johtokunta totesi 25.7.1952, että opettaja Margit Rosqvist oli hakenut Ylikylän alakansakoulun opettajaksi, johtokunta pyysi, että tarkastaja määräisi koululle Rosqvistin tilalle uuden opettajan.

Koulun alakoulun opettajaksi nimitettiin lukuvuodeksi 1952-53 ylioppilas Laura Mirjam Koskenkorva ja yläkoulun opettajaksi lukuvuodeksi 1952-53 Jorma Heikkilä. Koulun johtajaopettajaksi valittiin opettaja Katri Vanhatalo.
Koulun talousarvioksi vuodelle 1953 vahvistettiin loppusummaksi 1.503.320 mk.

Johtokunta päätti jättää viettämättä koulun 50-vuotisjuhlat monista esiin tulleista syistä.

Johtokunta valitsi 21.1.1953 puheenjohtajaksi Yrjö Välimaan, varapuheenjohtajaksi Reino Mellinin, taloudenhoitajaksi taisto Niemen ja sihteeriksi opettaja Kaisa Vanhatalon.

Johtokunta otti 1.6.1953 käsittelyyn koulun ylä- ja alakansakoulun opettajain vikojen täyttämisen.

Yläkoulun opettajaksi valittiin 4 hakijasta opettaja Reino Samuel Järvilehdon Rauman seminaarista valmistunut opettaja 1.8.1953 alkaen ja alakansakoulun opettajaksi kuudesta hakijasta opettaja Helmi Järvilehdon Suistamon seminaarista valmistunut opettaja 1.8.1953 alkaen. Alakansakoulun opettajan virkaa haki myös Merikarvian keskikoulusta valmistunut Mirja Lehtinen.

Tarkastaja määräsi virat uudelleen haettavaksi. Johtokunta valitsi 8.7.1953 yläkoulun opettajaksi lukukaudeksi 1953-54 ylioppilas Helmi Sofia Vettenrannan ja alakoulun opettajaksi Toini Marjatta Kiilholman, jolla oli päästötodistus Lavian yhteiskoulusta. Veiston opettajaksi valittiin puuseppä Taisto Henry Niemi Köörtilästä.

Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen 20.1.1954 Reino Mellinin, varapuheenjohtajakseen Suoma Koivulan, taloudenhoitajakseen Väinö Vainion ja sihteeriksi Kaisa Vanhatalon.

Johtokunta otti 26.4.1954 opettajain virkojen täyttämisen. Yläkoulun opettajaksi valittiin Rauman seminaarin opiskelija Kauko Olavi Vettenrannan ja alakansakoulun opettajaksi ylioppilas Helmi Sofia Vettenrannan. Koulun johtajan tehtävät annettiin Katri Vanhatalon pyynnöstä Kauko Vettenrannalle.

Laadittiin talousarvio vuodelle 1955, joka päättyi 2.281.483 mk. Sitä olivat laatimassa johtokunnan jäsenet Reino Mellin, Suoma Koivula, Leo Ranne, Kalle Ranne, Bertta Lehtinen, Väinö Vainio, Kauko Tommila ja opettaja Kauko Vettenranta.
Johtokunta valitsi 7.1.1955 puheenjohtajaksi Reino Mellinin, varapuheenjohtajaksi Suoma Koivulan, taloudenhoitajaksi Väinö Vainion ja sihteeriksi opettaja Kauko Vettenrannan.

Johtokunta käsitteli koulun alakoulun opettajan viran muuttamista yläkoulunopettajan viraksi ja esitti asian näin päättämistä valtuustolle. Valtuusto hyväksyi muutoksen 20.6.1955. Julistettiin koulun 3-opettajaisen kansakoulun kaksi yläkoulun opettajan virkaa haettavaksi.

Johtokunta valitsi 17.7.1955 opettajiksi Kalle Pentin ja Anna Pentin 1.8.1955 lukien. Molemmat olivat valmistuneet Rauman seminaarista. Virkaa haki myös Kaarina Juutilainen, joka oli valmistunut Turun OKK:sta. Valitut opettajat eivät sitten tulleetkaan ja virat laitettiin uudelleen auki.

Johtokunta otti käsittelyyn 7.8.1955 opettajain valinnat. Valittiin virkaan Matti Viljanen ja toiseen virkaan ylioppilas Seija Vuori. Tarkastajan ehdotuksesta opettajaksi valittiin Viljasen tilalle kuitenkin ylioppilas Antti Juhani Mäki-Autio. Johtajaksi valittiin opettaja Katri Vanhatalo.
Johtokunta valitsi puheenjohtajakseen 24.1.1956 Reino Mellinin, varapuheenjohtajakseen Suoma Koivulan, taloudenhoitajaksi Väinö Vainio ja sihteeriksi opettaja Vanhatalo.

Jälleen johtokunta käsitteli kahden yläkoulun opettajan virkoja 28.2.1956. Virkaan valittiin Aino Alli Vuolle 1.8.1956 alkaen, joka oli saanut pätevyyden virkaan Raahen seminaarissa. Muita hakijoita ei ollut.
Johtokunta valitsi 14.5.1956 opettajaksi Veikko Olavi Lipsasen, joka oli pätevöitynyt Turun opettajakorkeakoulusta. Johtokunta joutui jälleen toteamaan, ettei valittu opettaja Vuolle ottanutkaan virkaa vastaan. Virka laitettiin tältä osin uudelleen auki.
Johtokunta otti viran täyttämisen jälleen käsittelyyn 17.7.1956 ja valitsi viidestä hakijasta Oili Johanna Metsäkankaan, joka oli valmistunut Hämeenlinnan seminaarista.
johtokunta hyväksyi 5.10.1956 koulun talousarvioksi 2.498.687 mk.

Johtokunta valitsi 16.1.1957 puheenjohtajaksi Leo Rannen, varapuheenjohtajaksi Suoma Koivulan ja taloudenhoitajaksi Väinö Vainion. Sihteerinä toimi opettaja Veikko Lipsanen.

Kun opettaja Oili Metsäkangas oli valittu Rengon kunnan Nummen kansakouluun opettajaksi, laitettiin virka jälleen auki. Johtokunta valitsi kuudesta hakijasta 25.7.1957 yläkoulun opettajaksi opettaja Maija Inkeri Ollikaisen, valmistunut Raahen seminaarista.
Johtokunta antoi Köörtilän koululle oikeuden järjestää koululla Köörtilän Kirin järjestämät kunnan mestaruushiihdot 2.3.1958.

Opettaja Lipsanen oli valittu muualle opettajaksi. johtokunta joutui taas valitsemaan uuden opettajan 18.8.1958. Opettajaksi valittiin ylioppilas Matti Ilmari Koskinen lukuvuodeksi 1958-59. Virkaa olivat hakeneet myös Anneli Nurminen, päästötodistus Merikarvian yhteiskoulusta, merkonomi Ilmari Kanerva, päästötodistus Merikarvian Yhteiskoulusta sekä mittausteknikko Kosti Peltomäki, päästötodistus Merikarvian Yhteiskoulusta.

Johtokunnalle esitettiin 9.10.1958 opettaja Katri Maria Vanhatalon anomus eläkkeestä.

Johtokunta valitsi puheenjohtajaksi Reino Mellinin, varapuheenjohtajaksi Suoma Koivula, taloudenhoitajaksi Leo Ranne. Sihteeriksi valittiin Maija Ollikainen.

Johtokunta valitsi 27.4.1959 yläkansakoulun opettajaksi Pekka Ensio Alastalo, saanut pätevyytensä opettajan virkaan Rauman seminaarissa.

Johtokunta otti käsittelyyn koulun yläkansakoulun opettajan viran täyttämisen. Valittiin opettajaksi 7 hakijasta Seija-Leena Rinne viran ainoana pätevänä hakijana 1.8.1959 lukien lukuvuodeksi 1959-60 väliaikaisena opettajana.
Johtokunta antoi opettaja Maija Ollikaiselle valtakirjan virkaansa 4.9.1959.

Johtokunta valitsi 13.1.1960 puheenjohtajaksi Reino Mellin, varapuheenjohtajaksi Suoma Koivula, taloudenhoitajaksi ja sihteeriksi Pekka Alastalo.

Johtokunta otti käsittelyyn 4.7.1960 koulun yläkansakoulun kolmannen opettajan viran täyttämisen. Valittiin opettaja Eeva-Liisa Horsmanheimo, pätevöitynyt Savonlinnan seminaarissa. Hänet valittiin kuitenkin toiseen virkaan ja näin virka jälleen avoimeksi.
Johtokunta valitsi 31.7.1960 virkaan opettaja Lyyli Marttila 1.8.1960 lukukaudeksi 1960-61.

Vahvistettiin 28.9.1960 koulun talousarvioksi 3.781.144 mk.

Johtokunta valitsi 25.1.1961 äänestyksen jälkeen puheenjohtajaksi Leo Ranne. Vastaehdokas oli Voldi Fager. Varapuheenjohtajaksi valittiin niin ikään äänestyksen jälkeen Voldi Fager. Vastaehdokas oli Suoma Koivula. Sihteeriksi tuli opettaja Alastalo. Taloudenhoitajaksi valittiin Pentti Ylitalo.

Johtokunta otti käsittelyyn yläkansakoulun kolmannen opettajan viran täyttämisen. Virkaa oli hakenut ylioppilas Päivi Ratala Merikarvian Yhteiskoulusta. Hakijan hakupapereista ei käynyt ilmi hänen laulutaitonsa, niin virka julistettiin jälleen hakuun. Hakijoita saatiin 10 ja heistä valittiin opettaja Sirkka-Liisa Paukkunen, valmistunut Jyväskylän kasvatusopillisesta korkeakoulusta.

Johtokunta antoi 4.9.1961 opettaja Pekka Alastalolle valtakirjan virkaansa.

Johtokunta valitsi 19.1.1962 puheenjohtajaksi Leo Ranne, varapuheenjohtajaksi Voldi Fager, sihteeriksi opettaja Alastalo ja taloudenhoitajaksi Pentti Ylitalon. Muita jäseniä olivat Maire Vesa ja Uuno Marikko sekä Suoma Koivula.

Johtokunta valitsi koulun keittäjän toimeen 20.8.1964 kahdesta hakijasta rouva Hilkka Airaksisen Merikarvialta.

Johtokunta antoi 17.11.1964 Köörtiän Kirille oikeuden sijoittaa koulun voimistelukuokkaan painonostolavan. Seura harjoittelee tiistai-iltaisin kello 18-20. Tilaisuuden valvojiksi tulivat Aulis Ranne, Seppo ja Pertti Fager sekä Kirin johtokunnan edustaja.

Johtokunta valitsi 2.2.1965 puheenjohtajaksi Leo Rannen, varapuheenjohtajaksi Maire Vesa, taloudenhoitajaksi ja sihteeriksi Pekka Alastalo.

Johtokunta käsitteli 11.3.1965 kunnanhallituksen 9.3.1965 jättämää kirjelmää koskien opettajan viran lakkauttamista. Johtokunta ilmoitti vastustavansa tällaista järjestelyä ja perusteli näkemystään sillä, että koulun oppilasmäärä ei ole laskenut alle 25 oppilaan. Vaikka koulun oppilasmäärä laskeekin tilaston mukaan ensin 24:ään ja sitten 23:een oppilaaseen, niin se on tilapäistä. Köörtilän kylä on kunnan suurimpia kyliä, asukkaita yli 300. Oppilasmäärä on laskenut viidessä vuodessa 75:stä 27:ään.

Johtokunta toteaa, että Landsgatan niemellä koulupiirin rajalla alkaa suuren voimalaitoksen rakentaminen. Työ tulee kestämään 6-7 vuotta ja työvoimana on noin 1500 miestä, parhaimmillaan yli 3000 miestä. Koulupiirin alueeseen kuuluva Pohjansaha on rakennustoiminnan ilmeinen keskus. Pohjansahasta ja lähikylistä aivan varmasti tullaan tarvitsemaan asuntoja perheellisille ko. työssä käyville. Toisaalta juuri töiden puuttumisen vuoksi koulupiiristä on jouduttu muuttamaan Poriin 15-20 ruokakuntaa. Mutta nyt alkaa paluumuutto aivan varmasti takaisin. Tyhjiä kunnollisia asuntoja koulupiirissä on yli 30. Näin rohkeasti Köörtilässä uskottiin voimalaitoksen tuloon. Sitä ei kuitenkaan koskaan tullut.

Johtokunta 6.10.1966 keskusteli kunnanhallituksen kirjeen johdosta, jossa kunnanhallitus pyytää lausumaa toisen opettajan viran lakkauttamisesta, kun oppilasmäärä on laskenut ensi kerran alle 25 oppilaan. Johtokunta totesi tämän tosiasian ja toivoi, että tasapuolisesti kohdeltaisiin tässä asiassa kaikkia samassa asemassa olevia kouluja. vielä johtokunta totesi, että opettaja Pekka Alastalo on viimeksi saanut valtakirjan virkaansa. Johtokunta pyysi, että ennen viran lopettamista vielä keskusteltaisiin Ahlaisten kunnan Pohjajoen koulun samanlaisesta tilanteesta, jos sieltä saataisiin apua asiaan.

Johtokunta 1.11.1966 pyysi kunnanvaltuustoa valitsemaan poismuuttaneen Uuno Marikon tilalle uutta jäsentä. Samoin joudutaan pyytämään uusi jäsen edesmenneen Leo Rannen tilalle 30.11.1966.

Johtokunta valitsi 2.2.1967 puheenjohtajaksi Pentti Ylitalon, varapuheenjohtajaksi Maire Vesa, taloudenhoitajaksi ja sihteeriksi valittiin Pekka Alastalo. Koulun siivoojana toimi edelleen Hilkka Sarjomäki ja lämmittäjänä edelleen Uuno Sarjomäki.

Johtokunta 26.5.1967 totesi, että puheenjohtaja ja sihteeri ovat irtisanoneet kunnanhallituksen ohjeistuksen mukaan koulun siivooja -keittäjän sekä lämmittäjän toimet, koska koulu lakkaa ensi syksynä.

Johtokunnan kokous pidettiin 28.6.1967 yhteisenä Peipun johtokunnan kanssa Peipun koululla. Läsnä olivat Puheenjohtaja Pentti Ylitalo, ja jäsenet Netta Lahtinen, Maire Vesa, Kauko Tommila ja Pekka Alastalo sekä Peipun johtokunnan jäsenet. Kokouksen pöytäkirja merkittiin Peipun koulun johtokunnan pöytäkirjaan.

Johtokunta kokoontui viimeisen kerran 31.7.1967 kello 19.30. Läsnä olivat puheenjohtaja Pentti Ylitalo sekä jäsenet Suoma Koivula, Bertta Lahtinen, Voldi Fager, Kauko Tommila ja Pekka Alastalo sekä kunnanhallituksen edustaja Pentti Viitala. Opettaja Maija Ollikaiselle ja opettaja Pekka Alastalolle annettiin todistus kansakoululaitoksessa suoritetusta virkapalveluksesta. Johtokunta totesi, että tämä kokous on Köörtilän kansakoulun johtokunnan viimeinen ja tämä 29 pykälä on myös sen viimeinen.


Virpolassa uusittuna juttuna 6.3.2020. Olen kerännyt nämä tiedot läpilukemana noin kymmenisen vuotta sitte.

Haluaisi juttuun kuvia, voitko lähettää niitä minulle, lauri.hakosalo@gmail.com

En tunne kaikkia opettajia. Mitä itse muistat heistä? Olen saanut kuvia Veikko Tommilalta, Kuljen Koulun ympäristössä ja sieltä Ahlströmin tontille asti, ainakin aluksi…

Päivitetty 28.4.2022 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä