Tarinoita
Helli Mellanouran (1914-2004) muistelmat
Erkki Nurmi muistelee isäänsä Esko Nurmea
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
Mikko Järvenpää muistelee
Juhani Aallon muisteluita
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat
Jukka Uusitalon tarinat
» Punainen tupa ja perunamaa
» Kauhujen yö myllykämpässä
Lauri Tuomisen tarinat
Seppo Haukorannan tarinat
Aku Tieran kirjoitukset
Veikko Heikkilä muistelee
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna
Antti Yliknuussin tarinoita
Matruusi Jukka Anttilan merimiesmuistoja
Tarinoita > Jukka Uusitalon tarinat > Mihin on kadonnut Kouhin nimi Merikarvialta?

Mihin on kadonnut Kouhin nimi Merikarvialta?

Kouhin suku on ollut suuri työllistäjä kautta aikojen Merikarvialla. Ihmettelen miksi nykyään ei näy yhtään paikkaa, jossa olisi Kouhin nimi?

Frederik Kouhi tuli Merikarvialle ja meni töihin Norrgårdin isännälle 1800-luvun loppupuolella. Hän avioitui Vanhan Heikkilän omistajien Robert Österbyn ja hänen vaimonsa Kaisan (os. Elg ) tyttären Jennyn kanssa. Vuonna 1906 he muuttivat asumaan Vanhaan Heikkilään ja taloa alettiin kutsua Kouhilaksi.

Frederik Kouhi aloitti pian paikkakunnalle tultuaan omat liiketoimintansa puutavara-alalla. Hän oli Tapion sahan osaomistaja ja sahan jouduttua konkurssiin osti hän osan Tuulikkina tunnetusta sahasta ja vähän myöhemmin koko sahan. Frederikin ja Jennyn poika Kosti Kouhi omana aikanaan kehitti tästä sahasta modernin sahan. Tämä oli aikanaan Suomen parhaita piensahoja. Myös Kostin aikana pyttyteollisuus kukoisti. Kouhilla oli töissä suuri määrä ihmisiä. Osa oli sahalla, osa teki pyttyjä, osa työskenteli navetassa ja tallissa, osa ajoi sahatavaraa hevisvetoisilla vankkureilla satamaan, osa karkkosi puutavaran Krookassa karkoiksi, osa ajoi tukkeja metsästä sahalle ja osa lastasi puutavaraa ja pyttyjä laivoihin. Oli tukkien ostajia ja konttoristeja.

Kouhi Oy rakennutti uuden sahan Krakanokkaan Salmen sahan paikalle ja Tuulikin saha purettiin. Tästä uudesta sahasta tuli moderni saha, jossa tuotantoluvut olivat korkeita. Työväkeä oli vähemmän, kuin mitä oli Tuulikin aikana, koska pyttyteollisuus oli loppunut eikä enää ollut hevosia ja lehmiä. Kuitenkin tarvittiin sahalle miehiä kolmeen vuoroon ja tukkeja piti ostaa ja ajaa sahalle. Myös toimistotöitä piti tehdä.

Kouhi Oy meni konkurssiin ja saha meni uudelle omistajalle. Tälle paikalle ei jäänyt enää Kouhin nimeä. Myös Kouhilana tunnettu asuinpaikka muuttui Vanhan Heikkilän majataloksi ja Kouhi nimi häipyi pois. Tuulikin sahan paikka säilyi Tuulikin mäkenä, mutta ei Kouhin sahana. Krookassa ollut Kouhin pyttysuuli muuttui Rantahuoneeksi ja sen nimi muuttui vuosittain siellä olevan ravintolan mukaan. Ei tässäkään kohteessa säilynyt Kouhin nimeä. Lauri hakosalon mukaan Merikarvia seura on tehnyt kunnalle ehdotuksen, jonka mukaan luovuttaisiin Kontio-laiturin nimestä, koska Kontio työskenteli Merikarvialla vain muutaman vuoden ja tilalle otettaisiin Kouhin plassi nimi. Laurin mukaan kunta on tähän suostunut.

Näin on, varmistin tämän kunnasta. Nyt ihmettelen miksi alueella ei ole nimikylttiä. Iso kyltti pitäisi olla paikassa, kun laskeudutaan Varvintieltä laiturialueelle, jotta jokainen näkisi, että alueen nimi Kouhin plassai. Alue käsittää koko ranta-alueen parkkialueesta aina Rantahuoneelle asti. Olen tehnyt ehdotuksen tekniselle lautakunnalla ison nimikyltin tekemisestä Kouhin Plassin alueelle.

Nyt pitäisi ottaa tämä nimi yleiseen käyttöön, kun markkinoidaan alueella järjestettäviä tapahtumia. Tässä muutama esimerkki, Meripäivät järjestetään Kouhi Plassilla, samoin Venetsialaiset. Vierasvenesatama sijaitsee Kouhin Plassille, Krookan Plassi niminen ravitola sijaitsee Kouhin Plassilla, Rantahuoneessa toimiva ravintola sijaitsee Kouhin Plassilla, jne.

Olen ymmärtänyt, että kunta ja matkailutoimi haluaisivat, että Kouhin Plassia kutsuttaisiin Krookaksi. Jos näin tehdään, niin miten kutsutaan sitä laajaa osaa Krookasta, mikä jää tämän paikan ulkopuolelle? Moni krookalainen joutuisi luopumaan kotipaikkansa nimestä. Eikö olisi parempi, että pidettäisiin Krookka Krookana ja käytettäisiin siitä rantapaikasta nimeä Kouhin plassi. Näin säilyisi edes yhdessä paikassa Kouhin nimi.

Kouhit työllistivät noin sadan vuoden aikana satoja merikarvialaisia ihmisiä. On ihme, että tämä ei nykyään näy Merikarvialla paremmin.

Terveisiä Hämeenlinnasta
Jukka Uusitalo

Kirjoittaja odottaa teknisen lautakunnan päätöstä
Päivitetty 8.9.2023 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä