Tarinoita
Helli Mellanouran (1914-2004) muistelmat
Erkki Nurmi muistelee isäänsä Esko Nurmea
Rovasti Paavo Lehtisen muistelmat (Alexandra Malmgrenin poika)
Lauri Hakosalon juttuja
Mikko Järvenpää muistelee
Juhani Aallon muisteluita
Mikko Salmela muistelee
Pirjo Koivukorven runoja
Torsti Peltoniemi muistelee
Pertti Kohvakka muistelee
Evakko Paula Penttilä muistelee
Erkki Vanhatalon tarinat
Jukka Uusitalon tarinat...
Lauri Tuomisen tarinat
Seppo Haukorannan tarinat
Aku Tieran kirjoitukset
Veikko Heikkilä muistelee
Värem päreet ja muita kirjoituksia (Antti Mikonpoika Väre)
Finnish at heart / Arnold Toivosen tytär Karin Bauser
Kaljaasi nimeltään Faakerin Anna
Antti Yliknuussin tarinoita
Matruusi Jukka Anttilan merimiesmuistoja
Tarinoita > Erkki Vanhatalon tarinat > Oskar Uusitalon muistelmia Riispyyn kylässä vuodesta 1909 eteenpäin
« Edellinen | Seuraava »

Oskar Uusitalon muistelmia Riispyyn kylässä vuodesta 1909 eteenpäin

Oskar Uusitalon juuret ovat Honkajärven kylästä. Hänen vanhempansa olivat Isak Mattila (s. 23.10.1819) ja Maria Henrikintytär (s. 04.10.1803). Oskar itse oli syntynyt 21.01.1840, sukunimellä Mattila. Oskar sai omistukseensa Riispyystä osan Nygårdin tilasta, joka oli suuruudeltaan 4/27 manttaalia. Vaimo, Frederika (s. 06.06.1836), löytyi Siipyyn Kaltträskistä. Heille syntyi yhteensä 6 lasta, joista toiseksi nuorin, Alma(s. 29.08.1876), tuli jatkamaan tilan pitoa yhdessä miehensä kanssa. Nygårdin tilan nimen Oskar suomensi Uusitaloksi, muu osa kantatilasta säilyi Nygårdina.
Oskar Uusitalon ruutuvihkoon kirjoittamat muistelmat löytyivät talon jäämistöstä myöhemmin ja säilyivät näin jälkipolville.
Otsikkona oli Oskar Uusitalon muistokirja menneistä ajoista.
”Wuonna 1909 Helatorstaina kuoli vaimoni Frederika.”
”Wuonna 1908 tuli Wille Kallio meille isännäksi.” (Ville Kallio oli kotoisin myös Honkajärveltä ja vaimoksi tuli siis Alma. Ville otti uudeksi sukunimekseen Uusitalo, silloisen tavan mukaan).
”Wuonna 1910 lähti Longrundi vaimonsa kanssa Amerikkaan ja jätti lapsensa minun vaivoikseni ja jätti vielä 150 markkaa velkaa korkoinensa maksamatta. Eikös ollut kaunis lahja.”
”Wuonna 1910 oli Ryssiä meillä kortteeria lähes kaksi kuukautta suvella.”
”Wuonna 1910 minä myin mustani Honkijärven Kallelaan.”
”Vuosi 1911 oli kovasti kuiva kesä. Toukokuussa ja kesäkuus ei satanut ollenkaan ennenko toisella viikkoa mittumaarin jälkeen. Sitten taas oli pitkä kuivuus, vasta elokuun 15 päivänä sato. Mätäkuu oli kovin kuumaa päivänpaistetta. Samana keväänä halla pani ohran ja kauran oraat sekä ylimailla rukiit sekä perunat ja vielä kuusen kasvut.”
”Meidän korven mettä myytiin vuonna 1913 ja hakattiin samana vuonna.”
”Meidän poikaset, Oskari ja Bruno menivät Amerikkaan samana vuonna.”
”Vuonna 1913 tuli hyvä vuosi. Joka sorttia viljaa oli hyvin, paitsi perunat tahto ruveta pahoin mätänemään. Syksy oli kovasti kaunista ilmaa. Elukat kävi laitumella vielä jälkeen pyhäinpäivän.”
”Vuonna 1914 elokuus alko sota Venäjän ja Saksan välillä, joka vielä on voimas, eikä ole vielä tietoa koska se loppuu.”
”Vuonna 1914 Vilhelm Norkolin konkussi, joka ei viälä ole päättynyt.”
”Vuonna 1915 oli kovasti kuiva keväästä ja tuli erittäin huono heinäniityillä erittäin luonnonniityillä, mutta ruvettiin ostamaan kovasti elukoita ja lihaa sotaväelle. Elukkain hinta kohos niin, että lehmästä maksettiin 2-300 sekä rukiista 50 markkaa tynnyri.”
”1916 oli ankaran kylmä talvi, että ei oikein miäsmuistiin vertaista ole ollut ja vielä kylmä kevät ainakin Helluntaihin asti, mutta satelee.”
”1916 Hevosten hinta on kohonnut yli äyräisten. Sellaiset hevoset, jotka pari vuotta sitten maksoi 2-300, nyt maksaa 8-900 markkaa. Jos vaan on ensimmäisellä kymmen ellä niin 1000 markkaa ja nuoret hyvät hevoset puolitoistatuhatta. Kyllä on halkosylellä hintaa, 25 markkaa. Mahtaako kestää monta vuotta tämä hintana?”
”1916 kuoli sisareni Amanda Erkkilä Honkajärven kylässä 66 vuoden vanhana ja samana keväänä kuoli lautamiäs Frans Postitalo sekä Kustafsoni ja Erik Juhala Kasalasta. Samana vuonna kiällettiin Amerikan kulku kaikilta, sekä naisilta että miähiltä. Sekä kalastaminen ulkona Hiidensillas ja joka paatti valkoseks maalattu ja numero laidas.”
”Vuonna 1915 muutettiin tuo luhtirati Yhteenpakasta tuohon kujan sivuun. Samana vuonna pidennettiin Yhteenpakan riihirati ja samana vuonna katettiin Murosvarpin riihi. Tehtiin pöytä.”
Tähän päättyi Herrastuomari Oskar Uusitalon omat merkinnät vihkossa. Hän kuoli 20.10.1920, 80-vuotiaana.
Samaiseen vihkoon on jälkipolvi lisännyt tuoreempia asioita mm.
”Vuonna 1922 maksettiin rukiista 500 markkaa tynnyristä.”
”Vuonna 1921 osti Linkvisti Norgåårdin talon.”
”Wilhelm Uusitalo on vuonna 1922 kesäkuun 23 päivänä nostanut Ylikylän säästöpankista 15.000 markkaa Oskar Uusitalon rahaa.”
Alma ja Wilhelm (Ville) Uusitalon ainoa lapsi oli Helmi. Hän avioitui Leo Sundbergin(myöh. Salokanta) kanssa. He saivat yhteensä 7 lasta. Heidän tarinansa ja historiansa on jo sitten toinen kertomus.

Tilan nykyinen omistaja on Jukka ja Anne Heikintalo. Jukan isä, Antti, osti tilan Salokannan perikunnalta.

Erkki Vanhatalo
Naapurin poika, yli sata vuotta
Oskaria nuorempi.
Päivitetty 14.7.2023 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä