Merikarvia-seura vietti sunnuntaina 9.7.2023. seuran 30-vuotista taivalta ja kanssamme juhlaa oli tullut viettämään huimat 95 henkeä. Perinteisesti juhlapäivä alkoi Merikarvian Uusmarttojen loihtimalla herkullisella kala-aterialla ja seuran tarjoamalla kakkukahvilla. Puhuttelevan tervehdyspuheen juhlaan lausui Merikarvia-seuran puheenjohtaja Juhani Kotiranta.
Ensimmäisenä esityksenä saimme nauttia Merikarvian aktiivisista kuoroista kootun kuoron lauluista. Mukana laulamassa oli jäseniä Merikarvian Mieslaulajista, naiskuoro Ourattarista, kamarikuoro Prooseista sekä uusimmasta kuorostamme Aavasta. Kuoroja johti kanttori Hannu Tenkanen ja toista laulua säesti pianolla kanttori Guido Kriik. Kappaleina kuulmimme: On sun rantas autio sekä Kalliolle kukkulalle.

Seuran taipaleesta tehtiin myös historiikki, joka julkaistiin juhlassa. 30-vuotishistoriikin tekijä Kirsti Ahlo-Niemi esitteli tutkielmansa tuotoksia kiinnostuneelle yleisölle.

Merikarvian runokerho Runoratsujen lausujat Anja Huuhtanen, Auli O`Rourke ja Kirsi Mattila, lausuivat vuoden 1935 Merikarvian laulujuhlille Hilma Vaihisen tekemän juhlarunon "Kotiseutuni".

Vuoden juhalapuhujana toimi politiikan puolella pitkän uran tehnyt Merikarvian kesäasukas Satu Hassi. Hän käsitteli puheessaan nykyistä maailman tilannetta ja tästä kivasti puhe soljui Merikarvialle ja meidän vuosia tärkeimpänä toimineeseen elannonlähteeseen, kalastukseen. Siihen liittyen hän kertoi huvittavan muiston: "Sitä, miten tärkeä osa Merikarvian toimeentuloa ja identiteettiä merikalastus on ollut, havainnollistaa vitsi, jonka kuulin lapsena monta kertaa. Sen mukaan viikinki Leif Eriksson, joka purjehti Pohjois-Amerikkaan melkein 500 vuotta ennen Kolumbusta, löysi rannalta merikarvialaisen rääkipaatin jäänteet. No, tämä tarina ei taida olla totta, mutta asennetta ja paikallisylpeyttä se kuvaa."
Ihanan historiallis painotteisessa puheessa huomioitiin hyvin paikkakunnan menneet ajat ja omien juurien tärkeys sekä paikallishistorian tutkiminen ja tallentaminen tuleville sukupolville.

Pitkän tauon jälkeen seura oli myös hakenut Suomen Kotiseutuliitolta ahkerille Merikarvia-seuran kotiseututyötä tehneille henkilöille ansiomerkkejä. Niitä oli jakamassa Kotiseutuliiton hallituksen jäsen ja entinen Merikarvia-seuran hallituksen puheenjohtaja Lauri Hakosalo.
Kultaisen ansiomerkin saivat: Juhani Mellanoura, Seija Väre, Juhani Aalto, Jari Stenroos, Anja Luusalo sekä Asko Virta.
Hopeisen ansiomerkin saivat: Helena Tähkänen, Erkki Vanhatalo sekä Anna-Leena Viertomaa.
Pronssisen merkin saivat: Juhani Kotiranta, Hanna Alho-Kivi sekä Henri Lindholm.

Myös seuran viirejä jaettiin vuosia kotiseututyötä tehneille ja he olivat: Kalevi Österman, Jukka Uusitalo, Juhani Kotiranta sekä Hanna Alho-Kivi.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä julkistettiin vielä seuran valitsema Huvitusherra, joka tänä vuonna oli oikeutetusti vuosia kotiseututyötä tehnyt Lauri Hakosalo. Kunniakirjan luovuttivat seuran puheenjohtaja Juhani Kotiranta sekä sihteeri Anna-Leena Viertomaa.

Lopuksi vielä juhlan juontaja Hanna Alho-Kivi lausui loppusanat ja lauloimme Satakunnan laulun.