Merikarvian historiaa
Jorma Rinteen Kootut tekoset
Merikarvian museot
Pyt­ty­ma­ka­sii­ni
Kala-astiateollisuus Merikarvialla
Haminaholman historiaa lyhyesti
Merikarvian lasitehtaat
Lehtileikkeitä Ahlströmin sahalta Haminaholmasta
Alma Liljebladin elämää
Pärske, Alakylän kansakoulu
Kyläelämää Satakunnassa sarjassa Krookanlahden tarinoita
Merikarvian Pappilan kylän Paulakankaan mailla - Veikko Heikkilä
Merikarvian kirkot ja Vanha hautausmaa - Lauri Hakosalo
Urheiluseura Trolssin reipas
Antti Ahlströmin kaksoisveli Frans Ahlström
Arvo Mäkelän sota
Etikettejä entisajan kaupoista
Merikarvian ja Siikaisten talot ja asukkaat 1750-56
Porin porvareiden sukujuuria Merikarvialla
Urho Salmen muistelmat
Lauri Hakosalon Vanhoja muistellen
WPK talo valmistuu
Kertomus Merikarvian opettajayhdistyksen toiminnasta 1903-1904
Merikarvian kansakoulujen perustaminen alkaa.
Merikarvian kansakoulujen historia...
Kauppaneuvos Antti Ahlström
J.P. Kulosaari: Maan kohoaminen Pohjanlahden rannikolla
Nuorisoseuran historiaa
Postit Merikarvialla
Kirjoituksia Merikarviasta
Suojeluskunta Merikarvialla
Lauttijärven Lukko
Merikarvia-lehti
Väinö Myllyrinne
Ouraluodon historiikki
Merikarvian partiohistoriaa
MEKA TV:n video Krookasta
MEKA TV:n video Lauttijärvestä
Merikarvian historiaa > Nuorisoseuran historiaa > Merikarvian Nuorisoseurasta lyhyt tieto vuodelta 1903

Merikarvian Nuorisoseurasta lyhyt tieto vuodelta 1903

Lauri Hakosalo
Aku Tiera, Akseli Granqvist, sananen Merikarvian nuorisoseurasta
Merikarvian Nuorisoseuran vuosikertomus vuodelta 1903
Vuodet kuluvat toisensa perään jättäen jälkeensä joko enempi tai vähempi tapahtumia. Meidänkin seuramme on taasen saapunut tuollaiselle kahden vuoden rajaviivalle, jolloin on lyhyesti tili tehtävä seuramme toiminnasta.
Vuosikokous pidettiin Ylikylän Uudella kansakoululla viime vuoden joulukuun 7 päivänä. Kuten tavallista toimitettiin siinä virkailijain vaali. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen toimittaja Emili E. Nordlund, varapuheenjohtajaksi maanviljelijä A. Norrrogell, kirjuriksi allekirjoittanut Maiju Sandberg ja varakirjuriksi neiti Jenny Holmström, rahastonhoitajaksi metsäasioitsija F.F. Kouhi ja taloudenhoitajaksi neiti Elli Nordlund sekä johtokunnan lisäjäseniksi kanttori F.N. Sandberg, työnjohtaja J. Waltonen ja neiti Emilia Markku. Johtokunta on siten pysynyt muuttumattomana koko vuoden ilman että siinä mitään muutoksia on tapahtunut. Vuoden kuluessa on johtokunta kokoontunut 10 eri kertaa keskustelemaan ja päättämään seuraa koskevista asioista. Seuran yleisiä kokouksia on vietetty monissa eri paikoissa ja on niitä kaikkiaan ollut ilman tätä vuosikokousta 11 viime joulukuussa pidetty vuosikokous myös siihen luettuna. Vuosijuhla vietettiin 2.8. Alakylän Salmelassa, sitä paitsi on vietetty yksi yhteinen iltama Maarian päivänä. Tavallisuudesta poikkeavaa oli että mainitun iltaman ohjelmassa oli tunti tanssia sijansa saanut, joka tapahtui enimmäkseen seuran rahakukkaron laihuuden takia. Snellmannin juhlaa vietettiin 12.5. sangen siististi tilaisuutta varten puetussa Ylikylän Ahlströmin kansakoulun juhlasalissa. Harvinaisen juhlallisen tunteen jätti ilta läsnä olleisiin. Hiihtokilpailu aiottiin toimeenpanna mutta vasta niin myöhään keväällä että lumi siksi jo meni menojaan. Seuranäytelminä on näytelty ”Kovan onnen mies” ja ”Hardangerin harjulla”. Seuran sanomalehti Räiske on kuluneen vuoden aikana ilmestynyt ainoastaan 10 kertaa, siihen luettuna myös tähän vuosikokoukseen valmistunut lehti. Kykyä olisi monillakin seuran jäsenillä lehteen kirjoittaa, mutta pääasiallisesti kirjoitusten puuttuessa lehti kuitenkin jää toisinaan kokoukseen ilmestymättä. Lehden toimittajina ovat työskennelleet seuran esimies päätoimittajana ja allekirjoittanut varatoimittajana. Puheita ja esitelmiä on seuran eri tilaisuuksissa pidetty yhteensä 11. Ompeluseura on myös toiminut viime talven kuluessa ensin vuokrahuoneissa sittemmin perheissä. Erityistä laulukuoroa ei seuralla kuluneen vuoden alkutaipaleella ole ollut. Vuosijuhlaan harjoitti paikkakunnalla sattumalta oleskeleva seuran entinen laulunjohtaja neiti Tyyne Raassina laulua. Nyt on kuitenkin opettaja J.J. Pahkala lupautunut laulukuoroa johtamaan ja on jo muutamia kertoja harjoituksissakin oltu. Viime vuotena herätetty kysymys seuran jakamisesta piireihin on ainakin toistaiseksi rauennut. Edustaja lähetettiin viime tammikuulla Etelä Pohjanmaan nuorisoseuran vuosikokoukseen Isokyrön Orismalaan sekä myös vietiin kaksi keskustelukysymystä. Luentokurssit toimeenpantiin pääsiäisen aikana Ylikylän uudella kansakoululla ja pidettiin ylipäänsä 8 luentoa nimittäin Kalevalasta ja tähtitieteestä kumpaisestakin kolme sekä kemiasta 2 luentoa. Ensi talvena taas on aikomus luentokursseja toimeenpanna jos asianomainen lupa saadaan. Kankaanpään nuorisoseura 10vuotisjuhlaan kesällä lähetettiin kaksi edustajaa. Merikarvian voimisteluseura on nuorisoseuran alkuun panemana taasen henkiin herätetty ja se suoritti vuosijuhlassa muutamia ohjelmanumeroita. Loppupuolella vuotta on seuran toiminta näyttänyt saavan uutta vauhtia, jonka on luonnollisesti aiheuttanut seuralle oman talon saanti ja mitäpä muuta voisikaan huudahtaa kuin oma tupa, oma lupa. Suuri on tosin velka nuorisoseuran hartioilla, mutta uutteralla työllä voidaan kenties aikaa voittaen siitä suoriutua. Lainakirjasto on päätetty seuralle perustaa ja on sitä varten jo sääntöehdotuskin laadittu. Lukutuvan puuhaan ensi vuodeksi on myös ryhdytty. Nälänhätää kärsiville on nuorisoseuran toimesta kerätty varoja 154mk15p. sekä sitä paitsi on myös koottu vaatteita, jotka kaikki on hädänalaisille lähetetty. Jäsenistä on useita taaskin jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta ja tullut pois pyhityiksi jäsenluettelosta. Viime viikolla toimitettuun laskun mukaan on jäsenluku nykyään 52, joista 25 naisjäsentä ja 27 miesjäsentä. Seuran rahavarat osoittavat noin 570mk tuloja ja saman verran menoja. Lopullinen tili tehdään kalenterivuoden loputtua. Huomioon on otettava, että rakennuskassasta on otettu talon velan lyhennykseksi suoritettu 1.800mk, jonka jälkeen rakennuskassaan on jäänyt vähän varoja, mitkä käytetään irtaimiston hankkimiseen, niin pitkälle kuin varat riittävät.
Tässä on lyhyt selostus seuramme toiminnasta kuluneella vuodella. Rohkeammalla mielellä uskallamme nyt aloittaa seuraavaa vuotta kun olemme saaneet kokoontua oman kurkihirren alla. Lähestykäämme siis toisiamme tässä suuressa yhteisessä työssä niin että mekin voimme ohjelmaamme merkitä veljeys, yhdenvertaisuus ja yksimielisyys. Silläkin tavalla olemme jo paljon toimineet ja aatteemme toteuttaneet kun olemme hyvänä esimerkkinä muille niin, ettei seuramme saisi yksityisten jäsentensä takia kärsiä. Kirjasto on perustettu ja senkin kautta koetetaan saada seuran jäsenille selville velvollisuuksistansa koko yhteiskuntaa kohtaan. Pätevää syytä ei kukaan löydä jäädäkseen pois tästä suuresta yhteisestä työstä. Yhteistyöhön yhteismielin.
Merikarvialla, 6.12.1903
Maiju Sandberg.
Hieno ajan kuvaus on tämä dokumentti, sanoo tämän löytäjä Lauri


Päivitetty 29.4.2022 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä