Merikarvian historiaa
Jorma Rinteen Kootut tekoset
Merikarvian museot
Pyt­ty­ma­ka­sii­ni
Kala-astiateollisuus Merikarvialla
Haminaholman historiaa lyhyesti
Merikarvian lasitehtaat
Lehtileikkeitä Ahlströmin sahalta Haminaholmasta
Alma Liljebladin elämää
Pärske, Alakylän kansakoulu
Kyläelämää Satakunnassa sarjassa Krookanlahden tarinoita
Merikarvian Pappilan kylän Paulakankaan mailla - Veikko Heikkilä
Merikarvian kirkot ja Vanha hautausmaa - Lauri Hakosalo
Urheiluseura Trolssin reipas
Antti Ahlströmin kaksoisveli Frans Ahlström
Arvo Mäkelän sota
Etikettejä entisajan kaupoista
Merikarvian ja Siikaisten talot ja asukkaat 1750-56
Porin porvareiden sukujuuria Merikarvialla
Urho Salmen muistelmat
Lauri Hakosalon Vanhoja muistellen
WPK talo valmistuu
Kertomus Merikarvian opettajayhdistyksen toiminnasta 1903-1904
Merikarvian kansakoulujen perustaminen alkaa.
Merikarvian kansakoulujen historia...
Kauppaneuvos Antti Ahlström
J.P. Kulosaari: Maan kohoaminen Pohjanlahden rannikolla
Nuorisoseuran historiaa
Postit Merikarvialla
Kirjoituksia Merikarviasta
Suojeluskunta Merikarvialla
Lauttijärven Lukko
Merikarvia-lehti
Väinö Myllyrinne
Ouraluodon historiikki
Merikarvian partiohistoriaa
MEKA TV:n video Krookasta
MEKA TV:n video Lauttijärvestä
Merikarvian historiaa > Merikarvian kansakoulujen perustaminen alkaa.

Merikarvian kansakoulujen perustaminen alkaa.

Lauri Hakosalo
Kansakoulujen perustaminen puhuttaa kuntakokouksia
kooste valtuuston pöytäkirjoista. Merikarvian kansakoulujen perustaminen alkaa.

18.8.1890 kuntakokous kertoo jälkipolville seuraavasti: Mitä taasen koskee kansakoulun järjestämistä, olisi suotavaa, että eri kansakoulun kannattajat pitäjässä muodostaisivat kukin oman koulupiirinsä sekä ettei heidän yksityisten tarvitsisi kunnalle mitään tiliä kouluvaroista tehdä, koska kunnan muutenkaan ei tule mitään yksityisen perustamaan kouluun antaa.

18.12.1888 tarkastetun kuntakokouksen pöytäkirjasta jo selviää, että kansakoulun johtokuntaan valittiin entiset jäsenet, nimittäin Herrat, ”Provasti” Johan Anton Forss, nimismies Magnus Selander sekä kauppiaat Juho Wilhelm Norrgård ja Vihtori Iso-Näsi. Kuntakokouksen esimiehenä tuolloin oli opettaja F. J. Leineberg, sittemmin Kyläkoski.

Merikarvian kunnanhuoneessa Kuntakokouksessa11.6.1900 kello 10 a.p. : kokoustetaan ja päätetään sekä valitaan kunnan puolesta selitystä antamaan niiden valitusten johdosta, jotka
Kasalan kylän ruotsalaista kansakoulua ylläpitävät ja mainitun kylän ruotsia puhuvat asukkaat, olivat läänin Herra Kuvernöörille tehneet, jotka valitukset tarkoittavat, että yllämainitut asujaimet vapautettaisiin niistä koko pitäjää koskevista koulumaksuista, joita heiltä on uloshaettu, valittiin kanttori F.N. Sandberg.

Aika vaikeasti on kirjoitettu yllätodettu lause! Tämän kirjoittaja ei ole korjannut lauseita lyhyemmäksi eikä korjannut sanoja nykysuomeksi tai kirjakielen muotoon. Aika hauskoja sanoja on kosolti mukana teksteissä.

14.1.1900 kuntakokous ei suostunut ostamaan Ali-Romppasen taloa kunnalle koulutaloksi.
Hyväksyttiin valitun komitean tekemä piirustusehdoitus Ylikylän Uudelle kansakoululle rakennettavista opettajan asuinhuoneista, sillä muutoksella, ettei keittiöön rakenneta eri kuistia, niin kuin piirustuksessa näkyi, vaan sen sijaan asetetaan akkuna. Ennen valitulle rakennuskomitealle annettiin täysi valta rakennusaineitten hankintaan koulua varten.

14.1.1900 Merikarvian kunnanhuoneella heti kirkonmenojen päätyttyä yksimielisesti päätettiin, ettei kunta osta tarjolla olevaa Marttilan taloa Lammelan kylään vastedes perustettavaa koulua varten. Kokouspöytäkirja tarkastettiin seuraavana päivänä klo 6 i.p. kuntakokouksen esimiehen opettaja A. Granqvistin luona nahkuri K. Vesasen ja puuseppä I. Virtasen toimesta.

28.10.1900 tarkastivat tehtailija H. Munck ja kanttori F.N. Sandberg, sittemmin tunnettiin Santavuori nimellä, kuntakokouksen pöytäkirjan, jossa hyväksyttiin, kun ensin oli siirrytty Uudelle kansakoululle, ulkohuoneriviä koskevat urakkatyöt seuraavilla muistutuksilla: Navetan ovipieliin velvoitettiin urakkamiesten tekemään ”narat” ja seinänraot tukittamaan. Sitä paitsi määräsi kokous, että pilttuiden peräseinä on vuorattava ja kattoon navetassa on laitettava ilmanjohtotorvi. Pikkukamarien rappuset tulee urakkamiesten harventaa ja loiventaa ja rakennuskomitea pitäköön huolta siitä, että pikkukamareihin tulee laitetuksi reikien päälle luukut sellaiset, että kolme reikää tulee aina yhden luukun osalle. Makkiovet tulee urakkamiesten laittaa niin kuin heille on selitetty. Saunan pellistä päätettiin, että kunta hankkii aineet, urakoitsijan velvollisuudeksi jää sen paikalle pano. Kaivoa ja maalaustöitä kunnan puolesta tarkastamaan, jahka ne valmistuvat, valittiin tehtailija H. Munck ja pastori F. Tommila.

Uudelle koululle valittiin uusi johtokunta ja tulivat siihen kuulumaan rovasti G.A. Heman, talollinen V. Näsi, puutavarakauppias J.W. Norrgård. talollinen F.O. Rosnell ja nahkuri K. Vesanen.
Jos asiat sen vaativat, kuntakokous päätti Kouluylihallitukselle ilmoittaa, että n.s. Uusi kansakoulu, joka ennen on ollut Ylä- ja Alakarvian piirin kustantama, on nyt siirtynyt kunnan ylläpidettäväksi, siis koko kunnan kouluksi.

Alakylän uudelle kansakoululle myönsi kunta 150 mk suuruisen summan harmoonin ostamiseksi ja kunta lausui toivomuksena, että kanttori F. Sandberg asiantuntijana sen tilaisi. (1899?).

23.11.1899 klo 2 j.p. kirkonkylän Uuden kansakoulun opettajattaren asunnoksi siksi aikaa, kun palaneitten sijaan uudet saadaan, päätti kuntakokous luovuttaa kunnanhuoneella kaksi kamaria, kyökin ja porstuan. Niin pian kuin tilaisuus vaan tulee, on Uuden kansakoulun rakennuskomitean laitettava ne tarpeelliseen kuntoon. Uuden kansakoulun rakennuskomitealle luvattiin maksaa palkka työstään jahka heidän tehtäväkseen määrätyt työt tulevat tehdyiksi.

23.9.1895 kuntakokous otti käsiteltäväksi kysymyksen, mitä olisi tehtävä sen seikan kanssa, kun ei täkäläisen kansakoulun perustaja Kauppaneuvos A. Ahlström enää myönnä tilaisuutta talollisten lapsille saada opetusta täällä tämän kunnan hyväksi lahjoittamassaan kansakoulussa, niin asiasta tuumailtua sinne ja tänne valitsi kunta talollisen Riispyyn kylästä Isak Wellvikin Kouluylihallitukselle siitä ilmoittamaan; ja jos ei mainittu Hallitus katsoisi sen seikan kun luvan tehtäväkseen, niin siinä tapauksessa tulee Wellvikin tehdä valitus koulun perustajaa A. Ahlströmiä sekä johtokuntaa vastaan, saaden valtakirjan asemasta otteen tästä pöytäkirjasta ja kohtuuden mukaan kulungit yhteisestä kassasta.

15.3.1896 esitettiin kokoukselle Kouluylihallituksen päätös täkäläistä kansakoulua koskevassa jutussa ja päätettiin, että talokas Isakki Wellviikin on ryhtyminen niihin toimiin, kun hän viime syyskuun 23 päivänä pidetyssä kuntakokouksessa velvoitettiin.

15.3.1896, kun Rouva Wilhelmiina Norrgård oli tarjonnut kunnalle Malmin talon rakennukset ja omistamansa sanottuun taloon kuuluvan tonttimaan, uuden vasta perustettavan kansakoulun hyväksi, sillä ehdolla että koulu ensi tulevaksi syyskuun 1 päiväksi rakennetaan, ja että silloin alkaa toimensa, suostui kunta mainituilla ehdoilla, kiitollisena lahjoittajalle, ottamaan lahjan. Kun sitten tuli kysymys, miten olisi koulun rakentaminen toteutettava, lausuivat muutamat kunnan jäsenet toivomuksensa olevan, että kunta sen laajuuteen katsoen jaettaisiin eri koulupiireihin, ja kun tätä mielipidettä puolustivat useat kuntalaiset, niin sen johdosta valittiin toimikunta, jonka tulee ensi huhtikuulla asiasta pidettävään kokoukseen tehdä ehdotus siitä, kuinka moneen eri piiriin olisi kunta mainitussa suhteessa jaettava, kuin myös miten niiden kouluin sekä nyt perustettavaksi päätetyn koulun rakentaminen olisi toimeen pantava. Tähän komiteaan tuli valituksi kauppias J.W. Norrgård, kirkkoherra G.A. Heman, kanttori F.N. Sandberg, talolliset Heikki Mikkola, Aaron Tommila, Isakki Wellvik ja Viktor Uusitalo sekä itselliset A. Nyybakka ja Salomon Ruohokari; Rouva Norrgård huomautti vielä, että jos kunta eri koulupiireihin jaetaan, sisältyy hänen lahjansa ainoastaan Ylikarvian kylän koulupiiriin.

22.4.1896, kun kuntakokouksessa 15.3.1896 oli käsittelyn alaisena kysymys: ottaisiko kunta vastaan rouva Wilhelmina Norrgårdin tarjoaman rakennuksen ynnä tonttimaan sillä ehdolla, että kansakoulu perustettaisiin kuntaan ja alkaisi toimensa viimeistään syksyllä vuonna 1987, niin samalla kuin mainittu lahja kiitollisesti vastaan otettiin lausuttiin se yleinen mielipide, että kansakouluja olisi perustettava kunnan sivukyliinkin, ja että kunta sitä vasten olisi jaettava paikallisiin oloihin soveltuviin koulupiireihin, jotka kukin olisivat velvoitetut ja oikeutetut itsenäisesti hoitamaan niin hyvin koulunsa perustamista kuin sen ylläpitämistäkin koskevia asioita; ja kun kuntakokous sen ohessa asetti 9-miehisen komitean asiasta puheenalaiseen suuntaan valmistamaan, niin luettiin nyt kokoukselle tämän komitean mietintö, joka sanasta sanaan jäljennettynä oli seuraava; ” Kansakoulukysymystä valmistavan asianomaisessa kuntakokouksessa maaliskuun 15 päivänä valitun komitean mietintö, koskeva kansakouluin perustamista Merikarvian kunnalle. Jo pitkät ajat on varmasti useassa kuntamme jäsenessä piilenyt halu saada esittää kuntakokoukselle tuo tärkeä kysymys, nimittäin kunnan oman kansakoulun hankkimisesta, mutta syy miksi se ei ole tullut esitetyksi, on epäilemättä ollut se, että on arveltu olevan paljon vastustajia, jotka vähemmin tuntevat koulun tarpeellisuutta eivät ottaisi koulua kustantaaksensa, ja näin on asia jäänyt odottamaan otollista aikaansa. Kun asia joskus on tullut puheeksi, on moniaat lausuneet: ”heille on Herra Kauppaneuvos Ahlström lahjoittanut koulun, jossa ne, jotka haluavat, saavat pitää lapsensa ja muuta kansakoulua emme tarvitse” . Mutta vähitellen on tultu huomaamaan, ettei tuossa lahjoitetussa koulussa ole ollut tilaisuutta koulun käyntiin kuin ainoastaan pienelle osalle kunnan lapsista, ja kun vielä viime aikoina tuo kouluun pääsy on omituisella tavalla tullut supistetuksi; on vähitellen tämmöisistäkin syistä mielipiteet ehkä valmistuneet koulun eduksi. Siihen katsoen, että on noin tuhannen kouluiällä olevaa lasta ja kun monesti on tapahtunut, että lapset, nähtyänsä naapurinsa lapsen pääsevän kouluun, ovat kyynel silmissä tulleet vanhemmilleen valittamaan, ettei voitu kouluun ottaa tilan ahtauden takia, ovat tämmöiset syyt jo itsestään omiansa herättämään myötätuntoisuutta niissäkin vanhemmissa, joilla mielipiteet ehkä olisivatkin vastustavalla kannalla. Mutta kun on sitä paitsi paljon lapsia, joiden vanhemmat, jotka asuen kaukana tuolla sivukylissä, eivät voi kirkonkylään kustantaa lapsiansa, vaikka halu ja tahtokin siihen olisi, niin on komitea, varsinkin kuin viime kokouksessa jo mielipiteitä siihen suuntaan lausuttiin, tahtonut ottaa tämänkin seikan huomioon ja saa se sen tähden kunnian kuntakokouksen hyväksyttäväksi ehdottaa 1:ksi, että kuntaan perustetaan viisi ylhäisempää kansakoulua ja että tässä alempana nimitetyt kyläkunnat rupeaisivat erinäisiksi koulupiireiksi: a) Köörtilän ja Peipun kylät sekä Sälttöön ja Pooskerin luodot, koulupaikaksi Köörtilän kylä. b) Filppulan, Lammelan, Etelämaan, Kangasniemen ja Lankosken kylät, koulupaikaksi joko Lammelan tai Filppulan kylä. c) Lautjärven ja Honkajärven kylät, koulupaikka Lautjärven kylä. d) Riispyyn, Kasalan ja Trolssin kylät, koulupaikka Riispyyn kylä. e) Ylikarvian, Alakarvian ja Tuorilan kylät, johon edellä mainittuun kylään nyt rakennettaisiin koulu ja sittemmin vastaisesti, jos olevaiset olot sitä vaatisi, tarpeen mukaan hankittaisi kouluja. 2:ksi, että koulut mainituissa piireissä alkaisi toimensa viimeistään syksyllä vuonna 1898. 3:ksi, että kukin piiri saa käsitellä koulunsa perustamista ja ylläpitämistä koskevia asioita ja määrätä kustannusten jakamisesta piirikunnan jäsenten kesken kuntakokouksen oikeudella ja niillä perusteilla, mitä kuntakokouksista on säädetty. 4:ksi, että niiden koulujen kustantamiseksi pyydetäisiin valtiolta viidenkolmattatuhannen markan suuruinen kuoletuslaina, joka soveltuvalla tavalla jaettaisiin mainituille piireille. Näin siis 11.4.1895 päätettiin: A. Nybakka esitti asiakohtaan wastalauseensa: ” Ollen erimieltä komitean enemmistön kanssa niistä perusteista; joiden mukaan kunkin piirikunnan jäsenten tulee ottaa osaa koulun kustannuksiin, saamme me ehdottaa asiata järjestettäväksi siten, että kunkin piirikunnan talolliset hankkivat tarvittavat hirret, ja sitten vasta muut kustannukset jaetaan piirin kaikkien jäsenten kesken veroäyrien mukaan.”

Kun sitten mietinnön johdosta alettiin keskustella, otettiin se eriponnet järjestyksessä käsittelyn alaiseksi ja hyväksyttiin kaikki paitsi ensimmäisen ponnen d)-kohta, josta sanat: ja Trolssi päätettiin poistaa, koskapa niin sanottu Trolssin kylä sekä kirkollisessa että kunnallisessa suhteessa kuuluu Ylikarvian kylään ja siis ilman eri määräystä ja kyläkunnan jäsenten lausunnon antoa…

Esitettiin Yli- ja Alakylän kansakoulupiirin johtokunnan tekemä ehdotus, mikäli se koskee mainitun koulun rakentamisen toimeenpanoa ja hyväksyttiin ehdotus semmoisenaan kuitenkin sillä muistutuksella, että Naisopettajaa mainitun koulun johtajaksi puolletaan kuin myös nähtävänä olevista pohjapiirustuksista hyväksyttiin Isompi tai N:o 2:nen.

Kun Haminaholman sahan isännöitsijä J.A. Elg ilmoitti, että Toiminimi A. Ahlström jyrkästi kieltäytyy ottamasta osaa Yli- ja Alakarvian koulupiirin kansakoulun kustantamaan ja ylläpitämään, omistamainsa Söderrogelin ja nykyisen kansakoulutalon puolesta, koska toiminimi on perustanut oman koulunsa Haminaholman sahalle ja Ylikarvian kylässä sitä paitsi on kauppaneuvos A. Ahlströmin perustama kansakoulu, ja sitten kun asia esiteltiin koulun kannattajien käsiteltäväksi, niin esitti räätäli H. Munck, että eikö olisi parasta vapauttaa toiminimi A. Ahlström mainitun koulun kustannuksista, johon yhtyi koulun kannattajain suuri enemmistö ja päätettiin mainitut talot jättää vapaiksi Uuden kansakoulun kustannuksista, ainoastaan niin kauan kun toiminimi A. Ahlström niitä hallitsee.
Aika pitkä lause on tämäkin!
Vastalause:
Koska kuntakokouksen päätös, jonka Merikarvian kunta 22.4.1895 kansakoulujen piirijaon suhteen on tehnyt, puuttuu mielestämme laillista tukea kaikissa suhteissa mm. siinä suhteessa, kun on katsottu eri kyläkunnat velvoittaa semmoisiin rasituksiin, jotka mielestämme kuuluvat yhteisesti koko kunnalle taikka taasen vapaaehtoisesti yksityisille, niin ja koska kuntakokouksessa läsnä ollut enemmistö vastoin niitä selviä perusteluja, jotka Herra Kansakoulujen tarkastaja O. Borg on asiassa antanut kuin myöskin huomioon ottamatta sitä kunnassa vallitsevaa mielipidettä, joka jo useasti on lausuttu, että kunta, jotta asiat saataisiin laillisella pohjalla, yhteisesti rakentaisi nyt Ylikarvian kylässä rakennuksen alaisena olevan koulun ja toisia sitten tarpeen mukaan.

Keisarillisen Suomen senaatin määräyksestä otettiin kuntakokouksessa keskusteltavaksi: ”eikö olisi syytä muuttaa 22.4.1896 tehtyä kuntakokouksen päätöstä, niin että kaikki viisi kansakoulua olisivat kunnan yhteisesti aikaansaatavat ja kustannettavat”. Aluksi luki allekirjoittanut Akseli Hakosalo kokouksen pyynnöstä asiaa koskevat Senaatista tulleet paperit. Sitten ruvettiin asiasta keskustelemaan. Ensiksi pyysi pastori Frans Tommila puheenvuoron ja hän luki kokoukselle seuraavan kirjallisen lausuntonsa, jossa hän lämpimästi ehdoitti, että kaikki kuntaan perustettavat kansakoulut tulisivat kunnan yhteisesti kustannettavaksi ja ylläpidettäviksi. Jos koulupiirit, joihin kunta kuntakokouksen 22.4.1896 tekemän päätöksen mukaan on jaettu, joutuvat kukin koulunsa rakentamaan ja ylläpitämään, tulevat kustannukset hirveän epätasaisesti kuntalaisten niskoille jaetuksi, niin kuin jo seuraava kunnallislautakunnan esimiehen 18.7.1898 antaman todistuksen mukaan tehty vertailu eri piirien henkilöiden ja kunnallisten veroäyrien määrästä vuonna 1897 osoittaa: Ylikylä ja Alakylän piiri: henkilöitä 1505 ja veroäyrejä 22300, Riispyyn piiri 436 henkeä ja 440 veroäyriä, Lauttijärven piiri 442 henkeä ja 590 veroäyriä, Lammelan piiri 437 henkeä ja 726 veroäyriä ja Köörtilän piiri 405 henkeä ja 666 veroäyriä
Tästä käy selville, että yksi piiri käsittää melkein puolet koko kunnan maksavien henkien ja veroäyrien luvusta ja se olisi velvoitettu nyt aluksi kustantamaan vain yhden koulun, sillä aikaa kun muut piirit eli toinen puoli kuntaa kustantaa 4, jopa osan viidettä, sillä Riispyyn piirissä asuva Kasalan ruotsalainen väestö, jota ei ole käynyt edellä olevassa vertailussa - suomenkielisestä eroittaminen, ottaa jo osaa piirissä sijaitsevan ruotsinkielisen koulun kustannuksiin. Tämän lisäksi huomattakoon myös, että pikku-piireissä varsinkin Riispyyn ja Lammelan piireissä asuu suhteellisesti enemmän köyhälistöä, jolla ei ole varaa ottaa osaa koulujen kustannuksiin, vaan kyllä lapsia kouluun panna ja siten annetun asetuksen nojalla valta vaatia annetun asetuksen nojalla valta vaatia ainakin runsaasti opettajavoimia kouluun. Verrattomassa määrässä helpoittaa taas Yli- ja Alakylän piirin koulurasituksia se, että muiden piirien koulujen valmistuttua jää yksinomaan sen nautittavaksi sen alueella sijaitseva kunnalle lahjoitettu koulu. Jos taas oikeudenmukaista tasoitusta tahdotaan aikaan saada, niin varmaankin paljon riitoja syntyy, ennen kuin mainittu piiri suostuu maksamaan muille piireille korvausta tästä kunnan ainakin 25-30 tuhannen markan suuruisesta yhteisen omaisuuden yksinomaisesta nauttimisesta. Yli- ja Alakylän piirissä saadusta kokemuksesta tiedämme, että jos kunkin erikseen olisi, niin hyvin koulunsa rakennus- ja ylläpitokustannukset kuin myös koulun puolesta tuleva opettajan palkkasuoritukset, ei opettajalle saada valtion palkka-apua ilman, ellei kunta tahi yksityiset sitoudu vastaamaan siitä, että piiri nämä velvollisuudet täyttää. Voisi näin ollen käydä niin, että jokin koulurakennus valmistuttuaan saisi jäädä autiona seisomaan ilman opettajaa sen vuoksi, ettei saataisi valtion palkan saantiin tarvittavia takauksia piirille.
Taas on vaikea lause! Niin ikään olisi koko kunnan parempi toivo saada koulujen rakentamiseen valtionapua ja jos niin tarvis tulisi valtiolta tai muilta laina. Ei ainakaan ole luultavaa, että jokainen piiri rakennusapua yksikseen ollen saisi - jos muuten apua lainkaan saada voisikaan.

Kun kukin piiri itsekseen koulunsa hommaisi, varustaisi ja ylläpitäisi, niin varmaankin joku koulu saisi kärsiä puutetta ja epäkohtia, jotka olisivat olleet helposti vältettäviä yhteistoiminnan sekä laajemman kokemuksen ja valvonnan kautta. Jos taas kunta ennen mainitun kouluasetuksen nojassa ottaisi valvoakseen, ei ainoastaan, että kouluja rakennetaan ja on, vaan myös minkälaisia ja missä voimassa ne ovat, niin olisi se vastoin tehtyä kunnan päätöstä tahi ainakin vastoin sitä käsitystä ja edellytystä, mikä kuntalaisilla tästä päätöksestä on ollut ja on, jonka käsityksen mukaisesti ei esimerkiksi Yli- ja Alakylän piirinkään ole tarvinnut koulunsa piirustuksille kunnalta suostumusta pyytää eikä noudattaa tätä asetuksen määräystä: älköön yksityisiä piirejä missään tapauksessa vapautettako kunnan tarkastuksesta ja valvonnasta.
Yhtenä yhteistoimen tuloksena huomautettakoon, että vähemmillä kustannuksilla saisi kouluille sisältörikkaamman kirjaston, siten että laitettaisiin niille yksi yhteinen kirjasto, joka olisi jaettuna niin moneen osaan, kuinka monta koulujakin on ja eri osat vuorotellen kussakin koulussa käytettäisiin.

Lopulta tuntuu koko yllämainitun kansakoulujen edistämiseksi 24.5.1898 annetun armollisen asetuksen henki olevan se, että niin kuin kaikki kuntaan perustetut ylemmät kansakoulut ovat kunnan yhteisen hallinnon alaiset, niin ovat maalaiskuntien koulut myös kunnan yhteisesti perustettavat ja kustannettavat, vaikkei se nimenomaan ole sanottu. Niinpä säädetään 3§:ssä että johonkin koulupiiriin on koulu laitettava, on kunta - ei siis piiri- velvollinen ryhtymään toimeen koulujen perustamiseksi siihen piiriin. Ja kun 4§:ssä säädetään, että jos koulupiirin itsenäisestä hallinnosta on haittaa, on se, ellei laillista estettä ole, yhdistettävä kunnan hallinnon alle, niin eikö paljon suuremmalla syyllä ole koulut kunnan yhteisesti kustannettaviksi otettavat, jos niiden kautta syntyvät rasitukset muutoin kovin epätasaisesti jakautuvat kuntalaisten osalle, sillä tottapa on suurempi merkitys koulun kustantamisella, kun sen hallinto-oikeudella.

Niin kuin Senaatin päätöksessäkin viitataan, ovat asetukset kouluolojen järjestämisestä, kunnan piirijakopäätöksensä tehtyään, muuttuneet niin paljon, ettei nykyinen kunnan piirijako arvattavastikaan ole sen mukainen, vaan kaipaa muutoksia. Näillä syillä minä valtuuttajaini puolesta ehdotan, että kokous peruuttaa 22.4.1896 tekemän päätöksensä ja päättäisi, että sekä jo rakennettu että vasta rakennettavat kansakoulut perustetaan ja ylläpidetään kunnan yhteisellä kustannuksella.

Edellä olevaa puhujaa vastusti jyrkästi puutavarakauppias J.W. Norrgård, lausuen mm, ettei rasitus niin ikään tuntuvaksi tulisi muille piireille, koskapa niissä yhteensä manttaaliluku - suurempi kuin Yli- ja Alakarvian piirissä ja viimeksi mainittuun piiriin tulee ehkä piankin useita kouluja rakennettavaksi; tahtoi vielä lisätä, ettei koulut ole kunnan vaan piirien päättämät. J.W. Norrgård väitti vielä, että 22.4.1896 kuntakokouksen päätös on lainvoiman saanut ja sanoi pysyvänsä entisessä päätöksessä, nim. että koulut ovat piireittäin kustannettava. Että asiasta selville päästäisiin, ehdottivat useat kuntalaiset äänestystä, ja koska se tuntui olevan yhteinen ajatus, ryhdyttiin siihen, ja teki puheenjohtaja Hakosalo seuraavan äänestysehdotuksen: ”Ne, jotka tahtovat, että koulut ovat yhteisesti rakennettavat ja kustannettavat ynnä ylöspidettävät, ja että siis entinen päätös kumotaan, sanovat jaa, ne taas, jotka tahtovat pysyä 22.4.1896 tehdyssä kuntakokouksen päätöksessä sanovat ei. Tähän ehdotukseen kokous suostui. Äänestystä ennen pyysi Toiminimi A. Ahlströmin edustaja isännöitsijä J. Elg yhtiön valtakirjalla, että mainittu toiminimi vapautettaisiin kaikista koulukustannuksista, mutta kun tätä asiaa ei ollut kuulutuksessa mainittu eikä vielä ole päätetty, että kunta kokonaisuudessaan koulut kustantaa, ei asiaa nyt voitu huomioon ottaa.

Sen jälkeen tapahtuneessa äänestyksessä annettiin seuraavat valtakirjat: Oskari Mäkelä antoi valtakirjan J. Myllykallion ja J. H. Anttilan puolesta: Erik Jansson, J. Sysimetsän puolesta; Heikki Sjöström, Wilhelmiina Norrgårdin puolesta: Frans Rantala, Viktor Kärrin puolesta: Frans Rantala, Frans Strandbergin puolesta: Isak Virtanen, Frans Alastupilan ja Frans Erik Rosnellin puolesta:, V.H. Holmström, K.G. Lindströmin puolesta: J.O. Rogeli, Samuli Rogelin ja Josef Puontin puolesta: Israel Bäxström, Juho Nordlundin ja Juho Lindroosin puolesta: J. Mattson, Juha Hanhisen puolesta: Oskari Ekmanni, Aleksi Ekmannin ja Juha Haanpään puolesta: Juho Aitasalo, J. Pohjolan ja Isak Aitasalon puolesta: Juha Riihiaho, Jaakko Mattilan ja Juho Marjamäen puolesta: Aleksander Vanha-Juhola, Frans Norrgårdin ja A. Heikkilän puolesta: Vihtori Hannukoski, Heikki Ahon ja Edvard Salon puolesta: Jaakko Pitkäranta, Annagreta Pitärannan ja Juho Pykilän puolesta: Mikko Hamppula, J. Holmströmin ja U. Vanhatalon puolesta: Sakarias Imberg, J. Isohaan ja J. Varsamäen puolesta: Kustaa Uusitalo, Sigfrid Uusitalon ja Nikolai Grönbakan puolesta: Heikki Mikkola, E.K. Tornikosken ja Juha Ramstedtin puolesta: Frans Heikkilä, J.V. Heikkilän puolesta: Juha Vanhatalo Juha Marttilan puolesta: Jaakko Sandberg, Gustaf Frans Fagerin ja Emil V. Fagerin puolesta: Frans Uusitalo, Vihtori Lönbergin puolesta: Eerikki Erkkilä, Juha Juhantalon ja Frans Mikkolan puolesta: Oskari Moberg, Aaron Sjöroosin ja Miina Lillskärin puolesta: Frans Uusitalo, M Mellinin puolesta: Aron Tommila, Juhan Tommilan puolesta: Juha Vanhatalo, Juholan ja Johan Westergårdin puolesta: Juhan Alfred Starck, Juhan Starcin puolesta: Frans R. Saloniuksen valtakirjaa ei hyväksytty. Frans Taipale Nestor Kallioisen ja Liisa Pihlajan puolesta, T.O. Rosnell J. Oskari Rikalaisen puolesta; Aleks Sandbergin valtakirja Artturi Strandbergin antamana virheellisenä hylättiin. Samoin hylättiin Juha Heikkilän valtakirja Maria Nygårdin ja Maria Gammelgårdin puolesta.
Mielenkiintoisa luettelo, jossa sai edustaa itseään toisen kautta!

Äänestyksessä jakaantuivat äänet siten, että Ja ääniä annettiin 931 ääntä ja Ei ääniä 695, joten siis päätökseksi tuli, että kuntakokouksen päätös 22.4.1896, mikäli se koski koulujen perustamista ja ylläpitoa, kumottiin, ja päätettiin, että kunnassa löytyvät ja vasta perustettavat koulut ovat kunnan yhteisesti kustannettavat ja ylläpidettävät. Valtakirjoja jätettäessä huomautti kauppias J.V. Norrgård, että sellaiset valtakirjat, joissa ei nimenomaan ole mainittu asiaa, mitä varten se on annettu, ovat kelpaamattomat, johon kokous ei sentään yhtynyt. Kokouspöytäkirjan on allekirjoittanut Väliaikaisen kuntakokouksen puolesta Akseli Grangvist (Hakosalo). Pöytäkirja on tarkastettu ja oikeaksi havaittu 27.2.1899 J.W Wirtasen ja Robert Österbyn nimikirjoituksin.

Pöytäkirja, tehty lailliseen aikaan kuulutetussa väliaikaisessa kuntakokouksessa Merikarvian Ahlströmin kansakoulussa 13.5.klo 10 a.p.1899: Kuulutuksen mukaan kokouksessa oli ensin otettava esille seuraavaa: luetaan Yli- ja Alakarvian piirin koulun johtokunnan tekemä ehdotus siitä, millä ehdoilla mainittu koulupiiri luovuttaa n.s. uuden koulun kunnalle ja päätetään suostuuko kunta näihin ehtoihin tai ei - mutta ennen kuin asiasta vielä oli ehditty mitään keskustella, kysyi kauppias J.V. Norrgård, oliko 11.2.1899 tehty kuntakokouksen päätös , että kaikki koulut kunnassamme ovat yhteisesti kustannettavat, saanut Kuvernöörin vahvistuksen, arvellen hän, että ellei se sitä ole saanut, ei yllämainitusta kouluasiasta nyt vielä voi keskustella. Tähän huomautti puheenjohtaja , ettei hän ollut tiennyt syytä olevan yllämainittua kuntakokouksen päätöstä Kuvernöörin vahvistettavaksi lähettää, ja että asiasta nyt kyllä voidaan keskustella. Tämä tuntui olevan kokouksen enemmistönkin mielipide. Kirjallisessa äänestyksessä, jota vaadittiin, puolusti 13 henkeä 308 äänellä puheenjohtajan lausumaa mielipidettä, jota vastoin 3 henkeä 155 äänellä sitä vastusti ja päätökseksi tuli, ettei kokous nähnyt estettä olevan alistaa 11.2.1899 kuntakokouksen päätöstä siitä, että koulut ovat yhteisesti kustannettavat, Kuvernöörin vahvistettavaksi ja yllä mainitusta kouluasiasta voidaan nyt esteettömästi keskustella. Äänestyksen jatkuessa esiintyi valtakirjalla J. Elg toiminimi A. Ahlströmin puolesta, F. Tommila rouva Leinebergin puolesta, H. Mikkola J. Ramstedtin puolesta, J.W. Salmela V. Mikkolan puolesta. Yllämainitut valtakirjat kokous hyväksyi. Pöytäkirjan otetta pyysi kauppias J.W. Norrgård, samalla pyytäen pöytäkirjaan merkittäväksi, onko toiminimi A. Ahlström oikeutettu äänestämään tällaisissa asioissa, koskapa se juuri pyytää vapautusta koulujen kustannuksista? kun nyt kuulutettu asia estymättä siitä, ettei Yli- ja Alakarvian piirin koulun johtokunta ollutkaan tehnyt ehdoitusta, otettiin se esille ja sitä vilkkaasti keskusteltiin, päätettiin ensin yksimielisesti, että muilta kyliltä, paitsi Yli- ja Alakyliltä - kootaan koulukassaan yhtä paljon ääneltä, kun Yli- ja Alakarviallakin oli koottu. Uuden koulun rahastonhoitaja kauppias F.O. Rosnell ilmoitti, että heidän piirissään oli koottu koulua varten vuonna 1896 ääntölistan mukaan 1mk50penniä ja vuonna 1897 äänien mukaan 1mk ääneltä. Pitempi keskustelu syntyi nyt minkä vuosien ääntölistan mukaan rahat koottaisiin. Kirjallinen äänestys täytyi toimittaa ja puolsi siinä 13 henkeä 246 äänellä, että äsken päätetty määrä kootaan vuoden 1898 ääntölistan mukaan, jota vastoin 9 henkeä 183 äänellä vaati, että koottaisiin vuoden 1896 äänillä 1mk50p ääneltä ja vuoden 1897 äänillä 1mk ääneltä. Päätökseksi siis tuli, että sivukyliltä kootaan vuoden 1898 äänien mukaan yhtä paljon ääneltä, kun Yli-ja Alakarvian kylissä on ääneltä koottu eli jos rahastonhoitaja F.O. Rosnellin ilmoitus oli oikea, koottavaksi tulee 2m50p ääneltä - jonka ohessa päätettiin, että kunta ottaa suorittaakseen uuden koulun velat ja ottaa korvatakseen Yli- ja Alakarvian piirille rouva W. Norrgårdin antaman lahjoituksen arvon, jos selville tulee, että lahjoitus sille kuuluu. Ylöskanto yllämainitussa veroituksessa päätettiin pitää ensi heinäkuun kuluessa. – aika vaikeasti näyttää tuolloin asioista kirjoitetun!

Koska ns. Uusi koulu on osaksi kuitenkin palanut ja sen suhteen on siis toimiin ryhdyttävä, valitsi kokous erityisen komitean tekemään piirustukset ja kustannusarvion lisärakennuksia varten. Ehdoituksia olisi tehtävä sekä 2 että 1 opettajaa varten soveltuvia ja samalla ottaen huomioon, että jos koulu nyt toistaiseksi rakennettaisiinkin 1 opettajaa varten, siihen helposti voitaisiin lisää rakentaa. Komitea antaa mitä pikimmin ehdoituksensa kuntakokouksen harkittavaksi ja päätettäväksi. Yllämainittuun komiteaan tulivat valituiksi: Yli- ja Alakarvialta talollinen I. Bäxström, kauppias F.O. Rosnell, kauppias J.W. Norrgård, talollinen V. Näsi; Köörtilästä A. Tommila, Lammelasta H. Mikkola, Lauttijärveltä J. Pitkäranta ja Riispyystä M. Isotalo. Kauppias J.W. Norrgårdille varamieheksi valittiin tehtailija I. Virtanen. Kokouksen kokoonkutsujaksi valittiin talollinen Vihtori Näsi. Kokous katsoi, ettei Uudelle koululle ollut syytä valita tällä kertaa uutta johtokuntaa. Uuden koulun rakennuskomitean valitseminen päätettiin jättää siihen kuntakokoukseen, jossa sen koulun rakentamisesta päätettään. Valittiin valiokunta tarkastamaan, onko nykyinen piirijako 24.5.1898 annetun armollisen asetuksen mukainen ja tekemän siihen muutosehdoituksia kuntakokoukselle, jos siihen syytä nähdään olevan. Tämän komitean tehtäväksi jätettiin myös ehdoittaa, otetaanko Uuteen kouluun ensi syksynä kaksi opettajaa vai miten asiat siinä suhteessa järjestetään. Valiokuntaan tulivat valituiksi: Ylikylästä ”provasti” G.A. Heman, kirkkoväärtti T.E. Rosnell, kauppias J.W. Norrgård, Alakarvialta talollinen V. Rikalainen, talollinen J. Salmela, kanttori F.N. Sandberg , Peipusta talollinen J. Gammelgård, Köörtilästä talollinen A. Tommila ja Etelämaasta talollinen H. Gran, Lammelasta talollinen H. Mikkola, Lankoskelta torppari R. Dahlroos, Lauttijärveltä talollinen J. Pitkäranta ja talollinen I. Aitasalo, Honkijärveltä J. Mattila ja Riispyystä kauppias W. Norrgård sekä Kasalasta talollinen A. Bodman.

Valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin provasti G. A. Heman. Kiitollisuuden osoitukseksi toiminimi A. Ahlströmiä kohtaan - jonka välittömän hallinnon alla on kunnassamme kaksi ylhäisempää kansakoulua, joista toisen, joka jo on ollut vaikuttamassa kolmattakymmentä vuotta luoden tietoa ja valoa pitäjämme lasten mieliin ja sydämiin toiminimen luoja A. Ahlström
kunnalle lahjoitti ja turvasi rahalahjalla sen tulevaisuuden ja toistakin yksin ylläpitää Haminaholman saarella - päätti kunta vapauttaa toiminimi A. Ahlströmin koulujen rakentamisesta ja kustantamisesta kunnassamme niin kauaksi aikaa kun se yllämainittua kahta koulua toiminimen toimesta edelleen hyvin hoidetaan, sillä rajoituksella kuitenkin, että ainoastaan ne maat ja laitokset, joka toiminimi A. Ahlströmillä nyt on, ovat kunnan koulurasituksista vapaat ja ettei toiminimi A. Ahlström saa käyttää äänestysvaltaa kunnan kouluasioissa niitten puolesta.
Pöytäkirjan tarkastuksen suorittivat pastori F. Tommila, apteekkari A. Dammert ja nahkuri K. Vesanen ja pöytäkirjan allekirjoitti väliaikaisen kuntakokouksen puheenjohtaja Akseli Grangvist.

Uuden koulun korjauksesta ja lisärakennusten laittamisesta keskusteltiin. Kokous myönsi, että komitean ja ehdoituksen tekijät olivat erittäin tyystin ja hyvin tehneet ehdoituksensa. Komitea oli ehdoittanut puolipalaneet seinät säilytettäväksi, mutta ne sitten ”triivattaviksi” ja laudoitettaviksi spontatuilla laudoilla molemmin puolin paffi ulkopuolelle, väliin pantuna. Kokous ei tätä ehdotusta kuitenkaan hyväksynyt, vaan päätettiin, että palaneet seinät ovat kokonaan hajotettavat ja laadittava uusi pohjapiirustus- ja kustannusarvio opettajan asuinhuoneista ja arveli kokous siten saatavan sekä lujemmat että sopivammat huoneet opettajalle. Kustannusarviota ja piirustusta laatimaan valittiin entinen komitea. Ulkohuonerivin piirustus hyväksyttiin muuttamattomana. Uuden koulun rakennuskomiteaan valittiin seuraavat: tehtailijat I. Virtanen ja H. Munck ja talollinen I. Backström. Heille toivomuksena lausui kokous, että he toimisivat siihen suuntaan, että olisi seurauksena helppoa ja hyvää. Työhuone koulurivissä olisi ensi tilassa katettava.

Pöytäkirja, tehty lailliseen aikaan kuulutetussa väliaikaisessa kuntakokouksessa Merikarvian Ahlströmin kansakoulussa 26.6.klo 11 a.p. 1899: Luettiin kuntakokouksessa 13.5.1899 valitun kansakoulupiirijakovaliokunnan mietintö asiasta: mihin toimiin on kunnan ryhdyttävä, jotta sijaa saataisiin niille lapsille, jotka ensi syksystä Ylikylässä oleviin kouluihin nyt ovat pyrkineet. Kokous hyväksyi mietinnön kokonaisuudessaan, joten siis päätökseksi tuli, että; uusi koulu perustetaan kuntaan ja päätettiin se sijoitettavaksi Alakylään. Koulua varten hyyrätään Alakylässä huoneet toistaiseksi, kunnes piirijako on uudestaan järjestetty. Hyyrysopimuksia tekemään valittiin kolmihenkinen komitea, johonka tulivat kuulumaan talolliset H. Gran, H. Holmström ja J. Pitkäranta. Komitealla ei ole valtaa päättää hyyrysopimuksia, ainoastaan tehdä ensi pidettävään kuntakokoukseen ehdoituksia, missä alkavalle koululle on sopivia huoneita saatavissa ja millä ehdoilla. Kuntakokous lopullisesti päättää, mihin koulu väliaikaisesti sijoitetaan. Yllämainitun komitean kutsuu kokoon H. Holmström. Opettajan palkaksi määrättiin valiokunnan ehdottama palkka paitsi valtion palkkaa ja vapaata asuntoa hyyryhuoneissa, polttopuita ja öljyvaloa, 200mk rahassa ja puolet oppilaiden sisäänkirjoitusrahoista. Kun sitten seurasi keskusteltavaksi: mieskö? - vai naisopettaja yllämainittuun Alakylän kouluun otetaan tuli päätökseksi, että otetaan kouluun väliaikainen naisopettaja yllämainitulla palkalla kolmen vuoden ajaksi. Arveltiin, ette kunta nyt vielä tahdo lopullisesti päättää, mieskö-vai naisopettaja kouluun vakinaiseksi asetetaan, koskapa piirijakovaliokunta ei ole vielä äsken valittuna ehtinyt jakaa kuntaa koulupiireihin vielä vähemmin piirijako saanut laillista vahvistusta, joten on mahdoton tietää, minkälaiseksi ja suuruiseksi Alakylän piiri muodostuu ja nykyisiin oloihin nähden arveltiin naisopettaja sopivammaksi siitä syystä, että sellainen on useimmin vähemmän vaativa kuin miesopettaja. Usein mainittu valiokunta ehdotti mietinnössään vielä, että ensi pidettävässä kuntakokouksessa valittaisiin Alakylän koululle johtokunta. Puheenjohtaja taasen arveli, että hän on niin ajatellut, että se jo tässä kokouksessa voidaan valita. Kuulutus kyllä sen oikeuttaa. Tämän puheenjohtajan tulkitsemisen ja sen selityksen johdosta valittiin Alakarvian koululle väliaikainen johtokunta, jonka ensi tehtäväksi tuli paikan avonaiseksi julistaminen ja valtionavun haku. Johtokuntaan tulivat pastori F. Tommila, talolliset J. Salmela, I. Bäckström, J. Gammelgård, torppari F. Stenpakka. Johtokunnan kutsuu koolle pastori F. Tommila.

Kasalan ruotsinkielisten pyyntöön päästä itsenäiseksi kansakoulupiiriksi ja vapaaksi kunnan yhteisistä koulurasituksista lykättiin seuraavaan kuntakokoukseen, johon heidän tulee tuoda tarkka luettelo niistä perheistä, jotka siihen piirin kuuluisivat ja takaus siitä, että sikäläisille ruotsinkielisille lapsille myöskin säännöllisesti kansakoulua pidetään ilman kunnan apua.

Pöytäkirja, tehty lailliseen aikaan kuulutetussa väliaikaisessa kuntakokouksessa Merikarvian Ahlströmin kansakoulussa 22.7.1899 klo 10 a.p.: Luettiin kuntakokouksessa 26.6.1899 valitun kolmimiehisen komitean tekemä mietintö, koskeva väliaikaisen kansakouluhuoneitten hankkimisesta Alakylässä alkavalle kansakoululle. Komitea oli tehnyt sopimuksia kolmen talonomistajan kanssa, jotka olivat halukkaita huoneitaan hyyräämään, nimittäin talolliset Franssi Uusikankku, J.W. Salmela ja kauppias W.E. Norrgård. Katsoen huoneitten tilavuuteen että koulupaikan sopivaisuuteen hyväksyi kunta sen tarjouksen, jonka oli tehnyt talollinen Franssi Uusikankku, joka suostui antamaan koulun tarvetta varten tarpeelliset huoneet 200 markan vuotuista vuokraa vastaan 3 vuoden ajaksi ja lupasi hän itse laittaa ja ylläpitää ne siinä kunnossa, että koulua voidaan haitatta toimittaa.
Talollinen V. Rikalainen vaati pöytäkirjaan merkittäväksi, ettei Franssi Uusikankku ollut pätevä mainittuja huoneita hyyräämään, koska ne muka kuuluvat Rikalaisen väitteen mukaan talon eläkevanhukselle. Kokous valtuutti Alakarvian koulun johtokunnan lopullisesti tekemään kirjalliset sitoumukset vuokraehdoista ym. talollisen Franssi Uusikankun kanssa, joka itse otti vastattavakseen mahdollisesti syntyvästä oikeudenkäynnistä V. Rikalaisen kanssa.

Kokous päätti yksimielisesti, että kirkonkylän uudessa kansakoulussa on pojille järjestettävä käsityönopetusta ja valtuutti kunta mainitun koulun johtokunnan tilaamaan kouluun 12 oppilaan työkalukokoelman ym. tarvittavat esineet ja määräsi kokous, että pojille käsityönopetus mainitussa koulussa on alkava viimeistään ensi syksynä. Poikain käsityön ohjaajan palkaksi määrättiin 1 mk tunnilta, siten ymmärtäen, että kunta valtionavun lisäksi suostuisi maksamaan niin paljon, että opettajan valtion palkka nousee 1mk tunnilta. Ja määräsi kunta, että alin tuntiluku poikain käsitöissä lukuvuotena on oleva 120 ja ylin 144 tuntia.
Seurasi sitten keskusteltavaksi useita Alakylän koulua koskevia Kouluylihallituksen vaatimia kysymyksiä ja päätettiin niiden suhteen, että muuttaen viime kesäkuun 26 päivän päätöstä, että Alakylän alkavaan kansakouluun otetaan väliaikainen opettajatar kolmeksi vuodeksi - päätti kunta nyt, että sanottuun kouluun otetaan naisopettaja määräämättömäksi ajaksi. Mainitun koulun opettajattaren palkan lisäykseksi päätti kunta antaa puoli hehtaaria peltoa. Koska talollinen Franssi Uusikankku ei ollut suostunut tekemään niitä muutoksia hyyräämässään kouluhuoneustossa, jota kouluhallitus oli vaatinut ja kun hän lisäksi on korottanut alkuperäistä vuokrasummaa, niin päätti kunta yksimielisesti purkaa vuokrasopimuksen Franssi Uusikankun kanssa, ja koska talollinen J.W. Salmela samasta kylästä oli suostuvainen hyyräämään tilavan salin, kaksi kamaria ja kyökin ynnä sen lisäksi koulua varten tarpeelliset ulkohuoneet, kaikki 250 markan suuruisesta vuokramaksusta, niin suostui kunta tähän sopimukseen ja valtuutti mainitun koulun johtokunnan tekemään vuokrakontrahdin mainitun Salmelan kanssa yllämainituilla ehdoilla. Vuokrasopimus kestää kolme vuotta.
Poikien käsitöiden opetuksen järjestämiseksi päätettiin se lykätä, että koulu toistaiseksi, ja siitäin syystä, että koulu vasta on alulla, ja hyyryhuoneissa sopivan työverstaan puuttuessa, ja toivoo, että kun käsitöitten opetus lähellä olevissa kouluissa järjestyy, saadaan ehkä jollain tavoin sekin järjestetyksi näissä ja Alakylän koulussa niin, ja että saataisiin opettajakin käsitöitä johtamaan. Alakylän koulun johtokunnan kuntakokoukselle esittämä asia opetustarpeiden varaston hankkimisesta mainittuun kouluun jätettiin toistaiseksi lopullisesti päätettäväksi.
Tehtailijoiden I. Virtasen ja H. Munckin pyyntöön saada vapautus uuden kansakoulun rakennuskomiteasta ei kuntakokous suostunut. Nimenomaan vaativat Virtanen ja Munck kaikesta edesvastuusta vapaaksi, koska ei rakennuspaikalla heidän määräystensä mukaan tehdä vaan koulun johtokunta päättää asiat ja ehdottivat, että heiltä rakennustyön johto kokonaan siirrettäisiin johtokunnalle, joihin ei kuitenkaan suostuttu. Kokous totesi, jos johtokunta on jotain tehnyt vastoin koulun rakennuskomitean enemmistön mielipidettä, tulee se niistä aikanaan vastaamaan.
Pöytäkirja tarkastettiin 23.9.?
21.5.1900 kuntakokous hyväksyi Uudenkansakoulun taloudenhoitajan F.O. Rosnellin laatimat koulun tilit. Vielä kuntakokous edellytti, että se rahaerä, joka saatiin puolipalaneista jäännöksistä uudenkoulun huutokaupassa, on merkittävä vuoden 1900 tileihin.
Kuntakokous 22.9.1900 3§ valitsi kirkonkylän Uuden kansakoulun johtokuntaan siitä arvan kautta eronneen kauppias J.W. Norrgårdin sijaan talollinen V. Yliknuussi ja Alakylän koulun johtokuntaan valittiin F. Stenpakan sijaan talollinen E. Malmgård ja talollisen J. Vanhatalon sijaan räätäli F. Lehti. 5§:ssä oli kuulutettu, mihin toimenpiteisiin kunta tahtoisi ryhtyä, että Uuden kansakoulun oppilaille saataisiin huone voimistelua varten, mutta kuntakokous katsoi, että koululla kyllä voidaan hyvällä tahdolla voimistella, joten erityistä huonetta sitä varten ei tarvitse hankkia. 9§:ssä esitettiin kuntakokoukselle 13.5.1899 valitun kansakoulupiirijakovaliokunnan 10.9.1900 antama mietintö ja ehdotus Merikarvian kunnan jakamisesta kansakoulupiireihin. Ehdotuskartta oli nähtävänä.

Uuden kansakoulun rakennustyöt, jotka rakennuskomitea ehdotti jätettäväksi kunnan haltuun, suostuttiin otettavaksi paitsi joku pieni työ maalauksesta, jonka rakennuskomitea lupasi suorittaa, hyväksyttiin siinä määrässä, kun ne nyt olivat valmistuneet, rakennuskomitealle vapaus.


Lukemisen jälkeen käytiin nämä ehdotukset vielä kohta kohdalta läpi, jotka kuntakokous ne semmoisinaan yksimielisesti hyväksyi ja päätti niin kuin valiokunta oli ehdottanut, paitsi mitä tulee Lauttijärven piirin koulupaikkaan, joksi päätettiin ostaa valiokunnan ehdottama,
joka kokoukselle luettiin.

Valiokunta, esittämillänsä perusteilla, ehdottaa kuntakokouksen päätettäväksi, että Merikarvian kunta, joka yhteisesti kustantaa suomenkieliset kansakoulunsa, jaetaan suomenkieliseen asutukseensa nähden 8:aan koulupiiriin nimittäin: 1. Alakylän kansakoulupiiri, johon luetaan se osa Alakylää, mikä on Lankoskelta Merikarvian kirkolle ulottuvan Karvianjoen länsi- ja eteläpuolella. Piirin koulu, joka nykyään on vuokrahuoneissa, perustetaan V. Haanpäältä ja F. Uusikankulta ostetulle palstalle ns. Kuoppamäkeen. 2. Köörtilän koulupiiri, johon kuuluvat Köörtilän ja Peipun kylät sekä Pooskerin ja Sälttöön luodot. Piiristä löytyy jo ennestään yksi ylempi kansakoulu, toiminimi A. Ahlströmin yksityisesti perustama ja ylläpitämä koulu Haminaholman sahan ympäristössä. Kunnan varustettavaksi tuleva koulu sijoitetaan O. Mobergilta ostettuun Riihivainion mäkeen. 3. Lammelan koulupiiri käsittää Lammelan, Filppulan, Kangasniemen ja Etelämaan kylät ynnä osan Lankosken kylän alueesta, joka on eteläpuolella Karvian jokea. Koulu asetetaan J. Vanhatalolta ostettuun Papanmäen peltoon. 4. Tuorilan koulupiiri, jonka muodostaa Tuorilan kylä, Karvianjoen pohjoispuolella oleva osa Lankosken kylästä, se osa Alakylää, joka on Lankoskelta Alakylän järveen ulottuvan Karvianjoen itäpuolella sekä Ylikylästä Tuorijoen eteläpuolella olevat maat ja koko se koillinen osa, jota rajoittaa etelässä Tuorilan ja Alakylän maat ynnä Tuorilasta kirkolle tuleva maantie. Nevatieksi nimitetyn talvitien suuhun asti ja idässä mainittu talvitie Arvejärveen asti, josta raja kääntyy pohjoista kohti Riispyyn rajaan kulkien yhdensuuntaisesti Kristiinaan vievän yleisen maantien kanssa. Tuorilan piirin koulupaikaksi varataan toistaiseksi Kruununnimismies M. Selanderin lupaama Rajalan tontti, kunnes ehkä voidaan koululle saada paikka lähempää Tuorilan taloa. 5. Lauttijärven koulupiiri sisältää Lauttijärven eteläisen osan vanhaan kruununmaan rajaan asti, joka käy Siikaisten seurakunnan rajalta Honkijärven kylän rajalle suorana viivana Saaresjärven ja Latvajärven pohjoispäitä myöten. Koulupaikaksi ostetaan J. W. Heikkilän Varaspellon maa. 6. Honkijärvi- Pensastolan koulupiiri. Tähän kuuluu toistaiseksi Honkijärven kylä ynnä Lauttijärven pohjoispuolella ns. Pensastolan (Puskakappelin) kulmakunta mainittua vanhaa kruununmaan rajaa myöten. Piirin koulu sijoitetaan Honkijärven puolelle sitä varten ostettavan alaikäisten omistaman Uudentalon maalle, taikka ellei Oikeus tähän kauppaan myönny, Pensastolan puolelle J. Aitasalon lahjoittamalle Kakkomäen palstalle. Jos joskus koulun oppilasluku tässä piirissä tulee niin suureksi, että yksi opettaja ei niille riitä, on piiri silloin jaettava kahdeksi. 7. Riispyyn koulupiiri. Sen alueeseen kuuluu Riispyyn kylä Korvenkankaan ja Timmerheidin kanssa, Kasalan suomenkielinen asutus sekä Trolssi eli koko se osa Ylikylää, joka on pohjoispuolella sitä rajaa, joka ajatellaan vedetyksi merestä Brännastenjoen pohjoista mutkaa myöten Trolsjärveen, siitä Arvejärveen, mistä raja Tuorilan piiriä vastaan, kääntyy pohjoista kohti Riispyyn kylän rajaa. Koulu perustetaan kauppias W.E. Norrgårdilta ostettavalle paikalle, joka vastedes tarkemmin valitaan, Riispyyn keskikylään. 8. Ylikylän koulupiiri käsittää jäljellä olevan osan Ylikylää. Piirissä löytyy jo kaksi ylempää kansakoulua, toinen kunnan ”Vanha kansakoulu”, joka ylläpidetään kauppaneuvos Ahlströmin sitä varten lahjoittamilla varoilla, toinen ”Ylikylän Uusikansakoulu”, kunnan ylläpidettävä koulu. 9. Ruotsinkielisen koulupiirin muodostaa kunnan ruotsinkielinen väestö, niin kuin se omasta pyynnöstänsä on kuntakokoukselta siihen luvan saanut. Tämä koulupiiri, jolla jo on yksi koulu Kasalan kylässä, kustantaa ja hallitsee itse koulunsa ja on vapautettu ottamasta osaa kunnan yhteisiin koulurasituksiin.
Vielä ehdottaa valiokunta kuntakokouksen nimenomaan päättämään, että lapsia saadaan käyttää toisenkin piirin koulussa, jos vaan piirin omilta oppilailta sijaa jää. Valiokunta edelleen ehdottaa, että kunnan koulukustannuksiin tarvittavat verot jaetaan tasan kaikkien kunnassa taksoitettujen veroäyrien kesken, jotka eivät ole kunnan koulurasituksista erityisesti vapautetut, ja kootaan yhteiseen koulurahastoon, josta on tasapuolisesti varoja kouluille myönnettävä niin, että ne tulevat kaikki yhtä hyvässä kunnossa pidetyiksi; että jos joku koulu saa lahjoja tai muuta apua muualta kuin kunnalta, ei niitä saada lukea kunnan kustannusten huojennuksiksi, ellei antaja sitä erityisesti määrää, taikka tee lahjoitustansa kunnalle, että kullekin koululle valitaan erityinen johtokunta, joka myöskin hoitaa koulua varten kunnan varoista myönnettävät taikka muualta saadut varat. Johtokunnat ovat velvollisia antamaan hallinnostansa kertomuksen ja hallussaan olevista varoista tilit kunnalle niin kuin kunnallisista hallituskunnista on säädetty.
Lukemisen jälkeen käytiin nämä ehdotukset vielä kohta kohdalta läpi, jolloin kuntakokous ne semmoisinaan yksimielisesti hyväksyi ja päätti niin kuin valiokunta oli ehdottanut, paitsi mitä tulee Lauttijärven piirin koulupaikkaan, joksi päätettiin ostaa valiokunnan ehdottama Varaspellon maa ainoastaan siinä tapauksessa, jollei Lauttijärven Norrgårdin kanssa talonkauppaa tule.
Näille päätöksille valtuutettiin allekirjoittanut kuntakokouksen puheenjohtaja ynnä pastori Frans Wihtori Tommila hakemaan virkatietä vahvistuksen ja on hakukirjassa myöskin pääasiat edellä mainitusta valiokunnan mietinnöstä esitettävä.

Valiokunnan ehdotus on, että sitten kun piirijako on päätetty, kuntakokouksen pöytäkirjaan nimenomaan merkitään, mitkä kauppa- tahi lahjakirjat kunta hyväksyy ja että tämä hyväksymys myöskin asianomaiseen kauppa- ja lahjakirjaan kuntakokouksen puheenjohtajan ja pöytäkirjantarkastajien allekirjoituksilla merkitään. Hyväksyttiin myöskin ja sen johdosta pöytäkirjaan merkittiin, että kuntakokous on kouluja varten päättänyt ostaa ja vastaan ottaa seuraavat palstat, nimittäin: Frans Uusikankulta Alakylässä Korhollin pellon niillä ehdoilla kuin 5.9.1900 tehty kauppakirja sisältää, Frans Haanpäältä, Alakylässä, Kuoppamäen ja Kivipellon. 5.9.1900 tehdyssä lahjakirjassa mainituilla ehdoilla, jotka kuntakokous sitoutuu täyttämään ja
Oskari Mobergilta, Köörtilässä Riihivainion mäen 13.8.1900 tehdyn kauppakirjan säätämillä ehdoilla. Juho Vanhatalolta, Lammelassa Papanmäen pellon 10.9.1900 tehdyssä kauppakirjassa mainituilla ehdoilla. Nimismies M. Selanderilta Rajalan tonttimaan 22.9.1900 tehdyssä sitoumuksessa merkityillä ehdoilla, ellei lähempää paikkaa Tuorilasta vastedes koulua varten saada. J.W. Heikkilältä Lauttijärvellä, Hiiri- ja Varaspellon maan 15.8.1900 tehdyn kauppakirjan mukaan ellei samassa kylässä olevaa Norrgårdin taloa kunnalle osteta. Juho Aitasalolta, Lauttijärvellä, Kakkomäen palstan 15.8.1900 tehdyn lahjoituskirjan sisältämillä ehdoilla, jonka kokous sitoutuu täyttämään sekä alaikäisten omistaman osan Uusitaloa, Honkijärven kylässä 16.8.1900 tehdyssä kauppakirjassa merkityllä kauppasummalla. Kokouksessa saapuvilla oleva maakauppias W.E. Norrgård Riispyystä lupasi kunnalle koulua varten tonttimaan ilmaiseksi sekä sen läheltä yhden tynnyrinalan peltoa sillä hinnalla, mitä tähän tarkoitukseen ostettu pelto muissa piireissä keskimäärin on tullut maksamaan. Paikka saadaan joko ns. Salosen tontilta tai muualta, Riispyyn keskikylästä, mistä sitten sopivammaksi katsotaan. Tähän tarjoukseen kuntakokous suostui.
Valiokunnan ehdotuksen mukaan päätettiin sen toimimiehille antaa kunnan varoista palkkiota laskun mukaan.
Tämän pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin pastori F.V. Tommila, kanttori F.N. Sandberg ja räätäli H. Munck ja ilmoitettiin, että pöytäkirjan tarkastus tapahtuu Merikarvian Ahlströmin kansakoululla 4.10.1900 klo 6 ip. Lopuksi ilmoitettiin, että näihin päätöksiin tyytymättömällä on oikeus hakea niihin muutosta valituksilla, jotka 30 päivän kuluessa, lukien siitä kun pöytäkirja on tarkistettu, ovat läänin herra Kuvernöörille jätettävät. Vakinaisen kuntakokouksen puolesta Akseli Grangvist. Tarkastettu ja hyväksytty määräajassa ja paikalla olivat F.V. Tommila ja F.N. Sandberg sekä H. Munch.

--- ? Mutta kun kunnalla ei ole tietysti oikeutta eikä valtaa omin päin toimeenpanna, mitä se oikeana pitää ja haluaa tässä kohden aikaansaada, niin olisi kunnan jätettävä asia valtion valvonnan varaan ja pyytää, että valtion viranomaiset ottaisivat auttaaksensa asiaa oikealle tolalle - elleivät asianosaiset sitä itse tee, kuten ehkä tässä kohden lienee syytä toivoa. Ehdotukseni olisi siis, että kuntakokous, vaikka se tietysti, ei voikkaan näin hätä hätää yhtyä minun perusteluihini, hyväksyisi seuraavat ponsilauseet: 1. Kuntakokous katsoo valitukset aiheettomiksi sen vuoksi, että kunta piirijakopäätöksellään ei ole tahtonut anastaa Haminaholman eikä Ylikylässä olevan kauppaneuvos A. Ahlström - vainajan perustaman koulun taloudellista hallintoa. 2. Koska Merikarvian kunnalla puolestaan ei ole ollut eikä ole tällaista tarkoitusta viime mainittuunkaan kouluun nähden, niin pitää kunta toiselta puolen myös oikeudenmukaisena ja asiallisena, että tämän koulun hallinto ja hoito käy sitä koskevain---

11.11.1900 väliaikaisen kuntakokouksen Kunnanhuoneella heti jumalanpalveluksen päätyttyä pitämän kokouksen 2 §:ssä päätettiin valita kunnan puolesta edustaja Merikarvian Honkijärven Uudentalon (Kallion) talon huutokauppatilaisuuteen 12.11.1900, jos mahdollista näkyy olevan, ostamaan mainittua taloa kunnalle koulutaloksi. Edustajaksi tuli valituksi kanttori F.N. Sandberg täydellä valtuutuksella toimia yllä mainitussa asiassa.

3§:ssä Kuntakokous ei päättänyt valita edustajaa eikä edustajia tekemään ehdotuksia Lauttijärven –Norrgårdin talon ostamisesta kunnan koulutaloksi, koska arveltiin, ettei yllämainitun talon ostaminen kunnalle olisi hyödyksi.

4§:ssä päätettiin, että Uuden koulun rakennuskomitealle maksetaan komitean jäsenten antamien laskujen suuruiset summat, vaikka tosin huomautettiin, että Uuden koulun rakennustyöt olivat pitkäveteisesti suoritetut, ja että olisi varmaan helpommalla asiasta suoriuduttu, jos koulun johtokunnan haltuun olisi rakennustyö annettu. Muuten lausui kuntakokous, että vastedes kunnan yhteiset ennemmin käsiteltäisiin luottamuspalkkiotoimiksi, ja ettei yleensä samoja henkilöitä aina vaivattaisi kunnan toimissa.

5§:ssä luettiin kuntakokoukselle toiminimi A. Ahlströmin valitukset koskeva mainitun toiminimen omistamaa Haminaholman kansakoulua ja Merikarvian Ahlströmin kansakoulua, niin on viimeksi mainittua koulua nyt virallisesti kutsuttu ja niiden kohdalla äsken valmistuneeseen koulupiirijakoon, mikäli se koskee koulujen hallintoa. Kun valituspaperit olivat luetetut, pyysi heti rovasti G.A. Heman puheenvuoroa ja hän lausui: Nämä nyt luetut valitukset ovat ymmärtääkseni jossakin määrin aiheettomasti syntyneet. En tosin tiedä, mitä ehkä piirijakovaliokunta taikka jotkut sen yksityiset jäsenet taikka kuntakokouksessa, jossa piirijakoasia päätettiin, joku tahi jotkut ovat tarkoittaneet, kun en ole ollut asian käsittelyssä osallisena muuta kuin parissa valiokunnan kokouksessa, mutta pöytäkirjasta ei käy ilmi, että kunta olisi tahtonut itselleen anastaa niiden koulujen taloudellisen hallinnon, joihin nähden valitus on tehty. Selvyyden vuoksi ja väärinkäsityksen välttämiseksi olisi kuitenkin ehkä ollut tarpeen, että olisi, vaikkapa vaan ohimennen lausuttu, että Haminaholman koulu ja Kauppaneuvos Ahlströmin perustama koulu Ylikylässä ovat poikkeusasemassa hallintoon ja hoitoon nähden. Kun nämä koulut nyt ovat tulleet väitteen alaisiksi, ja kun piirikunnan nimismiehen kanssa minun olisi lahjoituskirjan, 18.10.1874 perusteella oltava itseoikeutettuna jäsenenä siinä ”kouluneuvostossa”, jonka tulee pitää huolta viimemainitun koulun taloudesta, pyydän saada selvittää asiain tilaa sekä anoa nöyrimmästi, että tämä lausuntoni otettaisiin tämän päivän pöytäkirjaan ja että se siten tulisi läänin Herra Kuvernöörin tietoon.
Kuntakokous on ymmärtääkseni ollut oikeassa siinä, ettei se ole mennyt mitään määräyksiä tekemään kauppaneuvos A. Ahlström- vainajan Ylikylään perustamasta koulusta. Tämä koulu, jonka kauppaneuvos A. Ahlström perusti ehkä noin vuonna 1875 (1873), ei olekaan Merikarvian kunnan koulu eikä siis kunnan hallittavana oleva koulu. Se käy asiakirjoista selville. Lahjoituskirjassa 4.6.1873 luetaan alussa: Täten selitän olevani myöntyväinen vastaisen kansakoulun hyväksi Merikarvialla lahjoittamaan Merikarvian Ylikylässä olevan Anttilan talon jne. Talo on siis lahjoitettu kansakoulun hyväksi eli eduksi (Formon) eikä Merikarvian kunnalle. Sama on kiinnekirja Anttilan taloon 15.4.1875 annettu, ei kunnalle vaan mainitun koulun johtokunnalle, ja se sanoo kihlakunnanoikeus katsovansa hyväksi julistaa pysyväksi ja vakaaksi (fast ock stående) kansakoululle puheena olevan tilan saannin, jonka tilan siis koulu saa omistaa, viljellä ja hallussansa pitää niin kuin muunkin laillisesti ja oikein saadun omaisuutensa. Lahjoituskirjassa 10.10.1874 antoi kauppaneuvos A. Ahlström- vainaja erinäisillä ehdoilla 10 000 mk - kuten sanat kuuluvat- Merikarvian pitäjässä kustantamansa koulun pysyväisyyden turvaamiseksi. Lahjoituskirjassa 2.3.1880, jonka kautta niin ikään lahjoitetaan 10 000mk, sanotaan tämä summa annettavaksi Merikarvian kansakoululle, jonka hän A. Ahlström, on Ylikarvian kylään perustanut. Tässä on sana: Merikarvian selvästi osoittamassa paikkaa eikä omistajaa, kuten käy ilmi muista asiakirjoista, ja lahjan saaja on juuri tämä koulu eikä kunta eikä tietysti myöskään seurakunta. Tämä viime mainittu asiakirja ei muuten ole perustavaa laatua, vaan sitä enemmän on ymmärtääkseni merkitystä itse talon lahjoitus- ja kiinnekirjalla. Velkakirjoissa, joita vastaan kauppaneuvos A. Ahlström oli itselleen jättänyt lainaan nuot lahjoittamansa 20 000mk, mainitaan koulu nimellä: Sastmola folkskola, mutta tämäkään sanakäytäntö tuskin tietää muuta kuin paikallisen määräyksen, ollen aivan samaa kuin jos hän olisi sanonut folkskolan i Sastmola, ( suomeksi Merikarvialla sijaitseva kansakoulu). Mutta vielä varmimmaksi käy se seikka, ettei kunta ole koulutalon omistaja eikä edellä mainittuihin rahalahjain salkun omistaja, kun ottaa huomioon, että asiakirjoissa tarkoin ja erityisseikkoja myöten on määrätty, miten taloa on koulun hyväksi nautittava ja miten lahjoitettu rahamäärä on käytettävä, mutta ettei kunnan valvonnasta tahi hallinnosta koulun yli ole mitään oikeasti noudatettavaksi määrätty, vaan on säädetty asetettavaksi erityinen kouluneuvosto koulua taloudellisissa asioissa hoitamaan. Eipä ole ehdottomasti määrätty kunnalle edes tiliä tehtäväksi, vaan ainoastaan ehdollisesti nimittäin siinä tapauksessa, että lahjoittajan kuoltua hänen perillisensä tahtoisivat ne jättää luettavaksi Merikarvian kunnan valitsemille tilintarkastajille - jommoisille toimimiehille A. Ahlström vainajan perilliset siis saattavat siirtää tarkastusoikeutensa. Mutta kysymme, kuka siis Anttilan talon, kuka noiden 20 000mk omistaja on? Siihen ei asian lausunnosta eikä sitä koskevista kirjoista saa muuta vastausta, kun että tämä omaisuuden omistaja eli omaisuuden subjekti on Kauppaneuvos A. Ahlström vainaan Ylikylään perustama koulu. Kauppaneuvos A. Ahlström ei se voi olla eikä hänen oikeutensa omistajat, sillä kaikissa asiakirjoissa esittäytyy eri henkilönä, joka ryhtyy tekemisiin toisen kanssa. Tämä toinen kantaa nimeä: minun perustamani koulu, kansakoulu Merikarvialla, Merikarvian kansakoulu jne. Että näin on käytetty milloin mitäkin nimeä, on luonnollista, sillä kun on ollut puheena velka- tahi lahjoitus, niin on se silloin pääasiallisen ollut, eikä ole sanatarkkuutta noudatettu omaisuuden subjektiin eli tuon koulun nimeen nähden. Ja tämä koulu on kuten jälkimmäisestä 10 000mk lahjaa koskevasta lahjoituskirjasta sanallisesti käy ilmi donatsiooni, niin sanoaksemme säädös tahi ehkäpä: laitos. Jos ottaa vaivakseen tutkia tätä koulua koskevia asiakirjoja, niin huomaa siinä tällaisen omaisuuden omistajan tuntomerkit. Se on määrätyllä tavalla hallittava erittäin määrättyjen toimenantajien, funktsionäärien kautta, sille on varmistettu tulot, joilla sen on tultava toimeen; jos tuloja karttuu runsaammin kuin mitä lähimpiin tarpeisiin menee, ovat ne käytettävät määrättyyn tarkoitukseen; kukaan ei saa niitä omistajana omistaa, jos taas menot ovat tuloja suuremmat, saa koulu itse vahingon kärsiä, kukaan ei velvoitettu häviöstä auttamaan. Sen on tultava toimeen omillaan ja toimittava omien säästöjensä ja säädetyn järjestyksensä mukaan. Ei siis ole tämän koulun omistaja sen perustajakaan, sillä hän vapaaehtoisesti ja kiitettävällä auliudella luonut sille itsenäisen olemassaolon, tehnyt siitä oikeudellisen henkilön, joka on oikeudellisissa suhteissa sekä perustajaansa että kaikkiin muihin oikeudellisiin henkilöihin, joilla on oikeus hankkia ja omistaa omaisuutta. Tällaisen laitoksen tahi säädöksen oikeudellinen asema on ammoisista ajoista ollut eri maiden lainsäädännössä turvattuna. Ja meidänkin maassamme on vertailukohtia tarjonna sekä menneiltä että nykyisiltä ajoilta. Kun sellainen laitos ei ole ristiriidassa valtion tarkoituksen kanssa, joka on oikeus ylläpitämiseen, niin valtio tunnustaa sen tuollaiseksi itsenäiseksi oikeudelliseksi olijaksi. Ja mitä nimenomaan nyt tähän kouluun tulee, niin soveltuu siihen tavallaan ja osaltaan pappissäädyn, johon valtiollisesti kuuluu nykyään myös opettajat etuoikeuksien 3:s kohta. Siinä Hallitsija vakuuttaa: Lupaamme ja sanomme, me täten, että kaikki ne henkilöt, jotka yllämainitussa Saarnavirassa ja opetussäädyssä elävät, jokainen arvoasteensa, kunniansa ja arvollisuutensa mukaan saavat muuttamatta ja häiritsemättä nauttia ja pitää oikein saamansa vapaudet, lahjoitukset ja läänitykset sekä muut ehdot, maatilat ja vakinaisen ylläpidännän, minkä nimisiä ne lienevätkin, jotka heidän virkaansa kuuluvat. Samaten ne korvaukset, joita he nauttivat, samannimisinä ja samoilla ehdoilla, aivan kirjeitten sisällyksen mukaan. Tämä määräys muiden muassa osoittaa, että koulu on turvattu, jos se tuollaiseksi itsenäiseksi säädökseksi tahi laitokseksi on asetettu, ja vakuuttaa sille itsenäistä olemassaoloa. Kaksi ehtoa tässä kohden on kuitenkin olemassa: ensimmäinen, että koulun toiminta ei ole ristiriidassa valtion tarkoituksen kanssa, jota paitsi puheenaolevan koulun toimintaa rajoittaa vielä sekin seikka, että sen valtionapua nauttivana tulee noudattaa niitä määräyksiä, jotka valtionavun saannin ehtoina ylimalkaan ovat olemassa, niin kauan kuin se valtion kannatusta haluaa, toinen ehto on, että koulu todellisuudessa on säädös s.o. vaikuttaa ja toimii siten kuin sen perustusta ja vaikutusta koskevat lahjoitusmääräykset vaativat. Näin ollen ei siis puheena oleva koulu ole Merikarvian kunnan omistusoikeuden alainen; mutta yhtä vähän se on enää perustajansakaan omistama. Kunnalle ei silti voi eikä saa kuitenkaan olla samantekevä, miten jotakin laitosta sen piirissä hoidetaan ja hallitaan. Kunnan hyödyksi tai vahingoksi sellainen laitos etupäässä toimii. Ja luonnollisesti on puheena oleva koulu asetettu kunnan hyödyksi. Kunnan luonnollinen oikeus on siis pitää silmällä, että siitä todella lähtee se hyöty, mitä säädöksen tekijä eli laitoksen perustaja on tarkoittanut. Mutta kunnan valvontavalta kohdistuu vaan siihen, että laitos toimii noudattaen olemassa olevaa lakia ja määräyksiä. Itsestään selvää on, että myös perustajalla ja hänen edustajillaan on tällainen valta sekä sen lisäksi se valta, mikä säädöksen perussääntöjen mukaan hänelle on pidätetty. Täten on, kuten edellisestä selvinnee, Merikarvian kunnalla on oikeus toivoa ja odottaa, että A. Ahlström- vainajan perustamaan kouluun nähden noudatetaan niitä määräyksiä, joilla sen olemassa olo ja toiminta perustuu. Kysymyksenä nyt on vain se, että onko Merikarvian kunnan nyt syytä tätä toivomustaan yrittää saada toteutetuksi vai eikö. Kun olisin, kuten jo mainitsin, oikeastaan oleva itse oikeutettu jäsen mainitun koulun kouluneuvostossa, niin katsottanee minua tässä asiassa jäävilliseksi ja puhuvan omassa asiassani. Sen vuoksi huomautankin ainoasti muutamia yleisesti tunnettuja tosiasioita, jotka mielestäni näyttävät ettei tämän koulun hallinto viime aikoina ole muodollisesti ainakaan aivan asianmukaista menoaan mennyt s.o. lahjoittajan säädösten ja määräysten mukaan. Kouluneuvostosta, jonka tarkoitus näyttää olleen toimia myös johtokuntana, ovat valitut jäsenet jo aikoja sitten eronneet; toisia ei ole sijaan valittu, joten koulun taloudellisina edustajina oikeastaan on piirikunnan nimismies ja allekirjoittanut kahden. Taloudenhoito on kuitenkin siirtynyt toisiin käsiin ja suureksi osaksi ehkä kunnan ulkopuolelle. Kuuluu nimittäin olevan koululla oppilasten vanhempain valitsema johtokunta, jonka yksi jäsen on A. Ahlströmin toiminimen edustaja. Tiliä ei ole tarkastettu sillä tavalla kuin lahjoituskirjassa on määrätty. Koulutalon tuloja ei ole opettaja saanut nauttia kuten talonlahjoituskirjassa on sanottu, vaan on annettu hänelle jonkinlainen, vaikka riittämätön korvaus rahassa. Tietämätöntä minulle, onko talon metsää käytetty koulun ja opettajan polttopuiksi vai onko polttopuihinkin koulun rahavaroja käytetty. Tällä en ollenkaan väitä, että koulun hallintoa olisi sille vahingoksi käytetty, päinvastoin luulen, että sen etua on parauden mukaan perustajan edustajain puolelta silmällä pidetty. Sen vuoksi en ollenkaan ennen tätä koulun hallintoasiaa ottanut puheeksi, vaan olen antanut sen olla olollansa, ja varsinaisesti minua kauppaneuvos A. Ahlströmin eläessä kiitollisuus, - niin kuin on kuntaakin estänyt - vaatimasta peruskirjain säädöksien tarkempaa noudattamista. Kunnan onkin oltava vainajalle syvästi kiitollinen hänen jalomielisestä lahjastaan, jonka kautta kansakoulutoimi on kunnassamme alulle saatettu. Mutta tämä kiitollisuus ei sen kautta vähenisi vaikka puolestaan lausuisikin sen toivomuksen, että puheenaolevaan kouluun nähden nyt jo olisi ruvettava menettelemään asianmukaisemmin ja vainajan panemien ehtojen mukaisesti. Onhan näillä ehdoilla niin sanoakseni testamentin pyhyys. Mutta kun kunnalla ei ole tietysti oikeutta eikä valtaa omin päin toimeenpanna, mitä se oikeana pitää ja haluaa tässä kohden aikaansaada, niin olisi kunnan jätettävä asia valtion valvonnan varaan, ja pyytää että valtion viranomaiset ottaisivat auttaakseen asiaa oikealle tolalle - elleivät asianosaiset sitä itse tee, kuten ehkä tässä kohden lienee syytä toivoa. Ehdotukseni olisi siis, että kuntakokous, vaikka se tietysti ei voikkaan näin hätähätää yhtyä minun perusteluihini, hyväksyisi seuraavat ponsilauseet:

1. Kuntakokous katsoo valitukset aiheettomiksi sen vuoksi, että kunta piirijakopäätöksellään ei ole tahtonut anastaa Haminaholman eikä Ylikylässä olevan kauppaneuvos A. Ahlström-vainajan perustaman kansakoulun taloudellista hallintoa. 2. Koska Merikarvian kunnalla puolestaan ei ole ollut eikä ole tällaista tarkoitusta viime mainittuunkaan kouluun nähden, niin pitää kunta toiselta puolen myös oikeudenmukaisena ja asiallisena, että tämän koulun hallinto ja hoito käy sitä koskevain säännösten ja määräysten mukaan. 3. Sen vuoksi pyytää kuntakokous, että Herra Kuvernööri kumoaisi käsiteltävänä olevat valitukset edellyttäen, että puheena olevaan A. Ahlströmin Ylikylän perustamaan kouluun nähden on ehdottomasti noudatettava niitä ehtoja ja määräyksiä, jotka tästä koulusta ovat lainvoisina olemassa. Sen ohessa pyydän ehdottaa, että kuntakokous valitsisi asiamiehen, joka lähemmin perustelee, jos hän sen katsoo tarpeelliseksi, edellä olevan 1. ponsilauseen sekä selvittää muut valituskirjassa esiintuodut selvitystä ehkä kaipaavat kohdat.

Kuntakokous hyväksyi yllämainitut ponnet sellaisinaan ja niiden perusteella ja niitä noudattaen selitystä tekemään ylläkerrottujen valitusten johdosta, valittiin kunnan puolesta pastori Franssi Vihtori Tommila, jonka myöskin tulee selvittää muut valituskirjassa ehkä selitystä kaipaavat kohdat.
Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin rovasti G.A. Heman ja talollinen Vihtori Yliknuussi ja ilmoitettiin, että pöytäkirjan tarkastus tapahtuu Merikarvian Ahlströmin kansakoululla 17.11.kello 6 i.p.

Kuntakokous 12.12.1900 kello 12 päivällä 3 §: Alakylän koulun johtokunnan esityksen johdosta, olisiko ja mihin toimenpiteisiin nyt jo ruvettava huoneuston aikaansaamiseksi mainitulle koululle syksyksi 1902, jolloin nykyisen huoneuston vuokra-aika loppuu. Päätettiin 119 10/15 äänellä 83 1/5 ääntä vastaan, jotka annettiin sille puolelle, jotka tahtoivat, että tässä kuntakokouksessa nyt jo on johonkin toimenpiteisiin mainitun koulun suhteen ryhdyttävä, ettei mainittu esitystä nyt vielä oteta lopullisesti päätettäväksi. Päätöstä vastaan ilmoitti pastori F.V. Tommila tyytymättömyytensä.
4 §:ssä Kirjallista selitystä kunnan puolesta tekemään , niiden asiain johdosta, joita Kasalan kylän ruotsalaista kansakoulua kannattavat kyläläiset ovat Herra Kuvernöörille esiintuoneet, koskeva heiltä vaadittuja koulunaksuja, valittiin kanttori F.N. Sandberg.

31.12.1900 kello 10 a.p. 3 §:ssä: Luettiin kunnallislautakunnan tekemä mietintö varojen hankkimisesta kuntaan rakennettavia kansakouluja varten sekä niistä eri toimenpiteistä, joihin olisi ryhdyttävä Alakylän koulun suhteen, siksi kunnes varoja saadaan. Mietinnön johdosta, joka liitteenä seuraa tätä pöytäkirjaa, syntyi vilkas keskustelu, kauppias J.W. Norrgård, pääasiassa kannattaen kunnallislautakunnan esitystä kuoletuslainan pyytämistä valtiolta, rakennettavia kouluja varten, mutta ehdotti, että ainakin 10.000 mk kuoletuslaina kutakin koulua kohti pyydettäisiin. Pastori F.V. Tommila, joka oli ottanut vaivakseen tiedustella Porin piirin kansakoulujen tarkastajalta, millä edellytyksillä Valtio tällaisiin tarkoituksiin lainoja antaa, huomautti, sen nojalla mitä hän oli tietää saanut, että lainaksi myönnetään enintään 2/3 rakennusten kustannusarvioista ja on lainoista maksettava 3 % korkoa sekä kuoletusta.11/2 alkuperäisestä summasta, mutta lainaa pyydettäessä on mukaan pantava rakennusten pohjapiirustus sekä kustannusarvio, joten päätös kouluhuoneiston rakentamisesta on jo silloin kuntakokouksessa täydytty tehdä. Yhtyen kunnallislautakunnan tekemiin perusteluihin lainan tarpeellisuudesta, ehdotti herra pastori sen vuoksi, että kutakin vastarakennettavaa koulutaloa varten erikseen pyydettäisiin kustannusarvion kaksi kolmasosaa valtiolta lainaksi edellä sanotuilla ehdoilla. Tähän ehdotukseen yhdyttiin, kauppias J.W. Norrgård kuitenkin sillä lisäyksellä, että rakennusten piirustus- ja kustannusarvio olisi ennen lainan pyytämistä jonkun arkkitehdin tai muun asiantuntijan tarkastettavaksi annettava. Asiassa tehtiin sitten lopullisesti seuraavat päätökset ja valtuutukset: Jokaisen kansakoulun, niin hyvin Alakylän piiriin jo perustetun, kuin myös muihin koulupiireihin vastedes perustettavan, kunnan varoilla toimitettavia rakennuksia varten pyydetään, sitten kun rakentamiseen on päätetty ryhtyä valtion varoista kuoletuslaina, jonka suuruus on oleva kaksikolmannesta jonkun arkkitehdin tahi muun asiantuntijan tarkastamasta rakennusten kustannusarviosta. Lainat otetaan, jos mahdollista sillä ehdolla, että niistä suoritetaan vuosittain korkoa 3% maksamattomalta pääomalta sekä kuoletusta 11/2 % alkuperäisestä lainasta, kunnes kaikki on takaisin maksettu. Lainat ottaa kunta, joka myöskin vastaa niiden takaisin maksamisesta ja muitten lainaehtojen täyttämisestä. Kunnalla valtuutetaan nyt kunnallislautakunta, joko itse tai valtuuttamansa asiamiehen kautta lainat kutakin koulua varten aikanansa pyytämään ja rahat määräpaikasta nostamaan. Nämä päätökset päätettiin alistaa läänin Herra Kuvernöörin tarkastettavaksi ja valtuutettiin kunnallislautakunnan puheenjohtaja F.N. Sandberg niille Herra Kuvernöörin vahvista pyytämään.
5 §: Talollisen Eevertti Malmgårdin ja pastori F.V. Tommilan pyyntöön päästä erilleen Alakylän kansakoulun johtokunnasta esittämillään syillä, suostuttiin ja valittiin heidän sijaansa talolliset Herman Holmström ja Anttoni Malmgård.
30.4.1901 klo 10 a.p.3 §.: Koska Tuorilan koulupiirissä oli ilmoitettu, kuten tätä asiaa koskevat, kuntakokouksen puheenjohtajalle jätetyt asiapaperit pitivät osoittaa olevan yli kolmekymmentä koulu-ikäistä lasta ja asianomaiset lasten vanhemmat valtuuttamansa talollisen Taipaleen kautta siihen piiriin kansakoulua nyt pyysivät ensi syksyksi, niin otettiin asia käsiteltäväksi. Kaksi eri mielipidettä asia käsiteltäessä syntyi nimittäin: että koulun perustamishommiin olisi nyt heti ryhdyttävä ja toinen: ettei nyt vielä ole ryhdyttävä, vaan asia lykättävä eteenpäin tarkempaa selon ottamista varten eräiden lasten ijästä y.m. Äänestettäessä voitti jälkimmäinen mielipide, ja siis Tuorilan koulupiirin pyyntö hylättiin. Pastori F. Tommila ja kanttori F. N. Sandberg pyysivät pöytäkirjaan merkittäväksi, etteivät he olleet ottaneet osaa äänestykseen, koska on epävarmaa, onko mainitussa koulupiirissä tarpeellinen määrä kouluikäisiä lapsia tai ei. Rovasti G.A. Heman ja allekirjoittanut yhtyi häneen, pyysi pöytäkirjaan merkittäväksi vastalauseen päätöksen suhteen, jos kerran kouluikäisiä mainitussa piirissä asetuksen mukainen määrä on.
4§: Honkajärven-Pensastolan koulupiirin puolesta oli myös tähän kuntakokoukseen jätetty pyyntö kansakoulun perustamisesta mainittuun Honkijärvi-Pensastolan piiriin ensi syksyksi ja luettelo oli myös kuntakokoukselle jätetty kouluikäisistä lapsista. Päätökseksi tuli, että koulun perustamishommiin on ryhdyttävä, ja valitsi kuntakokous koulua varten johtokunnan, johon tulivat kuulumaan talolliset Juho Mattila, Vihtori Hannukoski, L. Vanhatalo, J. Aitasalo ja Oskari Erkkilä, jonka johtokunnan huoleksi jäi ottaa selvää, josko huoneustoa, joka kouluksi väliaikaisesti sopisi, olisi saatavissa kohtuhinnalla. Samoin myöskin tulee johtokunnan laatia esitys siitä kumpaa sukupuolta opettajaksi halutaan ja laatia palkkaehdotus opettajalle. Ja on esitys mitä pikemmin kuntakokouksen harkittavaksi ja päätettäväksi jätettävä.
5§:ssä kunnan lainakirjaston hoitajaksi valittiin - opettaja A. Grangvistin pyytäessä eroa mainitusta toimesta, johon kuntakokous suostui - urkuri Akseli Simula ja sijoitetaan kirjasto- kaappi kunnanhuoneelle.
4.6.1901 klo 10 a.p.: 2 §:ssä Luettiin viime kokouksessa muodostetun komitean antama lausunto ja päätös, koskeva viime kuntakokouksessa esillä ollut Uuden kansakoulun opettajattaren palkka-asiaan ja oli komitea tullut siihen johtopäätökseen, että olemme täydellisesti vakuutetut siitä että tili mainitussa suhteessa on oikea ja on meidän hylkäämällä tilintarkastajain tekemä muistutus, hyväksyminen tilit semmoisenaan.. 3§:ssä Luettiin kuntakokoukselle Honkijärvi-Pensastolan piirin kansakoulun johtokunnan tekemä ehdotus, koskeva sinne perustettavaa kansakoulua ja päätti kunta, että a) opettajaksi otetaan mainittuun kouluun naisopettaja ja palkaksi sille määrättiin b) yksi ha viljeltyä maata, polttopuut, öljyvalo, puolet oppilaiden sisäänkirjoitusmaksuista, laidun yhdelle lehmälle ja sen talviruosta korvausta 100mk c) käsityön opettajan palkaksi, kun käsitöitä aletaan koulussa pojille opettaa, määrättiin kunnan puolelta 75mk vuodessa. e) Valtionapua opettajattaren palkkaamiseksi valtiolta hakemaan valtuutettiin koulun johtokunta tai valtuuttamansa asiamies ja valtakirjaksi ote tästä pöytäkirjasta. f) johtokunnalle myönnettiin valta, kun ensin nähdään, jos valtionapua saadaan, hankkimaan koululle tarpeellinen, välttämätön kalusto. Seuraava vuokrakontrahti hyväksyttiin, sillä edellytyksellä, että kouluylihallitus siihen suostuu ja sillä ehdolla, että vuokraaja laittaa huoneet kontrahdissa mainitulla tavalla täyteen kuntoon.

Vuokrakontrahti
Tähän Minä alla nimitetty Vuokraan Merikarvijan Kunnalle Hongijärven ja Pensastolan Piirikunnan Perustettua Kansakoulua varten 1, päivästä Elokuuta 1901. Nimitetyt huoneet yksi Sali kaksi kamaria, Keittiö Etehineen ja Kuisti kahdeksi vuodeksi ynnä tarpeelliset ulkohuoneet, Magasiini ja Puuvaja suosuttua (200) kahden Sadan markan vuokraa vastan Wuodelta, joka Wakuutetaan Hongajärven kylässä. Toukokuun 5 päivänä vuonna 1901. Talokas Erik Tommila (puumerkki)
Todistavat Juha Sillanpää, Ärland Svanström (puumerkki)
Huomautettiin lopuksi, että koska kerran oli jo ennen päätetty yllämainittu koulu perustettavaksi, niin eivät kunnan ahtaat raha-asiat, joista kokouksessa oli nyt esteenä koulun perustamiselle mainittu, enää saa olla esteenä. Rahoja on hankittava tavalla tai toisella. Mitään lopullista päätöstä ei raha-asian johdosta syntynyt.

4§:ssä Otettiin esille kysymys kansakoulun perustamisesta Tuorilan koulupiiriin. Esille annettua asetuksen mukaisesti laadittua luetteloa, joka sisälsi luettelon siinä piirissä olevista kouluun pyrkivistä lapsista, ei kukaan väittänyt siinä suhteessa hyljättäväksi, ettei siinä muka olisi asetuksen mukainen luku kouluun pyrkiviä kouluikäisiä lapsia, mutta pyyntö esitettiin hyljättäväksi kuitenkin a) sillä syyllä, että kunnalla on nyt niin paljon kunnallisia menoja, ja olisi siis kouluja perustettaessa - niin tarpeellisia kuin ne ovatkin, huomioon otettava kunnan raha-asiat. b) samoin huomautettiin, että Tuorilan piirin kouluhanke on ehkä enemmän yksityisen henkilön kuin syvien rivijen opinharrastuksen tuote, joka seikka kuka tiesi ilmenee siinäkin, ettei mainitusta koulupiiristä ollut saapunut ketään, paitsi piirin valtuutettu, kuntakokoukseen. Tähän huomautti valtuutettu, että aika oli sopimaton, työväki kun täytyy olla työssään. Äänestyksessä päätettiin 9 äänellä (kädellä) 1 vastaan, joka pyysi sinne koulua, että koulun perustaminen jätetään tuonnemmaksi - siis toistaiseksi. Kanttori F. Sandberg ja pastori F.V. Tommila pyysivät merkitsemään pöytäkirjaan, etteivät voineet ottaa osaa äänestykseen, koska se tapahtui asetuksen henkeä vastaan. Räätäli H. Munck pyysi niin ikään pöytäkirjaan merkittäväksi, että koska entuudestaan on jo yksi koulu päätetty kuntaan rakentaa eikä siihenkään löydy varoja, niin sitä vähemmällä syyllä voidaan nyt taas uutta koulua määrätä perustettavaksi. Allekirjoittanut kuntakokouksen puheenjohtaja luki ennen kun hän asian saadakseen ratkaistuksi, laati äänestysehdotuksen, arvoisalle kuntakokoukselle. 3§:n Armollisesta Asetuksesta ylempien kansakoulujen perustamisen edistämisestä Suomen maalaiskunnissa. Kuntakokouksen yllämainittua päätöstä vastaan ilmoitti allekirjoittanut kuntakokouksen puheenjohtaja tyytymättömyytensä.

9§:ssä Korvaukseksi siitä, että n.k. Uuden kansakoulun alue osaksi on talollisen E. Österbyn maalla, ilmoitti kuntakokouksessa mainitun talon poika Erik Österby, että isänsä vaatii siitä maasta vuokraa nyt eteenpäin lukien 30mk vuodessa ja edelliset koulurästit, mitä hänellä on, poispyyhittäväksi. Mainittuun vaatimukseen ei kuntakokous katsonut voivansa suostua vaan päätettiin mainittu maa-ala pakkoluovutuksella ottaa mainitun koulun haltuun. Päätettiin koulun johtokunta tai valtuuttamansa asiamies ajamaan perille päätöstä.

10§: Koska Merikarvian kunta, kumoten 22.4.1896 tehdyn päätöksensä, jonka mukaan kukin silloin muodostetuista kansakoulupiireistä olisi ollut velvollinen itse kustantamaan koulunsa, on 11.2.1899 päättänyt, että niin hyvin jo silloin löytyvä Yli- Ja Alakarvian piirin koulu kuin myöskin vasta perustettavat kansakoulut ovat kunnan yhteisesti kustannettavat ja ylläpidettävät, mikä päätös uudistettiin, kun uusi nyt jo vahvistettu piirijako kuntakokouksessa hyväksyttiin 22.9.1900, niin katsoi kuntakokous asianmukaiseksi nimenomaan päättää ja kouluylihallitukselle ilmoittaa, että ne palkkaedut, jotka entisen Yli- ja Alakarvian piirin puolesta on piirin perustaman koulun opettajattarelle valtiolta palkkausapu pyydettäessä luvattu ja jotka ovat: vapaa asunto, polttopuut, öljyvalo, kymmenen kapanalaa peltoa, kaksisataa markkaa rahaa ja puolet oppilaiden sisäänkirjoitusmaksuista suorittaa nyt kunta, minkä ohessa pyydetään, että koulu edelleen saisi nauttia myönnettyä apua valtion varoista. Asiaa valtuutettiin koulun johtokunta ajamaan joko virkatietä taikka valtuuttamansa asiamiehen kautta ja on siihen valtakirjaksi ote tästä pöytäkirjasta annettava. Samalla päätettiin, että kun nyt on erityinen Alakarvian koulupiiri olemassa, on puheenalaista entistä Yli- ja Alakarvian piirin koulua sekaannusten välttämiseksi vastedes virallisesti nimitettävä Ylikylän Uudeksi kansakouluksi. Väliaikaisen kuntakokouksen puolesta Akseli Grangvist.


29.10.1900 7§: Uuden kansakoulun rakennustyöt, jotka rakennuskomitea ehdotti jätettäväksi kunnan haltuun, suostuttiin otettavaksi, paitsi joku pieni työ maalauksessa, jonka rakennuskomitea lupasi suorittaa, hyväksyttiin siinä määrässä kun ne nyt olivat valmistuneet rakennuskomitealle vapaus.
Väliaikaisessa kuntakokouksessa11.11.1900 2 §. Päätettiin valita kunnan puolesta edustaja Merikarvian Honkijärven Uudentalon (Kallion) talon huutokauppatilaisuuteen 12.11.1900, jos mahdollista näkyy olevan ostamaan mainittua taloa kunnalle koulutaloksi. Edustajiksi tuli valituksi kanttori F. Sandberg täydellä valtuutuksella toimia mainitussa asiassa. 3 §: Kuntakokous ei päättänyt valita edustajaa eikä edustajia tekemään ehdotuksia Lauttijärven Norrgårdin talon ostamisesta kunnalle koulutaloksi, koska arveltiin, ettei yllämainitun talon ostaminen kunnalle olisi hyödyksi.
4 §:ssä Päätettiin, että Uuden koulun rakennuskomitealle maksetaan komitean jäsenten antamien laskujen suuruiset summat, vaikka tosin huomautettiin, että Uuden koulun rakennustyöt olivat kovin pitkäveteisesti suoritetut, ja että olisi varmaan helpommalla asiasta suoriuduttu, jos koulun johtokunnan haltuun olisi rakennustyö uskottu. Muuten lausui kuntakokous, että vastedes kunnan yhteiset työt enemmin käsiteltäisiin luottamus- kuin palkkiotoimiksi ja ettei yleensä samoja henkilöitä aina vaivattaisi kunnan toimissa.

29.7.1901: 6§:ssä Luettiin kuntakokoukselle Herra Kuvernöörin päätös, joka koskee kuoletuslainan ottamista kansakoulurakennuksia varten Merikarvian kunnassa, ja jota kuntakokouksessa 31.12.1900 tehtyä päätöstä Herra Kuvernööri ei ole voinut hyväksyä eikä vahvistaa, koska sanotussa päätöksessä ei ole täsmälleen mainittu, kuinka suuren lainan kunta aikoo ottaa itselleen hankkia. Tämän johdosta päätettiin yksimielisesti muuttaa ennen tehtyä päätöstä, koskeva kuoletuslainan ottamista kansakoulun rakennuksia varten siten, että päätöksen ensimmäinen kohta määrätään seuraavaksi: 1. Kunkin kansakoulun, kunnan varoilla vastedes rakennettavaa huoneistoa varten on, sitten kun rakentamiseen on päätetty ryhtyä, pyydettävä valtion varoista 10.000mk suuruinen kuoletuslaina niillä ehdoilla kun tähän tarkoitukseen lainoja myönnetään, takaisin maksettavaksi neljän ja puolen 41/2 prosentin vuotuismaksulla alkuperäisestä lainamäärästä, joista vuotuismaksuista on ensinnä luettava kolme prosenttia koroksi ulkona olevasta pääomasta ja jäännös lainan lyhennykseksi. Muut kohdat mainitusta kuntakokouksen päätöksestä koskeva kuoletuslainan ottamista uudistettiin sellaisenaan, joten: 2. Lainat ottaa kunta, joka myöskin vastaa niiden takaisinmaksamisesta ja muitten lainaehtojen täyttämisestä. 3 Samalla valtuutetaan nyt kunnallislautakunta, joko itse tahi valtuuttamansa asiamiehen kautta lainat kutakin koulua varten aikanansa pyytämään ja rahat määräpaikasta nostamaan. 4. Nämä päätökset päätettiin alistaa läänin Herra Kuvernöörin tarkastettavaksi ja valtuutettiin kunnallislautakunnan puheenjohtaja F.N. Sandberg niille Herra Kuvernöörin vahvistusta pyytämään.

9.9.1901 klo 10 a.p. 2§:ssä Luettiin kokoukselle Alakylän kansakoulun johtokunnan laatima esitys, koskeva kansakoulutalon rakentamista mainitulle kansakoululle, Hyväksyttiin johtokunnan esitys, että kansakoulutalon rakentamishommiin heti miten ryhdyttäisiin. Niin kutsutuksi rakennuskomiteaksi - siksi jonka haltuun rakennustyön valvominen y.m. johtotoimi jätettiin - valittiin koulun oma johtokunta, joka jos se niin tahtoo voi valita jonkun henkilön rakennustyötä valvomaan. Rakennustyö olisi annettava urakalla ja koetteeksi myytävä yhdessä urakassa koko työ ja taas pienemmissä osissa. Ensi pidettävään kuntakokoukseen tulee johtokunnan jättää kokouksen tarkastettavaksi koulusuojien pohjapiirustus ja osapuilleen edes menevä kustannusarvio.

8§:ssä Esitettiin kuntakokoukselle Köörtilän koulupiiriläisten pyyntö, että ensi tilassa syksyksi 1902 siihen piiriin ylempi kansakoulu perustettaisiin, koska asiapapereista näkyi, että lähes 50 lasta oli kouluun pyrkimässä, päätti kunta, että kansakoulu siihen piiriin on perustettava. Kouluasiaa Köörtilän koulupirissä ajamaan ja valvomaan valittiin johtokunta, johon tulivat kuulumaan talollinen A. Tommila, J. Vanhatalo, M. Mellin, F. Honkala, V. Honkala ja räätäli V. Lönnberg. Johtokunnan kutsuu kokoon talollinen A. Tommila. Toivomuksena lausui kunta, että olisi yritettävä kuitenkin ensi vuosina saada koulu hyyryhuoneisiin, ettei varsin heti ryhdyttäisi koulutalon rakentamiseen.
23.9.1901 kello 10 a.p. 1§: Otettiin tarakastelun ja päätöksen alaiseksi Alakylään rakenettavaa kansakoulua varten tuotu ehdotus: Sen mukaan päätettiin koululle rakentaa koulusali ja käsityöhuone sekä opettajalle kolme asuttavaa huonetta ja kyökki kouluylihallituksen toimittamien mallipiirustusten 9:nnen ehdotuksen mukaan kuitenkin seuraavin muutoksin: 1. korridorin edessä oleva kuisti suurennetaan niin paljon, että siitä käy ovi suoraan opettajan tampuriin. 2. mainitusta tampurista muutetaan ullakkoon menevät raput kyökin kuistiin ja tehdään ovi toisenkin opettajan huoneeseen. 3. Kyökin ja kulmakamarin väliltä jätetään pois toinen seinä ja toinen siirretään vastaavan väliseinän kohdalle sekä ajetaan kyökistä ovi suoraan kuistiin. 4. Kyökin muuri asetetaan seinien suuntaan. Ulkohuoneet tehdään mallipiirustusten mukaan. Kellari asetetaan päärakennuksen alle. Koululle rakennetaan sauna ja pesutupa mallipiirustusten 36 ehdotuksen mukaan sekä kaivo sopivaan paikkaan. Tarkempien määräysten ja ehdotusten teko jätettiin koulun johtokunnan haltuun, jonka tehtäväksi annettiin myöskin hakea kouluylihallitukselta hyväksymys edellä mainituille rakennuksille. Niitten rakennusten kustannusarvio on päärivin 14.000mk ja ulkohuoneiden 2.000mk. Samalla kehotettiin kunnallislautakuntaa niin pian kuin mahdollista pyytämään ennen päätettyä 10.000 mk suuruista valtionlainaa näitä rakennuksia varten.

11.11.1901 klo 10 a.p. 1§:ssä Otettiin keskusteltavaksi, mihin toimiin ryhdytään sen johdosta, että ilmoitettiin Alakylän kansakoulua varten tarvittavan rakennusrahaa joku määrä mitä pikimmin. Nykyisten huonojen raha-asioiden takia sukeutui keskustelu jotenkin pitkäksi ja huomautettiin sitäkin, ettei Alakylän kansakoulun johtokunta ole varsin menetellyt niin kuin sen olisi kunnan ennen tehdyn päätöksen mukaan pitänyt tehdä koulua urakalla myydessä. Pastori F. Tommila joutui vaatimaan keskustelun johdosta pöytäkirjaan merkittäväksi, että niin paljon kuin mahdollista säästäväisyyttä kunnan töissä olisi silmällä pidettävä. Koulurakennuksella tapahtuvan rakennustyön seisauttaminen huonojen raha-asioiden takia oli myös puheenaiheena. Lopuksi tehtiin seuraava päätös: valtuutettiin kunnallislautakunta hankkimaan kunnan edesvastuulla niin paljon rahaa, että Alakylän koulurakennuksella jo tehdyt työt ja urakalla jo myydyt työt saadaan maksetuksi.

2§:ssä Ryhdyttiin sitten valitsemaan Ylikylän Uuden kansakoulun johtokuntaan ja Alakylän kansakoulun johtokuntaan eroavien sijaan uusia jäseniä. Asetuksen mukaisesti päätettiin sitä paitsi valita yksi uusi jäsen lisäksi kummankin koulun johtokuntaan, joten jäsenten luku johtokunnassa tulisi kuudeksi. Ylikylän Uuden kansakoulun johtokunnasta erosi arvan kautta V. Isonäsi, joka valittiin uudelleen, uudeksi jäseneksi valittiin räätäli Heikki Munck. Alakylän koulun johtokunnasta erosi talollinen Israel Bäkström, joka valittiin uudelleen ja kuudenneksi jäseneksi johtokuntaan valittiin talollinen Nikolai Uusitalo. 4§:ssä Otettiin sitten käsiteltäväksi Köörtilän koulupiirin kansakoulun johtokunnan ehdotus huoneuston hankkimisesta mainitulle koululle ja opettajan palkkaamisesta. Vaan koska sen jälkeen, kun johtokunta oli ehdotuksensa valmistanut, oli tehty uusia koulupaikan tarjouksia, käskettiin johtokunta tämän marraskuun kuluessa tarkastamaan uudelleen ehdotuksensa huomioon ottamalla uusia tarjouksia, jonka jälkeen asia joulukuulla pidettävässä kokouksessa otetaan uudelleen esille.

5.12.1901 1§:ssä Koska koulutoimen Ylihallitus oli ehdoksi valtionavun saamiseksi Merikarvian Honkijärven kansakoululle määrännyt, että opettajattarelle talvirehun korvaukseksi määrätty 100mk on korotettava 150 mk ja sitä paitsi opettajattarelle valmistettava tilaisuus saunan ja liiterin myöskin rehuladon löytämiseen, niin päätti kunta suostua yllämainittuihin kouluylihallituksen vaatimuksiin.

3§:ssä Annettiin kuntakokoukselle tieto siitä päätöksestä, jolla herra kuvernööri oli kumonnut kuntakokouksen päätöksen 4.6.1901, jolla kunta lykkäsi kansakoulun perustamisen Tuorilan koulupiiriin tuonnemmaksi ja oli kuvernööri päätöksessään määrännyt, että koulutoimiin on hetimiten ryhdyttävä mainitulle piirille. Päätöksen johdosta päätettiin valittaa Keisarilliseen senaattiin. Kunnan puolesta valittamaan valittiin tehtailija Iisak Virtanen ja hänelle valtakirjaksi ote tästä pöytäkirjasta.

4§:ssä Annettiin kuntakokoukselle tieto Herra Kuvernöörin päätöksestä, jossa kuvernööri puolestaan oli puoltanut 70.000mk suuruisen kuoletuslainan myöntämistä kansakoulurakennuksia varten Merikarvialla. Tämän pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin räätäli Heikki Munck ja nahkurimestari K.E. Vesanen.

23.12.19014 Otettiin sitten käsiteltäväksi tarjolla olevat talonkaupat kunnalle koulutaloksi Köörtilän koulupiiriin. Pitemmän keskustelun perästä päätti kunta hyljätä sekä talollisen J. Tommilan että talollisen J. Wekströmin tarjoukset. Edellinen vaati talostaan kauppakirjan mukaan 18.000mk, jälkimmäinen 20.000mk. Yleensä pidettiin hintoja liian kalliina ja toinen tarjoajista sitä paitsi oli jo haluton taloaan myymään. Sen sijaan suostuttiin hyyräämään talolliselta Oskari Mobergilta Romppasen talo Köörtilän koulupiirille koulutaloksi ainakin 2 vuodeksi, mutta pitemmäksikin ajaksi samoilla ehdoilla, jos vuokraaja siihen suostuisi. Vuokrasopimus kuului:
Täten vuokraan eli arenteeraan minä allekirjoittanut hallussani olevan Köörtilän kylässä sijaitsevan Romppasen talon huoneet, paitsi riihet Merikarvian kunnalle väliaikaisesti pidettävää Köörtilän koulupiirin kansakoulua varten 2 vuodeksi lukien siitä päivästä eteenpäin, kun koulu on toimintansa aloittanut seuraavalla määräyksellä: 1. vuokran maksu on 300mk vuodessa. 2. Vuokran antaja laittaa huoneet auttavaan koulukelpoiseen kuntoon ja pitää ne semmoisenaan kunnossa vuokra-ajan. Köörtilässä 23.11.1901. Oskari Moberg (puumerkki). Todistavat Arvi Tommila ja Viktor Lönnberg (puumerkki). Johtokunta, jonka tulee koettaa pidentää vuokra-aikaa, valtuutettiin kunnan puolesta hyväksymään vuokrakontrahdin. Samoin hyväksyttiin sellaisenaan Köörtilän koulupiirin kansakoulun johtokunnan esitys opettajasta, sen palkasta ja käsityöopettajattaresta ja sen palkasta Päätökseksi tuli, että mainitulle koululle otetaan miesopettaja ja hänen palkakseen määrättiin kunnan puolesta, paitsi asuntoa, polttopuut, öljyvalo, ¼ ha peltoa, 300mk rahaa sekä puolet oppilasten sisäänkirjoitusrahoista, jonka lisäksi on pyydettävä valtion varoista asetusten määräämä palkkausapu. Alusta pitäin otetaan kouluun naiskäsitöiden opettaja ja hänelle kunta puolestaan maksaa 100mk, jonka lisäksi pyydetään valtiolta tavallinen palkkausapu. Esille otettiin myöskin kysymys kansakoulutalon rakentamisesta mainitulle Köörtilän piirin koululle. Pitemmän keskustelun perästä tultiin lopullisesti siihen päätökseen, että kysymys annettiin raueta, ainakin ensi syksyyn, kunnes saadaan tietää, jos valtiolta saadaan anottu kuoletuslaina koulurakennuksia varten.

5§:ssä Pyynnöstä myönnettiin Ylikylän Uuden kansakoulun johtokunnan esimiehelle rovasti G.A. Hemanille ero mainitusta johtokunnasta ja valittiin hänen sijaansa niin pitkäksi ajaksi, kun rovasti Hemanin olisi vielä tullut olla johtokunnassa puutavarakauppias J.W. Norrgård.

27.1.1902 8§:ssä Tuli sitten keskusteltavaksi, mitä sukupuolta opettaja otetaan Alakylän kansakouluun, jossa tähän saakka on ollut naisopettaja. Ja päätettiin 8 hengellä (kädellä) 7 vastaan muuttaa entinen päätös ja ottaa kouluun miesopettaja. Kirjallista äänestystä ei vaadittu. Opettajan palkan määrääminen jätettiin seuraavaan kokoukseen.

10.3.1902 3§:ssä Köörtilän kansakoulun johtokunnan esimies, lautamies M. Mellinin pyyntöön päästä erilleen mainitun koulun johtokunnasta etupäässä huonon terveytensä takia ei suostuttu. Asianomainen ilmoitti tyytymättömyytensä päätökseen.

4§:ssä Kuntakokouksessa 27.1.1901 oli päätetty Alakylän kansakouluun otettavaksi miesopettaja, mutta palkan suuruus opettajalle jäi päättämättä, koskei sitä asiaa voitu, kuuluttamatta ottaa käsiteltäväksi. Nyt otettiin asia käsiteltäväksi ja hyväksyttiin johtokunnan tekemä palkkaehdotus, joten Alakylän koulun opettajalle määrättiin palkaksi: paitsi valtionapua ja tarpeellista asuin- ja ulkohuoneita, polttopuut ja öljyvalo, ½ ha peltoa, 300mk rahaa sekä puolet oppilaiden sisäänkirjoitusrahoista. Saman koulun naiskäsitöiden opettajan palkaksi määrättiin 150mk, joista toinen puoli pyydetään valtiolta.

5§:ssä Ylikylän Uuden kansakoulun opettajattaren palkkaa muutettiin kouluylihallituksen vaatimuksesta siten, että vakinainen rahapalkka korotettiin 200mk:sta 225 mk:aan, mutta sen sijaan saa opettajatar vastedes vaan ½ oppilasten sisäänkirjoitusrahoista. Saman koulun poikien käsityönopettajalle määrättiin palkaksi 150mk, joista toinen puoli pyydetään valtiolta.

30.4.1902 3 §:ssä Alakylän koulun johtokunta oli opettajattaren vaatimuksesta kuntakokoukselle ehdottanut, että opettajattarelle neiti O. Elfvingille myönnettäisiin palkkiota rahassa liian vähästä asunnosta, mutta koska saapuvilla olleet Alakylän kansakoulun johtokunnan jäsenet todistivat, että opettajattarella on ollut käytettävänä kaksi huonetta ja kyökki ja tarpeelliset ulkohuoneet, ja siten kuten Asetus määrää, ja kun pohjapiirustus näistä oli kouluylihallitukselle lähetetty, kun mainitulle koululle valtion palkkausapua opettajattaren palkkaamiseksi haettiin, niin päätti kuntakokous jättää asian silleen.

4§:ssä Riispyyn koulupiiriläisten anomus, jotka olisivat halukkaat panemaan lapsiaan kansakouluun, jos sellainen kunnan toimesta Riisbyyn koulupiiriin ensi syksyksi saataisiin aikaan, luettiin ja huomattiin, että yli 40 kouluikäistä kouluun pantavaksi ilmoitettua lasta oli luettelossa ja suostui kunta Riispyyn koulupiiriläisten anomukseen ja valitsi Riispyyn koululle johtokunnan, jonka tulee tehdä kuntakokoukselle esitys, mistä tälle koululle olisi helpommalla saatavissa tyydyttävät huoneet, mitä sukupuolta opettaja kouluun otetaan, sen palkasta y.m. seikoista, joita koulua perustettaessa tulee ottaa huomioon. Johtokuntaan valittiin: kauppias W.E. Norrgård, talolliset J. Velvik, J. Holm ja F. Ämtö sekä torpparit I. Luuki ja Viktor Stenpakka ja lausuttiin toivomuksena, että johtokunta, mikäli mahdollista, koittaisi siihen suuntaan asiat järjestää, että mitä helpommalla koulu saataisiin tyydyttävään alkuun.

10.6.1902 4§:ssä Kuten kuntakokouksessa 30.4.1902 oli määrätty, oli Riispyyn koulun johtokunta tehnyt tähän nyt pidettävään kuntakokoukseen esityksen sinne perustettavan koulun opettajasta, huoneista y.m. Ehdotuksen johdosta päätettiin, että 1. kouluun otetaan naisopettaja ja hänelle palkaksi määrättiin, paitsi valtiolta tulevaa valtionpalkkaa 600mk 200mk kunnalta korvaukseksi talvirehusta ja laidunmaasta, ½ ha peltoa, puolet oppilaiden sisäänkirjoitusmaksuista, vapaat huoneet, öljyvalo ja lämpö. 2. suostuttiin hyyräämään kauppias W.E. Norrgårdilta ne huoneet ja ulkohuoneet, jotka hän oli puolestaan halukas hyyräämään kunnalle koulua varten 5 vuodeksi, joista ensimmäinen vuosi ilman hyyryä ja viidentenä vuotena 300mk hyyryä vastaan, jos kysymyksen alaisia huoneita silloin vielä tarvitaan. Kontrahti, jonka kuntakokous hyväksyi, ja johonka kauppias W.E. Norrgård suostui kokouksessa tekemään yllämainitun lisäyksen viidennestä vuodesta kuului seuraavasti: Vuokravälikirja: Tämän kautta annan minä alla nimitetty Riispyyn koulupiiriin perustettavalle kansakoululle tarpeelliset huoneet yhdeksi vuodeksi ilman vuokraa ja yhdensadanviidenkymmenen (150) Suomen markan vuokrasummaa vastaan vuodelta, kolmen vuoden ajaksi, samoja ehtoja seuraa myöskin pulpetit ynnä musta seinätaulu. Mikä vakuutetaan Merikarvialla Riisbyyn kylässä 6.6.1902. W.E. Norrgård. Huoneista seuraa eri luettelo. Todistaa johtokunnan puolesta J. Velvik ja Johan Ämttöö sekä Isaki Luuki. Vielä lupautui kauppias W.E. Norrgård antamaan omistamansa pulpetit, mikäli ne siihen soveltuvat koulun käytettäväksi ilmaiseksi ainakin nyt ensimmäisen vuoden ajaksi. Yllä olevan kontrahdin eli vuokravälikirjan hyväksyi kunta sillä ehdolla, että kouluylihallituskin sen hyväksyy, ja että vuokraaja laittaa huoneet siihen kuntoon, että niissä koulua voidaan pitää, kuitenkaan ei suostunut hyyrääjä samalla maksulla huoneita korottamaan. Käsityön opettajan palkaksi määrättiin 150mk, josta toinen puoli anotaan valtiolta. Lausuttiin toivomuksena, ettei kuitenkaan vielä ensi vuotena pojille järjestettäisi käsityönopetusta varojen puuttuessa ja työkapineitten ym. puuttuessa. Valtionapua koululle valtiolta pyytämään valtuutettiin koulun johtokunta tai valtuuttamansa asiamies ja valtakirjaksi ote tästä pöytäkirjasta.

12.7.1902 4§:ssä Luettiin kunnallislautakunnan tekemä pöytäkirja 1.7.1902, jossa kunnallislautakunta ehdottaa kuntakokoukselle, että kuntakokous antaisi kunnallislautakunnalle sellaisen vallan, että se saisi kunnan nimessä ottaa Alakylän koulun rakennukseen välttämättömästi tarvittavan lainan 6.000mk, siksi kunnes valtiolta pyydetty kuoletuslaina ehdittäisiin saada. Samoin päätettiin kunnallislautakunnan kokouksessa 1.7.1902, että ensi tarpeeseen otetaan talokas Juho Mattilalta 3.383,27mk suuruinen rahamäärä mainittuun koulurakennukseen nyt heti, edellyttäen, että yllämainittu 6.000mk lainan ottaminen tulee hyväksytyksi, johon sisältyy jo tuo 3.383,27mk. Yllämainittuun esitykseen suostui kuntakokous yksimielisesti ja myönsi siis kuntakokous kunnallislautakunnalle anotun valtuuden.

29.9.1902 valittiin 3§:ssä uusia jäseniä vaalilla kunnan omistamiin kansakouluihin: Ylikylän Uuden kansakoulun johtokunnasta erosivat vuorostaan nahkuri K.E. Vesanen, joka valittiin uudestaan sekä kauppias F.O. Rosnell, jonka sijaan valittiin kauppias J. Österby. Alakylän kansakoulun johtokunnasta erosivat talolliset H. Holmström ja J.W. Salmela, jotka molemmat valittiin uudestaan. Köörtilän kansakoulun johtokunnasta erosivat talollinen J. Vanhatalo sekä lautamies M. Mellin, joista edellinen valittiin uudestaan sekä jälkimmäisen sijaan kauppias J. Mellin. Riispyyn kansakoulun johtokunnasta erosivat J. Velvik ja torppari I. Luuki, jotka valittiin molemmat uudelleen. Honkijärven kansakoulun johtokunnasta erosivat talollinen L. Vanhatalo ja W. Hannukoski, jotka molemmat valittiin uudelleen sekä kuudenneksi jäseneksi johtokuntaan tuli talollinen W. Uusitalo.

27.12.1902 7§:ssä Kansallis-Osake Pankki tahi sen määräämä valtuutettiin nostamaan ja kuittaamaan valtionarkistosta Alakylän kansakoulurakennusta varten myönnetyn kuoletuslainasumman niin pian kun se on ulos saatavissa. 8 §:ssä KOP Alakylän kansakoulurakennusta varten myönnetyn kuoletuslainasumman nostamaan ja kuittaamaan kunnan käytettäväksi valittiin kanttori F.N. Sandberg ja mv. Oskari Rågeli.

11§:ssä Köörtilän kansakoulun johtokunnan tekemän ehdotuksen johdosta, otettiin käsiteltäväksi, josko Aliromppanen nimisestä talosta jäljellä oleva seppä Juho Aleniuksen omistama talonosa, joka myytäisiin 5.000mk kauppahinnasta, ostettaisiin Köörtilän kansakoululle. Kunnallislautakunta, joka asiasta oli kuntakokoukseen tehnyt kirjallisen lausunnon ehdottaa, että kuntakokous hyväksyisi kaupan ja ostaisi yllämainitun talon osan mainittuun tarkoitukseen. Tämän kunnallislautakunnan tekemän esityksen hyväksyi kuntakokous, katsoen kaupan kunnalle edulliseksi. Asiaa koskevan, alempana kirjoitetun, kauppakirjan hyväksyi kuntakokous sellaisenaan. Kauppakirja kuului: Täten myymme me allekirjoittaneet puolesta yksi kuudes-osa 1/6 manttaalin suuruudesta Romppasen verotilasta N:O 1 Köörtilän kylässä Merikarvian itäpää Aliromppasen nimisestä tilasta omistamamme osan, joka maanmittarin laskelman mukaan on sadanneljänkymmenen seitsemän kymmenestuhannes osa, 0,0147 manttaalin suuruinen Merikarvian kunnalle, jos se kaupan hyväksyy viidentuhannen (5.000) markan kauppahinnasta, mistä vastaanottopäivänä on suoritettava tuhannen (1.000) mk. Jäännös kauppahinnasta saa jäädä velaksi 5 % korkoa vastaan. Kunta saa tilan haltuunsa kaikkine siihen kuuluvine rakennuksineen, maineen ja metsineen heti, kun se on kaupan hyväksynyt, lukuun ottamatta navetan liitettä, jonka pidätämme itsellemme. Vakuutamme Merikarvian Köörtilässä 19.12.1902 Johan Gustaf Alenius, Kustava Sofi Alenius (puumerkki). Todistavat kauppias Salomon Tähtinen ja Herman Honkala. Kunnallislautakunnan tekemän esityksen mukaisesti valtuutettiin ja määrättiin Köörtilän koulun johtokunta ryhtymään toimiin piirustusten hankkimiseksi ja kustannusarvion määrätäkseen, jotta voitaisiin saada kuoletuslaina jo siksi kun rahoja rakennustoimissa tarvitaan. Samoin valtuutettiin koulun johtokunta pyytämään kouluylihallitukselta lupaa saada käyttää nyt ostetun talon salia koulusalina toistaiseksi.

12§:ssä Tuli keskustelun alaiseksi, mihin toimiin ryhdytään Honkijärvi-Pensastolan kansakoulun rakentamisen suhteen, ja ehdottaa kunnallislautakunta lausunnossaan, ettei mainitulle koululle nyt vielä koulurakennusta rakennettaisi, vaan että kuntakokous valtuuttaisi koulun johtokunnan pyytämään lupaa kouluylihallitukselta, että koulua edelleen saisi pitää vuokrahuoneissa, sekä että tämänkin koulun suhteen valtuutettaisiin johtokunta hankkimaan koululle yksinkertaiset kelvolliset piirustussuunnitelmat ja kustannusarvion rakennuksista, jotta kuoletuslaina siksi voitaisiin saada, kun koulurakennusta ruvetaan rakentamaan. Piirustusehdotukset ja kustannusarvio on alistettava kuntakokouksen harkittavaksi ja hyväksyttäväksi. Kuntakokous hyväksyi yllämainitut ehdotukset.

10.1.1903 2§:ssä Otettiin käsiteltäväksi, josko Alakylän kansakoulurakennukset päärakennuksineen ja ulkohuoneineen ovat niin rakennetut, että ne voidaan nyt kunnan haltuun ottaa ja päätettiin koulurakennukset, koska ne yleensä ovat huolellisesti tehdyt, ottaa sellaisinaan kunnan omaisuudeksi. Kokouksessa kuitenkin huomautettiin, että kyökin kuisti laudoitustyössä on pienempiä puutteellisuuksia, kellarin sementtityön oli johtokunta jo aikanaan hyljännyt kelpaamattomana. Jääneet hirret päätettiin käyttää sahalla laudoiksi ja sitten panna karkkoon käytettäväksi Alakylän kansakoulun tarpeeksi kuten aidaksi, vuoraukseen ym. satunnaisiin tarpeisiin.

1.2.1903 5§:ssä Herra Tarkastajan kirjeen johdosta 18.11.1902 koskien Riispyyn kansakoulua päätettiin, että 1. kun vuokra-aika kouluhuoneille loppuu, niin silloin tulee Riispyyn koululla olla omat huoneet. Koulu alkoi syksyllä 1902 ja vuokrakontrahti tehtiin viideksi vuodeksi. 2. johtokunnan jäsen torppari I. Luuki ilmoitti, että eri tarvehuoneet ovat nyt Riispyyn koulussa sekä opettajattarella että tytöillä että pojilla, joten ei tästä enempää päätöstä tarvitse tehdä. 3. opettajattarelle harkitaan tarpeen vaatiessa navetta ja rehulato. 4. Koululle on aikomus hankkia oma tarpeellinen puutarhamaa 1.2.1904.

16.2.1903 3§:ssä luettiin Lauttijärven koulupiiriläisten anomus, jossa he anovat tuoden esiin luettelon tarpeellisesta määrästä kouluikäisiä kouluun pyrkiviä lapsia, saisivat piiriinsä kunnan kustantaman kansakoulun, joka alkaisi toimintansa jo ensi syksynä. Samasta ajasta oli myös kunnallislautakunta tehnyt kirjallisen lausunnon. Kuntakokous suostui Lauttijärven koulupiiriläisten pyyntöön, jos tarkoitusta vastaavat huoneet koululle saadaan hyyrätä enintään 200mk vuodessa.

4§:ssä Talollinen Oskari Mäkelän tarjous, että hänen talonsa ostettaisiin Lauttijärvelle perustettavalle kansakoululle taloksi, hyljättiin ilman kirjallista äänestystä. Tätä ostoa oli kunnallislautakunta puoltanut lausunnossaan.

16.3.1903 2§:ssä Jäseniksi äsken perustettuun Lauttijärven kansakoulun johtokuntaan valittiin talolliset K.W. Rantamaa, Frans Taipale, M. Hamppula, Juha Holmström, I. Varsamäki ja J. Vanhatalo ja valtuutettiin heidät ryhtymään niihin toimenpiteisiin kuin kansakoulun johtokunnalle kuuluu.
3§:ssä otettiin käsiteltäväksi Uuden kansakoulun johtokunnan kuntakokouksen käsiteltäväksi jättämät esitykset koulun vuoraamisesta ja siihen kuuluvat kysymykset. Näiden johdosta päätettiin, että 1. Vuoraus eli laudoitus toimitettakoon pystyyn. 2. Älköön käytettäkö vuoraukseen vedessä maannutta tavaraa. Leveys 6-7 tuumaa laudoille. 3. Tilkittäköön raot huolella ja ennen kun vuoraukseen ryhdytään, pantakoon seinään paffi. 4. Aineet (puu) ostettakoon valmiina lautoina. 5. Työt annettakoon urakalla tehtäväksi joko kokonaan yhdelle tai eri osissa, mikä edullisimmaksi huomataan 6. Johtokunnan haltuun jätettiin työn valvominen, miten se parhaaksi näkee samoin maalin värin määrääminen, joka kuitenkin on oleva öljyväriä.

4§:ssä Nykyinen allekirjoittanut kuntakokouksen esimies Akseli Granqvist oli tähän kokoukseen kuuluttanut esityksen, että hänelle myönnettäisiin ero Merikarvian kuntakokouksen esimiehen toimesta seuraavien syiden nojalla. 1. Että kansakoulun opettajana olevana hänen varsinainen työnsä, koulutyö, kärsii tuntuvasti 2. kuntakokouksien takia täytyy oppilaille antaa muitten lupien lisäksi, useampia lupapäiviä kuin suotavaa olisi, joten lukuvuosi venyy liian pitkälle. 3. valtiollisten syiden nojalla. Kuntakokous puolestaan piti yllä olevat syyt siksi painavina, että myönsi kuntakokouksen esimiehelle Akseli Grangvistille yksimielisesti heti eron virastaan, ja suvaitsivat kuntakokouksen jäsenet seisaalleen nousten antaa tunnustuksensa poistuvalle puheenjohtajalle, ja rovasti G.A. Heman lausui valituin sanoin kiitokset puheenjohtajalle, joka puolestaan kiitti siitä, että kuntakokous oli hänet vapauttanut toimestaan, jota oli viidettä vuotta hoitanut ja koko sillä ajalla saanut kokea kuntalaisten puolesta ystävällistä ja maltillista kohtelua.

Kuntakokouksen esimieheksi ehdotettiin sitten seuraavia henkilöitä: kirkkoväärtti F. Erik Rosnell, talolliset I. Bäckström ja Vihtori Yliknuussi, kauppias Julius Österby ja urkuri J.A. Simula. Useiden käsillä toimitettujen äänestysten tuloksena oli lopulta, että 6 henkilöä kannatti esimieheksi kauppias J. Österbytä ja 2. henkilöä urkuri Simulaa, joten siis ensimainittu tuli valituksi Merikarvian kuntakokouksen esimieheksi jäljellä olevaksi entisen esimiehen ajaksi eli siis vuoden 1904 loppuun.

27.4.1903 5§:ssä luettiin Lauttijärven kansakoulupiirin johtokunnan laatima ehdotus ja kunnallislautakunnan siitä antama lausunto, mitkä koskevat opettajan valitsemista, opettajan palkasta, kouluhuoneiden vuokrasta, koulutalon ostoa ym. Ehdotusten johdosta kuntakokous päätti: 1. kouluun otetaan naisopettaja ja hänelle palkaksi määrättiin; paitsi valtiolta tulevaa valtiopalkkaa 600mk 250mk kunnalta korvaukseksi talvirehusta ja laidunmaasta, ½ ha peltoa tai korvaus rahassa keskimääräisen arvion mukaan, vapaa asunto, poltinpuut ja öljyvalo sekä puolet oppilaitten sisäänkirjoitusrahoista. 2. Päätettiin myös, sitten kun Lauttijärven kansakoulussa pojille käsitöitä aletaan opettaa, että poikien käsitöitten opettajalle maksetaan palkkaa 150mk vuodessa, josta valtio suorittanee puolet. 3. valittiin valtionapua koululle hakemaan mainitun koulun johtokunta. 4. Mainitulle koululle vuokrattavaksi tarpeellisen huoneuston vuokratarjouksista hyväksyttiin talollisen Mikko Hamppulan vuokratarjous, joka sitoutuu kouluhuoneet vuokraamaan 5 vuodeksi 200mk vuotuista vuokraa vastaan ehdolla, että kouluylihallitus siihen myöntyy. 5. Johtokunnan ehdotus, mikä koskee polttopuita ja pulpetteja jätettiin johtokunnan asiaksi. 6. Talon ostamiskysymys mainitulle koululle, joka nyt toistamiseen oli kuntakokouksen käsiteltävänä jätettiin huomioon ottamatta. 7. Johtokunnan ehdotus koulun puutarhamaasta sisältää ennen mainittu vuokrakontrahti.

7§:ssä Ylikylän uuden kansakoulun vuorausta koskevan asian oli mainitun koulun johtokunta taasen uudelleen jättänyt kunnan harkittavaksi. Kokous päätti pysyä ennen tehdyssä päätöksessä.

25.5.1903 Kuntakokous otti käsiteltäväksi ne korjausehdotukset, joita ennen valitut tarkastajat opettaja A. Grangvist ja kirkon isännöitsijä F.E. Rosnell ovat antaneet Köörtilän piirin koulutilaan kuuluvain rakennusten suhteen. Ehdotus kuuluu seuraavasti: Kertomus, jonka ovat laatineet allekirjoittaneet kuntakokouksen valitsemat tarkastusmiehet tarkastettuaan Köörtilän kunnalle ostetun talon rakennuksia. Kuten meidät arvoisa kuntakokous määräsi, kävimme tarkastamassa yllä mainittuja huoneita etupäässä itse talon päärakennusta, mutta myöskin ulkohuoneita. Heti aluksi, täydymme lausua omana mielipiteenämme, että kuntaa ei voi onnitella siitä, että se helpolla hinnalla olisi saanut hyvän kaupan, päinvastoin: sillä mitä ensin päärakennukseen tulee, niin on se monessa suhteessa ränsistynyt, ulkohuoneet keskinkertaiset, maata kuuluu koululle jotenkin vähän hintaan nähden ja kun koululle kuuluva metsäpalsta on sellainen, äsken hakattu, ettei siitä kunnolla aidasvärkkiä metsäpalstan ympäri saa, puheen mukaan, niin täytyy todellakin ajatella, että 5.000mk maksettuna sellaisesta tilasta on ollut liikaa. Mitä päärakennukseen kokonaisuudessaan tulee, on mielipiteemme se, että se sellaisenaan on kelpaamaton kouluksi ja korjaamallakaan tuskin kunnollista tulee, mutta koska Köörtilän koululle joka tapauksessa on omat suojat rakennettava, ja koska kuntakokouksessa arveltiin että korjaten ja mahdollisesti vähän uuttakin tehden päärakennuksesta kyllä koulusuojat saataisiin, niin olemme tämän näkökohdan huomioon ottaneet ja tulleet seuraavaan tulokseen: 1. Eteläinen pää, johon luemme salin ja kaksi kamaria, jätettäisiin olemaan kuin ne nyt ovat seiniinsä nähden, jota vastoin koko pohjoinen pää, johon kuuluu porstua, kyökki ja pirtti, purettaisiin kokonaan alas, tämä pohjoinen puoli on kävynhaavalla eteläpäähän yhdistetty, näiden huoneiden sijalle laitettaisiin työverstas eli käsityösali ja koulusali, joka vinkkelin tapaisesti pitemmällä sivullaan jatkuisi maantielle päin. Tämä paraiten selvenee piirustuksesta, joka kertomustamme seuraa. Entinen Sali, jonka jo olemme yllä esittäneet säilytettäväksi, jaettaisiin väliseinällä kahtia eli poikkipäin. Pienempi puoli jaettaisiin kahteen osaan, suurempi osa muodostaisi kyökin ja pienempi osa porstuan opettajalle. Näin ollen tulisi opettajalla olemaan porstua, kyökki, suurempi kamari eli Sali ja kaksi kamaria. Jos sitten syytä olisi, niin voishan vielä maantienpuoleiseen kammarin viereen laittaa kamarin vinkkeliin ja niin ollen olisi koulutalolla kaksi vinkkelipäätyä maantielle päin. Avoin veranda laitettaisiin sille yhdistämään nämä päätysivut toisiinsa. Nämä kaikki muutosehdotukset ja lisäykset paraiten näkyvät pohjapiirustusehdotuksesta, josta myöskin huoneitten suuruus selviää. Kuitenkin mainitsemme jo tässä, että käsityöhuone tulisi ehdotuksemme mukaan olemaan 4 metriä leveä, 6m pitkä ja 3.5m korkea, koulusali tulee olemaan 7m leveä ja 9m pitkä ja 3,5m korkea. Seuraavat korjaukset olisi tehtävä: Ikkunaraamit ja puitteet uudet, muurit ja perustukset uudet, auttava kivijalka, trossilattia auttava. välikattoa voidaan huolella korottaa noin puolen metriä ainakin. Ulkohuoneet lepäävät liian lähellä maanpintaa, alle olisi pantava kivijalka, sauna olisi laitettava lisää. Näin olemme nyt paraan ymmärryksemme mukaan suorittaneet meille uskotun tehtävän, menemättä pitemmälle, kun tehtävämme mielestämme oli, ja on luulomme se, että yllä selitetyllä tavalla voitaisiin Köörtilän koululle saada kylläkin sopivat huoneet, menemällä ollenkaan väittämään, ettei pohjapiirustussuunnitelmamme paljonkin muuttuisi, jos kouluvallan kokonaan olisi rakennettava, mutta käyttäkäämme mitä käyttää voi. Kaikki korjaukset ja lisärakennukset yllämainitussa Köörtilän koulutalossa olemme arvioineet nousevan noin 7.000mk paikkeille maksamaan. Muuten on meillä kunnia jättää täten koko yllä oleva esityksemme arvoisalle kuntakokouksen viisaan harkinnan alaiseksi. 23.5.1903 Akseli Granqvist ja F. Erik Rosnell, 25.5.1904

Ehdotusta seurasi myös pohjapiirros. Kokouksen päätökseksi sangen monipuolisen ja kiivaan keskustelun jälkeen yhdentoista henkilön puoltamana tuli, että edellä mainittu kirjallinen ehdotus ja piirustusehdotus ovat otettavat pohjaksi, jonka mukaan on toimittava. Mainitun koulun johtokunnan lausunto ja kustannusarvio samasta asiasta oli myös kokoukseen tuotu ja pyysi johtokunnan jäsen talollinen A. Tommila sen pöytäkirjaan merkittäväksi, muttei saanut kannatusta muilta kuin läsnä olevilta mainitun johtokunnan jäseniltä. Rakentamisaika, ja kenen tehtäväksi se jätettäisiin päätettiin vastedes ratkaista.

3§:ssä Kysymys oli nostettu, josko muutetaan ennen tehty Lauttijärven piirin kansakoulun naisopettajan rahallista kunnan palkkaa koskeva päätös, ja päätettiin kysymys ratkaista niin, että ennen päätetty 250 mk päätettiin alentaa 225mk.

7§:ssä Alakylän kansakoulun johtokunnan ehdotuksesta, koska talollinen Nikolai Uusitalo oli kieltäytynyt johtokuntaan kuulumasta, päätettiin hänen sijaansa ja loppuajaksi tästä alkaen valita talollinen Vihtori Rikalainen. Saman koulun johtokunnan jäsenelle kauppias Salmelalle myönnettiin myöskin pyytämänsä ero tehtävästään ja valittiin hänen sijaisekseen ja loppuajaksi kauppias F. Rosnell vanhempi.

10§:ssä Honkajärven koulupiirin nostamassa kysymyksessä eräästä sikäläisestä koulutaloa koskevasta asiasta valtuutettiin mainitun koulun johtokunta toimimaan.

6.7.1903 3§:ssä Honkajärven kansakoulun johtokunta oli ehdottanut kuntakokoukselle, että milloinka ryhdytään kansakoulutaloa rakentamaan Honkajärven piiriin, ja päätettiin, ettei mainitulle koululle nyt vielä koulurakennusta rakennettaisi sillä ehdolla jos kouluylihallitus myöntää, että koulua edelleen saa jatkaa vuokrahuoneissa muussa tapauksessa otetaan yllämainittu rakennuskysymys uudelleen kuntakokouksessa keskusteltavaksi. 2. valittiin koulun johtokunta tilamaan ensi vuoden alussa poikien käsityökapineet edellä mainitulle koululle ja hakemaan valtionapua niille sekä ehdottaa ne kunnallislautakunnan tekemään ensi vuoden tulo- ja menoarvioon. 3. Talollisen Israel Bäkströmin laatima piirustusehdotus ja kustannusarvio jätettiin hyväksymättä ja päätettiin, että kunta hankkii tarvittaessa Honkajärven kansakoululle yksinkertaiset ja uuden mallin mukaiset piirustukset.

4§:ssä Hyväksyttiin Honkajärvi- Pensastola kansakoulun vuokrahuoneiden pidennetty vuokrasopimus sekä valittiin opettaja Akseli Granqvist tahi hänen valtuuttamansa pyytämään lupaa kouluylihallitukselta, että koulua edelleen saisi pitää vuokrahuoneissa ja hänelle valtakirjaksi ote tästä pöytäkirjasta. Vuokrasitoumus: Minä allamerkitty vuokraan Merikarvian kunnalle Honkajärven Pensastolan piirissä kansakouluhuoneet 275 markan vuotuisesta vuokrasta. Huoneistoon kuuluu samat huoneet kuin tähänkin asti on koululla ollut, nimittäin Sali luokkahuoneeksi, 2 kamaria salin päästä, kyökki porstua ja etehinen eri käytävällä sekä tarpeelliset ulkohuoneet: sauna, halkoliiteri, navetta opettajattaren elukoille ja rehuhuone. Edellä mainitut huoneet tulee Tommilan pitää kelvollisessa kunnossa koulun johtokunnan vaatimuksen mukaan. Vuokra-aika alkaa 1.8.1903 ja kestää siihen saakka kun koulun omat huoneet valmistuvat semmoiseen kuntoon, että niissä voidaan ruveta koulua pitämään. Honkajärvi 16.6.1903 Erkki Tommila (puumerkki), todistavat Iisakki Myllyviita torppari, puumerkki ja Oskari Kunnas.

5§:ssä Päätettiin ryhtyä Köörtilän kansakoulun alustaviin rakennustöihin ensi syksynä, jos kouluylihallitus hyväksyy sitä varten tehdyn ja kuntakokouksen hyväksymän rakennuspiirustuksen ja noin 12.000mk suuruisen kustannusarvion. Niin kutsutuksi rakennuskomiteaksi, jonka haltuun rakennustyön valvominen jätettiin valittiin käsillä äänestäen 7 äänellä 2 ääntä vastaan koulun oma johtokunta ja rakennustyötä johtamaan valittiin talollinen I. Bäckström Alakylästä ja hänelle palkaksi jokaiselta työpäivältä 3mk suvipäivältä sekä 2mk talvipäiviltä.

7§:ssä Alakylän kansakoulun johtokuntaan valittiin edesmenneen W.H. Holmströmin sijaan talollinen Wiktor Guggi.

19.7.1903 2§:ssä vahvistusta kouluylihallitukselta hakemaan Köörtilän kylästä ostetun talon päärakennuksesta kansakouluksi muodostetulle piirustukselle valittiin kansakoulunopettaja Akseli Granqvist Ylikarvialta saaden kohtuullisen palkkion vaivoistaan.
17.8.1903 1§:ssä Koska koulutoimen ylihallitus oli ehdoksi valtionavun saamiselle Merikarvian Lauttijärven kansakoululle määrännyt, että milloinka sanotulle koululle aiotaan rakentaa oma talo yksimielisesti päätökseksi tuli, että viimeistään syksyksi vuonna 1910 on Lauttijärven kansakoululle omat huoneistot olevat rakennetut sekä tarpeellinen puutarhamaa hankitaan tarvittaessa.

21.9.1903 2§:ssä Luettiin kouluylihallituksen lausunto Köörtilän koulupiiriin aiotun kansakoulurakennusta koskevasta piirustusehdotuksesta sekä myös mainitun koulun johtokunnan ehdotus. Asiasta keskusteltiin ja käsillä toimitetun äänestyksen tuloksena oli, että 11 äänestäjää kannatti alkuperäistä piirustusehdotusta sekä 4 äänestäjää vaati uutta piirustusta, joten siis päätettiin alkuperäisestä piirustuksesta kiinni pitää ja niihin tehdä kouluylihallituksen vaatia korjaus. Kouluylihallituksen hyväksymystä hakemaan valittiin opettaja Akseli Granqvist, jonka asiaksi jäi tarpeellinen muutos piirustuksiin tehdä. Talollinen Aron Tommila pyysi jättää tarkastajan ehdotuksen johdosta vastalauseensa tätä päätöstä vastaan.

21.9.1903 12§:ssä Kansakoulujen johtokuntiin valittiin Ylikylän Uuden kansakoulun johtokunnasta erosi arvan perusteella puutavarakauppias J.W. Norrgård ja sijaan valittiin isännöitsijä F. Kouhi ja talollisen W. Yliknuussin sijaan talollinen Johan Aliknuussi. Alakylän kansakoulun johtokunnasta vuorolla eronneen räätäli F. Lehdon sijaan valittiin itsellinen A. Kivekäs, talollinen A. Malmgård valittiin uudelleen. Honkajärven Pensastolan kansakoulun johtokunnasta erosi arvalla talollinen J. Mattila, joka valittiin uudelleen. Talollinen Oskari Erkkilä valittiin niin ikään uudelleen. Köörtilän kansakoulun johtokunnasta arvalla erosi talollinen F. Honkala ja sijaan tuli torppari S. Peltomäki ja räätäli Lönnberg valittiin uudelleen. Riispyyn kansakoulun johtokunnasta arvalla erosi F. Ämttö, joka valittiin uudelleen, samoin talollinen J. Holmi. Lauttijärven kansakoulun johtokunnasta erosi arvalla talollinen J. Vanhatalo, joka valittiin uudelleen. Myös talollinen M. Hamppula valittiin uudelleen.

16.11.1903 3§:ssä Päätettiin ottaa 1.500mk väliaikainen laina Köörtilän kansakoulurakennuksen alustaviin rakennustöihin siksi kunnes ehditään rahoja kunnalta ylöskannon kautta saamaan ja valtuutettiin koulun johtokunta hankkimaan yllämainitun lainan.

4§:ssä Valtuutettiin talollinen Johan Mattila allekirjoittamaan kunnan puolesta Honkajärven-Pensastolan kansakoulutalon maihin koskevan valtaojan punnituksen vahvistuksen hakuun.

29.12.1903 Päätettiin Köörtilän kansakoulun rakentamistoimien suhteen 1. että rakennuksen alla oleva vanha rakennus on kokonaan purettava ja uudelleen ylöskantava vanhoihin salvoihin, koska esiintuotujen syiden nojalla huomattiin se edullisemmaksi, vaikka osalta tätä mielipidettä vastustettiin, joten siis käsillä toimitetussa äänestyksessä 10 äänestäjää kannatti sitä, että rakennus on purettava ja uudelleen ylöspantava, jota vastoin 5 äänestäjää vaati vanhan rakennuksen pysyttämistä ja sen korjausta. Räätäli Henrik Munck ja talollinen F. Erik Rosnell vastusti äänestyksessä, että mainitun koulun johtokunta ei ole oikeutettu äänestämään yllä mainitussa asiassa, joka jäi kuitenkin huomioon ottamatta. 2. mainitun koulun rakennuskomitea oli ehdottanut, että kuntakokous olisi myöntänyt heille vallan menetellä parhaan ymmärryksensä mukaan rakennustoimien suhteen, jätettiin huomioon ottamatta.

8§:ssä Ylikylän Uuden kansakoulun tilkittelemisestä ylijääneet tilkkeet päätettiin siirtää Köörtilän kansakoulurakennuksen tarpeeksi ja suoritetaan Köörtilän kansakoulun rakennuskassasta.

28.2.1904 2§:ssä Köörtilän kansakoulun johtokunta oli lähettänyt ehdotuksen kuntakokoukselle, että pyydettäisiin valtiolta apua Köörtilän kansakoulurakennukseen, jonka ehdotuksen johdosta päätti kuntakokous pyytää 3.000mk suuruista summaa valtionapua mainitun koulun pää- ja ulkohuonerakennuksiin, mikä apu olisi suuresta merkityksestä Merikarvian kunnalle, jolla nykyään on paljon rasituksia yleisistä rakennuksista. Valtuutettiin kanttori F. Niklas Sandberg ja talollinen Aron Tommila pyytämään mainittua valtionapua kunnalle ja heille ote valtakirjaksi.

28.3.1904 2§:ssä Kun seppä Juho Alenius on irtisanonut Köörtilän koulutalosta kunnan vielä maksamatta olevan kauppahinnan 4.000mk, joka on irtisanottu maksettavaksi tämän kuun aikana, niin päätti kuntakokous kunnallislautakunnan ehdotuksesta nostaa KOP.ssä talletettuna olevan makasiinirahaston 3.450mk mainitun velan lyhennykseksi ja valtuutettiin mainitut rahat nostamaan makasiinin johtokunta, johon kuuluu kanttori Sandberg ja mv. O. Rogeli ja W. Stengård, josta summasta kunta maksaa saman koron 41/2 %, minkä pankkikin on maksanut. Koska mainittu velka ei tule vielä makasiinirahaston rahalla täysin maksettavaksi, päätettiin jäännös kerätä ylöskannon kautta.

27.4.1904 3§:ssä Köörtilän kansakoulun johtokunta oli ehdottanut väliaikaisen rakennuslainan hankkimista nykyään tarvittaviin koulun rakennustöihin, jonka ehdotuksen johdosta päätti kuntakokous valtuuttaa Köörtilä kansakoulun johtokunnan hankkimaan tarvittavan väliaikaisen lainan.

20.6.1904 3§:ssä Riispyyn piirin kansakoulun johtokunnan jättämän kirjallisen ehdotuksen johdosta, joka koskee koulun rakentamisen aloittamista, päätti kuntakokous lykätä vuodeksi eteenpäin edellä mainitun koulun rakentamisen, jos kouluylihallitus myöntää ajan pidennystä väliaikaisiin kouluhuoneisiin. Tätä päätöstä vastaan liitti kirkonisännöitsijä Rosnell vastalauseensa, että rakentamiseen on ryhdyttävä heti.
4 §:ssä Valittiin Riispyyn kansakoulun johtokunta hakemaan kouluylihallitukselta yhden vuoden ajan pidennystä väliaikaisiin Riispyyn kouluhuoneisiin.
5§:ssä päätettiin laittaa 12 kappaletta uutta pulpettia Riispyyn kansakoululle kesäaikana ja johtokunta hankkii väliaikaiset rahat niiden kustannuksiin.

3.7.1904 2§: Valittiin kanttori Sandberg nostamaan ja kuittaamaan kunnan puolesta Suomen Valtiokonttorista Köörtilän kansakoulurakennukseen myönnetyn 7.000mk suuruisen kuoletuslaina.

23.9.1904 1§: Äskettäin valmistunutta Köörtilän piirin kansakoulua tarkastamaan valittiin rovasti G.A. Heman, kanttori Sandberg ja räätäli H. Munck. Tarkastus tapahtuu lauantaina 24.9.1904.

26.9.1904 7§: Valittiin jäseniä kansakoulujen johtokuntiin: Ylikylän Uuden kansakoulun johtokuntaan eronneiden sijaan talollinen Wiktor Näsi uudelleen, kauppias J.W. Norrgård, räätäli Henrik Munck uudelleen. Alakylän kansakouluun talolliset F. Bäckström uudelleen ja Viktor Haanpää. Honkajärven kansakoulun johtokuntaan arvalla eronneiden sijaan talollisen poika Wiktor Mattila ja W. Uusitalo uudelleen. Köörtilän kansakoulun johtokuntaan arvalla eronneiden sijaan valittiin talollinen Frans Uusitalo ja kauppias Juho Mellin uudestaan. Riispyyn johtokuntaan arvalla eronneiden sijaan kauppias W.E. Norrgård ja talollinen Isak Vellvik uudelleen. Lauttijärven johtokuntaan arvalla eronneiden sijaan talolliset K.W. Rantamaa ja I. Varsamäki uudelleen.

11§:ssä Hyväksyttiin kuntakokouksessa Köörtilän kansakoulun tarkastajain lausunto seuraavan sisältöisenä Merikarvian kuntakokoukselle. Kuntakokouksen määräyksestä saavuimme me allekirjoittaneet tänään kello 9 aamupuolella Köörtilän piirin kansakoululle tarkastamaan koulun vastavalmistunutta päärakennusta sekä ulkohuoneita, Tarkastuksessa havaitsimme päärakennukseen nähden, että mainitun koulun johtokunta, jolle rakennustyön teettäminen ja valvominen oli annettu, oli huolella tämän luottamustoimen suorittanut, ja että talollinen Israel Bäckström, jonka kuntakokous oli ottanut rakennustyötä lähinnä johtamaan, oli taidolla ja tarkkuudella tehnyt tehtävänsä. Asianomaisesti hyväksyttyjä piirustuksia ja annettuja määräyksiä on sekä työn laatuun että mittakaavoihin nähden tarkalleen noudatettu. Ainoasti siinä kohden on alkuperäisestä piirustuksesta poikettu, että opettajan Sali on rakennuksen itäpäästä siirretty keskemmälle rakennusta ja itäpäähän sijoitettu kaksi pienempää suojaa. Tällä tavoin on saatu opettajan keittiön ja luokkahuoneen välille muodostumaan tilavanpuoleinen säiliö, joka epäilemättä on ruokataloudelle hyvinkin tarpeellinen ja josta myös on laitettu käytävä vintille. Alkuperäisestä piirustuksesta puuttui tällainen säiliö eikä sen mukaan olisi voinut saada käytävää vintille muualta kuin verannalta. niin ikään on piirustuksesta poikettu luokkahuoneen korkeuteen nähden siten, että se todellisuudessa on 3,8 m, vaikka alkuperäisessä piirustuksessa oli 3,5m. Tämänkin muutoksen arvelemme olevan hyvin tarpeellinen ja hyvin harkittu. Alkuperäisistä määräyksistä on myös poikettu opettajan suojien lattioihin nähden ne kun on tehty saumaten spontaten eikä slakoita käyttämällä - poikkeus, joka ilmeisesti on eduksi rakennukselle. Koko rakennus on päreillä katettu, varustettu hyvin lujitetulla välikatolla ja rossipermannolla, täytettä välikatolla on runsaasti 40sm paksuudella ja lattian täyte on johtokunnan todistuksen mukaan riittävä ja huolellisesti tehty. Kivijalka on hyvin tehty ja tarpeeksi korkea. Savupiipun juurelle on vesikaton rajaan jäänyt rakoa joku määrä, jonka vuoksi vuotoa välikatolle on estettävä siten, että rakokohdat rautapellillä tarpeenmukaisesti suojataan. Ikkunoita ja ovia on piirustusten mukaisesti. Nämä samoin kuin myös lattiat ovat pohjamaalissa, uuni on opettajan salissa valkoisista kaakeleista, muissa huoneissa ovat uunit rautapellillä päällystetyt. keittiön tulisijassa on kaksi reikäinen hella, leivin ja paistinuunit peltineen sekä rautapellinen höyrykatos skopa. Seinät ovat opettajan suojissa pahvilla päällystetyt, kouluhuoneissa paljaat. Tilkitys todistettiin huolellisesti tehdyksi. Ulkohuoneet eivät vielä olleet valmiit, mutta näyttävät suunnitelman puolesta tarkastuksen mukaisilta. Edellä sanotun nojalla pyydämme ehdottaa, että puheena oleva koulurakennus hyväksyttäisiin kunnan huostaanvastaanotetuksi, ja että rakennustyön huoltajat saisivat kiitollisen tunnustuksen kiitettävästi suoritetusta työstä. Niin ikään pyydämme ehdottaa, että koulurakennus vakuutettaisiin tulipalon varalta Pohjola yhtiössä 8.000mk, ja että se vielä sitä paitsi, jos kuntakokous niin tahtoo, vakuutettaisiin jossakin muussa yhtiössä, ehdotettiin Merikarvian-Siikainen palovakuutusyhtiössä niin suuresta summasta, että mahdollinen vahingon sattuessa kutakuinkin riittäisi vahingonkorvaus olisi saatavissa. 24.9.1904 G.A, Heman ja F.N. Sandberg ja H. Munck. Otettiin Merikarvia - Siikainen paloapuyhtiöstä 4.000mk vakuutus.
Bäckström sai todistuksen kiitettävästi suoritetusta rakennustyön johtajan työstä.

29.12.1904 3§:ssä Riispyyn kansakoulun alustaviin rakennustöihin päätettiin ryhtyä ensi vuonna ja sitä tarkoitusta varten myönnettiin 2.000mk.
4§:ssä päätettiin Riispyyn kansakoulun tonttimaan ostokysymys jättää tuonnemmaksi ja valittiin kanttori Sandberg ja kirkkoväätti Rosnell yhdessä mainitun koulun johtokunnan kanssa tekemään tarkastuksen, mikä olisi soveliaampi ja edullisempi tonttimaan kauppa kunnalle, matkakorvausta heille kummallekin tästä toimenpiteestä myönnettiin 5mk.

24.4.1905 2§:ssä Lainhuudatusta hakemaan Köörtilän kansakoulutaloon valittiin talollinen A. Tommila ja hänelle annettiin ote pöytäkirjasta.

28.4.1905 4§:ssä Koska Ylikylä-Ahlströmin kansakoulu tulee perinpohjaisen korjauksen alaiseksi ja opetus koulun omassa huoneistossa täten keskeytyisi, pyysi pastori F. Tommila sanotun koulun johtokunnan puolesta, että kunta vuokraisi kunnanhuonetta parin viikon ajaksi koulun käytettäväksi. Pyyntöön suostuttiin ilman vuokravaatimusta ehdolla, että koulun johtokunta hankkii jonkun vanhemman henkilön valvomaan huoneen lämmittämistä ja siivoamista.

24.5.1905 2 §:ssä Annettiin Köörtilän kansakoulun johtokunnan toimeksi pankin välityksellä nostaa Keisarillisen Senaatin myöntämä 2.000mk suuruinen apuraha, joka on tarkoitusta varten osoitetuista varoista annettu Merikarvian kunnalle koulutalon rakentamista varten Köörtilän koulupiiriin sekä määrättiin koulun johtokunnan keskuudestaan valitsemalle rahojen nostajalle palkkaa korkeintaan 3mk.

31.5.1905 2§:sä valittiin A. Granqvist kunnallislautakunnan esimieheksi äänin 24 - 4, kun kanttori Sandberg pyysi eroa tästä toimesta.

28.6.1905 4§:ssä Otettiin käsiteltäväksi tonttimaan ja piirustusten hankkiminen Riisbyyn kansakoulutaloa varten. Tonttimaan suhteen tuotiin useita ehdotuksia esiin, joiden johdosta ei kuitenkaan vielä lähemmin päätetty vaan valittiin toimikunta, jonka tulee tarkastaa myyntitarjoukset tonttimaista sekä missä määrin mikin niistä on sovelias kansakoulun rakennuksille. valittiin Riisbyn kansakoulun johtokunta kanttori Sandberg, kirkkoväärti Rosnell ja allekirjoittanut kuntakokouksen puheenjohtaja Pahkalalle. Heille maksetaan kyytimaksut. Rakennuspiirustusten hankkiminen jätettiin kunnan varoilla johtokunnan esimiehen tehtäväksi toivomuksella, että kansakoulujen nykyiset uudet rakennuspiirustukset tarkoitusta varten hankittaisiin.

6.9.1905 6§:ssä Kun kunta 28.6.1905 pitämässään kokouksessa oli jättänyt silloin valitsemansa toimikunnan tarkastettavaksi ehdolla olevat myyntitarjoukset Riisbyn kansakoulun tonttimaiksi, esitti kanttori Sandberg toimikunnan puolesta, että kauppias W.E. Norrgårdilta ostettaisiin tarjolla oleva Dahlsgaly niminen palsta, jonka toimikunta oli katsonut soveliaimmaksi mainittua tarkoitusta varten. Hinnaksi oli ilmoitettu 1.700mk, kauppaa seuraa samalla tonttimaalle rakennettu suuli. Ehdotus hyväksyttiin ja valtuutettiin sama toimikunta kunnan puolesta päättämään lopullisesti kaupasta, koska myyjä ei ollut kirjallista myyntitarjoustaan kokoukselle jättänyt. Kustannusarviota rakennettavalle koululle tekemään valittiin puuseppä I. Virtanen.

27.9.1905 2§:ssä Kunnallislautakunnalle oli tullut ehdotus, että kaikkiin kunnan koulujen johtokuntiin valittaisiin yksi yhteinen jäsen, jonka tulisi olla perehtynyt sekä kouluoloihin että myös niihin päätöksiin, joita kouluista on kuntakokouksissa tehty. Opettaja A. Granqvist valittiin yhteiseksi jäseneksi. Samassa valittiin jäseniä kansakoulujen johtokuntiin: Alakylän kansakouluun valittiin uudelleen kauppias F.O. Rosnell, Honkijärven kansakoululle Vihtori Hannukoski uudelleen ja Vihtori Ollila L. Vanhatalon sijalle, Köörtilän kansakouluun J. Vanhatalo uudelleen ja Juha Tommila. Lauttijärven kansakouluun uudelleen Juho Holmström ja uutena Oskari Vanhatalo F. Taipaleen tilalle, Riispyyn kansakouluun uudelleen J. Vellvik ja J. Luuki uudelleen. Ylikylän kansakouluun nahkurimestari K.E. Vesanen uudelleen.

8.11.1905 2§:ssä Ylikylän Uuden kansakoulun kellari, joka on rappiotilassa päätettiin kokonaan uudelleen teetettäväksi urakalla seuraavalla tavalla: seinät tehdään luonnonkivistä, katto laakoista ja lattia sementistä sekä tarpeen mukainen halssi. Kellarin pituus 5 kyynärää ja leveys 4 kyynärää. Kellarin tulee olla valmiina viimeistään vuoden kuluttua. Samalla päätettiin korjata koulun kivijalka, joka on tehtävä kiilatuista kivistä. Työ on tehtävä urakalla. Töiden valvominen jätettiin mainitun koulun johtokunnan haltuun.

4§:ssä Koska Köörtilän kansakoulun rakennuksesta oli jäänyt erilaisia käyttökelpoisia rakennustarpeita, päätettiin ne säästää Riisbyn kylään rakennettavaa kansakoulua varten ja valittiin Köörtilän koulun taloudenhoitaja Peltomäki yhdessä mainitun koulun johtokunnan esimiehen kanssa tekemään niistä luettelon ja ne sopivaan säilytyspaikkaan korjaamaan sekä rekikelien aikana toimittamaan ne Riispyyhyn.

5§:ssä Köörtilän kansakoulun rakennustilit, jotka olivat olleet kuntakokouksen asettaman sovintolautakunnan harkittavina, päätettiin sovintolautakunnan tekemillä muistutuksilla hyväksyä.
6§:ssä Honkijärven kansakoulun tiliä ei voitu puuttuvien kuittien sekä tilissä olleiden muodollisten virheiden vuoksi hyväksyä. Määrättiin, että ne uudestaan tehtynä esitetään ensi tulevan joulukuun kuntakokouksessa.

2.12.1905 4§:ssä Luettiin Riispyyn kansakoulun johtokunnan kuntakokoukselle jättämä esitys piirustusehdotuksista mainittuun kylään rakennettavaa kansakoulua varten. Kokous ei kuitenkaan johtokunnan esittämiä piirustuksia hyväksynyt syystä, että kun katsottiin niitten mukaan rakennettavien koulujen tulevan liian kalliiksi, Päätettiin, että piirustusta ja kustannusarviota laatimaan pyydettiin rakennusmestari Vihtori Ollila sekä piirustusten ehtojen perusteeksi asettaa Riispyyn-Kasalan kansakoulun piirustukset. Asian esittämään rakennusmestari Ollilalle valittiin kauppias J. W. Norrgård.

18.12.1905 2§:ssä Rakennusmestari Vihtori Ollila jätti kokouksen tarkastettavaksi laatimansa piirustusehdotukset Riispyyn kylään rakennettavaa kansakoulua varten. Ehdotus sisälsi kolme eri muunnosta, joiden perusteena oli käytetty – kuntakokouksen 2.12.1905 tehdyn päätöksen mukaan Riispyyn-Kasalan kansakoulu. Niistä ehdotuksista, joissa ensimmäisen ehdotuksen mukaan käsityöhuone tulisi päärakennuksesta erilleen rakennettavaksi, kahden jälkimmäisen mukaan päärakennuksen yhteyteen. Kokous hyväksyi sen jälkimmäisistä ehdotuksista, joka pinta-alaltaan on pienempi ja käsityöhuone siis päärakennuksen yhteydessä. Vahvistusta kouluylihallitukselta anomaan valittiin koulun johtokunta.

9.2.1906 3§:ssä Käsiteltiin useain Lammelan koulupiirissä asuvien kuntalaisten puolesta tehtyä anomusta, että kunta ryhtyisi toimenpiteisiin kansakoulun perustamiseksi mainittuun koulupiiriin kokoukselle jätetyistä asiapapereista. Niistä kävi ilmi, että koulupiirissä on kouluikäisiä lapsia täytetystä 9 täytettyyn 16 vuoden ikään 81 poikaa ja 55 tyttöä. Näistä 46 vanhemmat ja holhoojat ovat sitoutuneet käyttämään lapsensa kansakoulussa, jos se ensi syksyksi piiriin saadaan perustetuksi. Anomus katsottiin oikeutetuksi ja päätettiin koulu perustaa, jos saadaan sille väliaikainen sopiva huoneisto vuokratuksi. Johtokuntaan valittiin N. Westergård, J. Vanhatalo nuorempi, K. Berg, K. Uusitalo ja H. Gran sekä opettaja A. Granqvist. Johtokunnan on ryhdyttävä toimimaan siihen suuntaan, että koulu saattaa ensi syksynä aloittaa toimintansa. Johtokunnan on kuntakokoukselle jätettävä ehdotus opettajia koskevista seikoista ja heidän palkkauksestaan kuin myös kunnan tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi jätettävä kirjalliset vuokrasitoumukset koululle tarjottavista huoneistoista.

6§:ssä Riispyyn kansakoulun johtokunta oli kuntakokoukselle jättänyt käsiteltäväksi mainittuun koulupiiriin rakennettavan kansakoulun kustannusarvion, joka päättyi 11.500mk:aan. Kustannusarvio hyväksyttiin ja päätettiin rakennus kokonaisuudessaan tarjota urakalla tehtäväksi urakoitsijan hankkimista aineista. Tehtävä jätettiin koulun johtokunnan huoleksi, jolle myös annettiin rakennustoimikunnan tehtävät. Urakkatarjoukset tulee johtokunnan jättää kuntakokouksen lopullisesti hyväksyttäväksi. Valtion lainaa koulun rakentamiseksi määrättiin kunnallislautakunta hakemaan.

27.2.1906 4§:ssä Lammelan kansakoulun johtokunta, jonka tehtälsi edellisessä kuntakokouksessa oli annettu sopivan huoneiston kuuluttaminen sanottuun kylään perusteilla olevaa kansakoulua varten, jätti kokoukseen tarkastettavaksi kolme eri vuokrasitoumusta tarjolla olevista huoneistoista.
18.2.1906 Lammelan kansakoulun johtokunnan kokousasian johdosta oli pidetty juuri 18.2.1906 Mattilan talossa. Saapuvilla olivat kaikki johtokunnan jäsenet puheenjohtajanaan opettaja Akseli Granqvist. Kokous päätti, että Lammelan piirin perustettavaksi määrättyyn kansakouluun valitaan miesopettaja ja hänelle palkaksi johtokunta ehdotti yleensä samaa palkkaa kuin kunnan toisille miesopettajille maksetaan, siis 300mk rahaa, ½ ha peltoa, sekä ½ sisäänkirjoitusrahoista, öljyvalo sekä vapaat huoneet ja lämpö. Naiskäsitöiden opettajan palkaksi ehdotettiin sama palkka kuin on mieskäsitöiden opettajallakin kunnassa. Kysymys, mistä koululle hyyryhuoneet saataisiin, herätti vilkkaan keskustelun, kolme eri ehdotusta oli käsittelyn alaisena. Hyyryhuoneet tarjosi Marttila koululle epämääräiseksi ajaksi 300 mk vuotuista hyyryä vastaan. Samoin tarjosi koululle tarpeelliset huoneet epämääräiseksi ajaksi talonemäntä Eeva Tornikoski 250mk vuotuisesta vuokrasta. Edellistä ehdotusta kannattivat johtokunnan jäsenet J. Vanhatalo, K. Uusitalo ja A. Granqvist etenkin niillä perusteilla, että piirijakoa tehtäessä koulupaikaksi oli määrätty J. Vanhatalon maalla sijaitseva Pajamäen palsta ja toiseksi, koska suurin osa kouluun pyrkivistä lapsista oli ilmoitettu Lammelasta. Johtokunnan jäsenet N. Westergård, Fredrik Gran ja Gustaf Berg kannattivat Tornikosken taloa väliaikaiseksi koulupaikaksi, koska he arvelivat, että siten koulu tulisi piirin keskelle. Mitä siihen tulee, ettei lapsia ollut kouluun muualta kuin Lammelasta oltu käyty kysymässäkään, josko lapsia kouluun aiottaisi panna. Johtokunnan jäsen Uusitalo ehdotti, että muistakin paikoista Filppulasta, Kangasniemestä ja sieltäpäin, joista lapsia ei vielä ollut ilmoitettu kouluun pyrkijöiksi, se tehtäisiin. Talollinen N. Westergård tarjosi koululle myös tarpeelliset huoneet epämääräiseksi ajaksi 200mk vuotuisella vuokralla, kaikki nämä ehdotukset päätettiin alistaa kuntakokouksen käsittelyyn ja päätettäväksi. Kontrahteja ja pohjapiirustuksia kaikista yllämainituista tekemään valittiin johtokunnan esimies. Talollinen Uusitalo pyysi pöytäkirjaan merkittäväksi, ettei hän voi olla varma siitä, josko ilmoitettuja lapsia enää kouluun pantaisi siinä tapauksessa, jos koulu tulisi Tornikoskelle eli Westergårdiin.

6§:ssä Johtokunnan esimies valittiin talollinen J. Vanhatalo sama kirjuriksi ja varaesimieheksi A Granqvist, rahastonhoitaja asia lykättiin tuonnemmaksi.

Tämän luettuaan kuntakokous hylkäsi näistä talollisen A.N. Westergårdin tarjouksen, koska huoneisto sijaitsee Filppulan kylässä ja koska näin ollen tulisi liian syrjään piirin keskuksesta. F.W. Marttilan ja E. Tornikosken tarjoukset saivat molemmat kannatusta, talollinen Marttila sitoutuu siksi ajaksi, kun koulu vuokrahuoneissa työskentelee luovuttamaan omistamastaan Marttilan tilasta Lammelan Kylässä koulua varten salin, pinta-alaltaan 60m2, opettajan asunnoksi 4 huonetta ja keittiön, joiden yhteinen pinta-ala on noin 68m2 sekä asetuksen mukaiset ulkorakennukset yhteensä 260mk vuotuista vuokraa vastaan ja sitoutuu vuokraaja laittamaan huoneet ilman korvausta vaadittavaan kuntoon kuin myös paikan käsityöopetusta varten antamaan tarvittavan käsityöhuoneen. Talollisen emäntä Eeva Tornikoski sitoutui Tornikosken talosta Lammelan kylästä koululle vuokraamaan 3 vuodeksi huoneiston sisältäen salin, pinta-alaltaan 49m2, opettajan asunnoksi salin päässä sijaitsevat 2 huonetta ja vastakkaisessa päässä olevat keittiön ja eteisen, joiden pinta-ala tekee yhteensä noin 49 m2 sekä tarpeelliset ulkohuoneet 270 mk vuotuista vuokraa vastaan. Kokouksessa ilmoitettiin, että vuokraaja on lupautunut, jos tarpeellista, vuokra-ajan pidentämään 5 vuodeksi ja poikain käsityön opetusta varten antamaan huoneen koulun käytettäväksi ilman vuokrankorotusta. Ennen kuin ryhdyttiin äänestämään, päätettiin vuokra-ajaksi määrätä korkeintaan 5 vuotta, jos kouluylihallitus sallii koulua vuokrahuoneistossa noin kauan pidettäväksi. Vuokra-aika ei kunnan puolelta ole sitova. Osoitteeksi, kuinka paljon lapsia on koulupiirissä, luettiin seuraava kirkkoherranviraston antama todistus: Kirkonkirjojen mukaan oli Lammelan kansakoulupiirissä viime tammikuun 1 päivänä kouluikäisiä Lammelassa 55 poikaa ja 37 tyttöä eli 92 kouluikäistä. Muissa kylissä samassa piirissä 26 poikaa ja 18 tyttöä. Yhteensä siis kaikkiaan 81 poikaa ja 55 tyttöä eli 136 lasta. Todistuksen antoi v.t. kirkkoherra F.V. Tommila. 27.2.1906. Sitten äänestettiin käsiäänestyksellä ja saatiin 13-13 tulos. Kirjallinen äänestys suoritettiin sitten ja 237 ääntä annettiin F.W. Marttilan ja Eeva Tornikosken puolesta 261 ääntä. Päätettiin, että koulun johtokunta esittää kouluylihallitukselle asian.

5§:ssä Vastaperustettuun Lammelan piirin ylempää kansakouluun päätettiin ottaa naisopettaja ja miesten käsityönopettaja. Asia ratkaistiin mieskohtaisen äänestyksen perusteella 15-12. Kunnan palkaksi naisopettajalle 225mk sekä maan korvaukseksi 55mk vuosittain siksi kunnes koulun opettajalle kunta hankkii säädetyn viljelysmaan, vapaa asunto, polttopuut, öljyvalo ja puolet sisäänkirjoitusmaksuista. Poikien käsityönopettajalle maksetaan 75mk. Johtokunta hankkii näille valtionavut.

30.3.1906 2§:ssä Koska koulutoimen ylihallitus ei ollut hyväksynyt kunnan ehdottamaa piirustusta Riisbyn kansakoulurakennusta varten käytettäväksi, esitettiin kuntakokoukselle piirustukset puheena olevaa tarkoitusta varten suurennettuina siten, että luokkahuone tulisi olemaan 65,4 m2, käsityöhuone 40,8 m2 sekä näiden huoneiden korkeus ja opettajan huoneen suuruus on muutettu kouluylihallituksen vaatimaan tapaan. Näin hyväksyttiin piirustukset. Johtokunta hakee muutokset kouluylihallitukselta

3§:ssä Honkijärven kansakoulun johtokunta huomautuksen johdosta, että senaatin päätöksen mukaan mainitun kansakoulun omain huoneiden tulisi olla valmiina viimeistään ensi elokuussa päätti ryhtyä alustaviin toimenpiteisiin koulun rakentamisen suhteen. Alustavien toimenpiteiden määrääminen jätettiin koulun johtokunnan tehtäväksi.

4§:ssä Honkijärven koulun johtokunta ilmoitti kuntakokoukselle, ettei mainitulla koululla enempää kuin koulun läheisyydessäkään ole juomavedeksi kelpaavaa vettä saatavissa, päätettiin jättää parhaan mukaan kysymyksessä olevan kansakoulun johtokunnan harkittavaksi ja toimeen ryhdyttäväksi. Viime tingassa urakalla myymällä veden hankkiminen koululle.

3.4.1906 2§:ssä Riispyyn kansakoulun johtokunnan pitämä rakennusurakkahuutokauppa luettiin kuntakokouksessa: pöytäkirjanote 2.4.1906, josta selvisi koulun piirustusten ja työkertomuksen mukaiset ehdotukset: 1§: Ensin myytiin kivijalka ja kellari perusmuureineen, ovineen ja karmeineen, joiden tuli olla valmiina 15.5.1906: Talokas Erkki Österbyn tarjous oli 1.500mk ja talokas Vihtori Multisillan, Kankaanpää, Alahonkajoki, tarjous oli 1.575mk. 3. Muurari Frans Virran Tuorilasta tarjous oli 1.600mk. II Salvostyöt, vesikatto ja tilkitseminen, joiden tuli olla valmiina 1.7.1906: 1. Muurari Frans Virta 3.600mk. 2. talokas Evert Morssi 2.650mk. III: lattiat, välikatot, säiliöt, vinnin rappuset ja käytävät, joiden tuli olla valmiina 25.7.1906: 1. talokas Evert Morssi 2.200mk 2. muurari Frans Virta 2.225mk. IV: ovet ja ikkunat maalattuina, joiden tulee olla valmiina elokuun alussa. 1. talokas Evert Morssi 1.700mk 2. torppari I. Luuki 1.800mk. V: savupiiput ja uunit täyteen kuntoon, joiden tuli olla valmiina samaan aikaan kuin ovet ja ikkunat. 1. muurari Frans Virta 1.500mk VI: maalaus, paitsi akkunain ja ovien tuli olla valmiina 31.8.1906 talokas I. Bäckström 150mk. VII: ulkorakennukset kokonaisuudessaan täyteen kuntoon, joiden piti olla valmiina 1.9.1906. 1. talokas Evert Morssi 1050mk. 2. torppari I. Luuki 1.100mk.
2§ Myytiin asuin- ja ulkorakennukset kaikkineen täyteen asuttavaan kuntoon 1. talokas Evert Morssi 10.490mk 2. talokas Vihtori Multisilta 10.495mk.
3§: edellä olevista urakkatarjouksista rakennuskomitean puoltolauseella talokas Vihtori Multisillan kokonaishuuto. Rakennustoimikunnan puolesta Iisakki Velviiki, J. K. Luuki, Juho Holm, Johan Ämttöö ja sihteerinä toimi Aino Leineberg.

Takauskirja
Jos talollinen Viktor Multisillan urakkatarjous rakennuksista Merikarvian pitäjän Riispyyn kylässä koulurakennusta koskien hyväksytään allekirjoittaneet takaavat omavelkaisella takauksella 1.4.1906: talolliset Frans Uusitalo, Iisakki Mäkelä, Frans Jankkari, Juha Vähätalo, Oskar Lankoski, Antton Hietanen, Kalle Antinluoma,Kankaanpäässä.

Kuntakokous hyväksyi yksimielisesti talollisen V. Multisillan tarjoukset.
2.6.1906 2§:ssä Alakylän kansakoulun johtokunta oli kuntakokoukselle jättänyt esityksen siitä, että tämän kesän kuluessa toimitettaisiin muutamia sisäkorjauksia ja loppuvalmistuksia sanotun koulun päärakennuksessa ja että kunta tarkoitusta varten myöntäisi tähän tarvittavat varat - Esitykset otti kuntakokous käsiteltäväksi ja päätti yksimielisesti toimeenpantavaksi seuraavat työt: 1. koko päärakennuksen sisä-tilkitsemisen ja nurkkien ulko-tilkitsemiset. 2. lattiain täyttämisen asuinhuoneissa. 3. asuinhuoneiden ovien ja kattojen maalaamisen. 4. samoin ikkunoiden sisämaalaamisen. 5. asuinhuoneiden pahvi-tapetti- ja paperoimisen. Tilkitsemistyöt päätettiin toimittaa päiväpalkalla, muut myydään aineineen urakalla.

23.6.1903 1§:ssä Sen johdosta, että kuntakokouksessaan 29.7.1901 oli päätetty kutakin kunnan rakentamia kansakouluja varten anoa 10.000mk suuruista valtionlainaa, mutta julistuksen mukaan 1.4.1899 voi kunta saada ainoastaan 2/3 koulun rakennuskustannusten arvion määrästä. Päätettiin, koska Riispyyn kylään rakennettavan kansakoulun kustannusarvio on 11.500mk sille anoa 7.000mk suuruinen kuoletuslaina pitemmällä maksuajalla kuin 10 vuotta.

20.7.1906 2§:ssä Sen johdosta, että Riispyyn kansakoulun rakennustöiden valvominen on tuottanut vaikeuksia, esitti koulun johtokunta, että kunta sanottua tehtävää varten palkkaisi erityisen työnvalvojan. Esitys hyväksyttiin ja toimeen valittiin koulun johtokunnan jäsen I. Luuki, jolle palkaksi määrättiin 1 mk niiltä päiviltä, jolloin hän on toimessaan, ei kuitenkaan pitemmäksi ajaksi kuin tulevaan syyskuun loppuun asti.

3§:ssä Piirustusehdotukseksi Honkajärvelle rakennettavaa kansakoulua varten valittiin Riispyyn koulua varten olevat ensimmäiset ehdotetut piirustukset. Rakennuspaikkaa mainitulle koululle tarkastamaan ja siitä esityksen tekemään kuntakokoukselle valittiin kirkkoväärtti – isännöitsijä F.E. Rosnell ja kelloseppä H. Munck ja palkaksi 2mk kummallekin sekä 1 hevosen kyytipalkkio.

30.4.1906 4§:ssä Sen johdosta, että Koulutoimen Ylihallitus oli pyytänyt kunnan lausuntoa siitä, eikö Lammelan kansakoulua voitaisi sijoittaa F.V. Marttilan tarjoamiin vuokrahuoneisiin, koska esitetty Tornikosken huoneisto on ahdas ja epämukava, otettiin käsittelyyn kuntakokouksessa. Eriävien mielipiteiden tähden asia ratkaistiin kirjallisen äänestyksen kautta, jossa ennen tehdyn päätöksen kumoamisen kannalla oli 479 ääntä ja aiemmin tehdyn päätöksen tukena oli 550 ääntä, joten ennen tehtypäätös jäi voimaan. Tyytymättömyyttä tähän päätökseen esitti opettaja A. Granqvist.
Kunnalta opettajalle tulevaa viljelysmaata annetaan 0,5 ha. Samalla päätettiin perustaa koululle puutarha.

Akseli Hakosalo, joka lienee ensimmäistä kertaa käyttänyt suomentamaansa Hakosalo nimeään, kirjoittaa 4 kohdalle liitettäväksi ja siinä tehtyä päätöstä vastaan seuraavaa: Kun kuntakokous päätti Lammelan kansakoulun sijoitettavaksi Tornikosken tilalle sanon vastalauseenani seuraavaa: 1. vahvistetussa koulupiirijaossa on määrätty, että koulupaikkana on oleva Lammelan kylä ja sillä kai ovat verrattain pienet ja epämukavat kouluhuoneet, on otaksuttavaa, että koululle määrätään uudet suojat lyhyen ajan kuluttua rakennettavaksi ja se tulisi kunnalle melkein mahdottomaksi, kun jo ennestään kaksi koulua odottaa uusia suojia. Senaatin päätöksen nojalla Marttilan suojissa olisi koulua huoneitten suuruudesta johtuen voitu kyllä pitemmän ajan. 3. koulua käyvien ja kouluikäisten lasten verraton enemmistö on Lammelan kylässää, olkoonpa niin, että harpilla mitaten Tornikoski on koulupiirin rajojen keskellä paremmin kuin Marttila. Oma ajatukseni on, että jonkinlainen kiusanteko ja puuttuva kouluharrastus aiheutti koulun paikaksi Tornikosken. A. Hakosalo, opettaja ja kunnallislautakunnan esimies.

5§:ssä Kunnallislautakunnan esityksen nojalla kuntakokous päätti anoa Valtionvaroista 2.000mk avustusta Riispyyn kylään raketeilla olevaa kansakoulua varten.

20.7.1906 4§:ssä Honkajärven kansakoulun johtokunta jätti kuntakokoukselle käsiteltäväksi sanotulle koululle kuuluvista Kuvaskangas, Takalanmäen ja Joutsenjärvessä sijaitsevista niittypalstoista tehdyt 10-vuotisvuokratarjoukset. Koulun johtokunta valtuutettiin myymään Kuvaskangas ja Joutsenjärven palstat niiden etäisen aseman vuoksi. Mahdolliset ostotarjoukset tulee tuoda kuntakokouksen hyväksyttäväksi. Päätettiin sen sijaan vuokrata Takalanmäen palsta.

20.8.1906:ssä Koska Riispyyn rakenteilla olevaa kansakoulua varten ei vielä ole valtionapua saatu, päätettiin koulun rakentamista varten tehdä väliaikainen korkeintaan 6.000mk laina.

2§:ssä Edellä mainitusta lainasta päätettiin Lammelan kansakoulun tämän vuoden menoja varten myöntää tarvittava summa, koska tämän vuoden menoarvioon ei sitä ole merkitty.

20.8.1907 1 §:ssä käsiteltiin kirkkoneuvoston tekemä esitys: myöntäisikö kunta ja millä ehdoilla oikeuden kiertokoulun pitämiseen kunnanhuoneella. Kuntakokous päätti tähän suostua ehdolla, että sellaisina aikoina, jolloin kunnanhuoneella on ilmoitettu pidettäväksi kunnallinen kokous tai toimitus tai muu annettu lupa kokoontua. On itse kustannettava lämpö, valo ja puhdistus.

20.9.1907 4§:ssä Puheenjohtajaksi valittiin kunnallislautakuntaan A. Hakosalo. Palkkio 300mk. Kuntakokouksen esimieheksi Juho Julius Pahkala ja palkkioksi 150mk.

29.1.1907 Luettiin Ylikylän kansakoulun johtokunnan esitys, Uuden kansakoulun esitys, että koulun naisopettajan paikka - koska koulun opettajatar on sanonut itsensä irti - vaihdettaisiin miesopettajan paikaksi. Kun kokoukselle ei voitu tuoda mitään päteviä perusteita ehdotuksen taakse, hylättiin se kirjallisen äänestyksen jälkeen 200 äänellä 46 ääntä vastaan, joten koululle otetaan edelleenkin naisopettaja.

2§:ssä Köörtilän kansakoulun ulkovuorauksen suhteen päätettiin, että vuoraustyö tarjotaan urakalla ja on se suoritettava niin pitkälle kuin varastossa olevat laudat riittävät. Asiasta mahdollisesti vielä johtuvat kysymykset jätettiin koulun johtokunnan ratkaistaviksi ja työn teettäminen johtokunnan huoleksi ainoastaan sillä määräyksellä, että vuoraus on tehtävä ”pystyyn”

8.4.1907 2§:ssä Valtuutettiin maanviljelijä J.O. Rikalainen tai hänen valtuuttamansa nostamaan Keisarillisen Senaatin kunnalle Riispyyn koulutalon rakentamista varten myöntämä 2.000mk ja päätettiin valtakirjaksi antaa pöytäkirjan ote asiaa koskevasta päätöksestä.
Koulutarkastaja kysyi, mihin toimii kunta on ryhtynyt koulutalon rakentamisasiassa? Kun kuntakokouksen puheenjohtaja oli lukenut kunnan tässä asiassa aikaisemmin tekemät päätökset, katso 20.8.1906 3§ ja 24.9.1906 3§ sekä sanottuihin päätöksiin nojautuen esittänyt, koska vastikään koulutalon piirustusehdotus oli koulutoimen Ylihallituksen hyväksymänä palautettu, ne hetimiten täyttämään saatettaviksi, herätettiin kokouksessa kysymys siitä, eikö kunta ainakin toistaiseksi voisi vapautua koulun rakentamisvelvollisuudesta koulussa olevan vähäisen oppilasmäärän vuoksi. Kun kysymyksellä ei ollut mitään yhteyttä käsiteltävään asiaan eikä kunta halunnut esityksenä olevassa asiassa mitään päätöstä tehdä, jäi se enempää käsittelyä vaille.

4§:ssä oppikirjojen ostamiseksi kunnan kansakouluissa käyviä varattomia oppilaita varten myönnettiin 200mk ja valittiin opettaja J.J. Pahkala tekemään kirjatilaus sekä sittemmin hakemaan valtionavustus. Kiroista päätettiin myös osa myöntää Ylikylän Ahlströmin kansakoulussa käyvien varattomien oppilaiden käytettäväksi.¨
4§:ssä Riispyyn kansakoulua koskien, kävi ilmi, että urakoitsija on teettänyt työt tyydyttävästi, osittain hyvinkin, joten kunta puolestaan otti koulun vastaan ja päätti urakoitsijalle suorittaa jäljellä olevan osan urakkasummasta, mikä hänen saatavaansa kuuluu. Kun koulun rakennustyö on kestänyt yli määräajan, on kunnalla oikeus siitä saada korvaus, jos se tarpeelliseksi sen katsoo. Urakoitsija puolestaan väitti, että koulun johtokunta on suurelta osin ollut syypää rakennustöiden myöhästymiseen ja samoin sen perusteella hakevansa hyvitystä. Kun urakoitsija kieltäytyi asiassa ryhtymästä molemminpuoliseen sovintoon, jätettiin asia enempää käsittelyä vaille ja lähemmin päättämättä.

Lauttijärven kansakoulun johtokunta valtuutettiin hakemaan asianomaista hyväksymistä kunnan tekemälle päätökselle Mäkelän talon vuokraamisesta Lauttijärven kansakoulua varten.

Riispyyn kansakoulun rakentamista varten valtion myöntämät varat 7.000mk valittiin ja valtuutettiin nostamaan kunnan rahastonhoitaja K.E. Vesanen ja oikeutettiin hänet käyttämään pankin välitystä. Hänelle myönnettiin toimesta kohtuullinen palkkio.

8§:ssä Sen johdosta, että Riispyyn kansakoulu ei ole valmistunut urakkaehtojen määräämässä ajassa ja koulun johtokunta oli tiedustellut ryhtyykö kunta asian johdosta johonkin toimenpiteisiin, päätti kuntakokous vasta koulun valmistuttua käsitellä ja lähemmin päättää seikoista, jotka ovat urakkasitoumuksesta poikkeavia ja velvoitti johtokunnan tarkalleen noudattamaan urakkasitoumuksessa mainittuja ehtoja. Samalla annettiin Riispyyn kansakoulun johtokunnan tehtäväksi ilmoittaa piirin kansakoulun tarkastajalle rakennustöiden myöhästymisestä, koska valtionlaina on myönnetty sillä ehdolla, että koulu on tänä syksynä valmis.

5§:ssä Kokoukseen käsiteltäväksi oli jätetty seuraavalla pöytäkirjalla esitetty pyyntö, että sen allekirjoittajat vapautettaisiin kunnallisista koulumaksuista. Pöytäkirja oli tehty Kasalan ruotsalaisessa kansakoulussa 14.5.19. 1§:ssä Kokouksessa päätti johtokunta yksimielisesti vastaanottaa alla mainitut Suomalaiset Osakkaiksi ruotsalaiseen kouluun heidän omasta pyynnöstään sekä pyytää suomalaisesta koulusta vapaaksi. Evert Mors, puumerkki, Aleksander Gammelgård, Oskar Haapala, Oskar Storgård, J. Arvid Lundgren, Frans Sundberg, Evert Westergård, Frans Lindgren, Frans Nordlund, Viktor Storgård, Isak Heikkilä, Isak Morss, Frans Heikkilä eli Kaskengangas, Viktor Strandgår ja Viktor Aaka. Edellä olevaan pyyntöön ei kunta suostunut ennen tehdyn koulupiirijakoa koskevan päätöksen nojalla.

3§:ssä Viime elokuun 20 päivänä pidetyssä kuntakokouksessa päätettiin Honkajärven kansakoulun rakennuspaikkaa koskeva kysymys ratkaista tässä kokouksessa, koska talollinen V. Uusitalo ei suostunut niihin ehtoihin, joita kunta vaati, jos koulu rakennettaisiin ehdotetulle, koulun varsinaisele tonttimaalle, ja annettiin koulun johtokunnan tehtäväksi ryhtyä mahdollisiin sovitteluihin. V. Uudentalon kanssa huonejakoa koskevissa seikoissa. Kun johtokunnan puolesta ilmoitettiin, että minkäänlaista sopimusta ei ole voitu aikaan saada, katsoi kuntakokous olevansa oikeutettu myymään koululle kuuluvat rakennukset, kuitenkin eläkeläisille kuuluvat huoneet ehdolla, että ostaja saa vasta eläkeläisten kuoltua niihin täyden nautintaoikeuden ja kauppasummasta suorittamaan V. Uusitalolle kuuluvan osuuden. Koulun rakennuspaikaksi hyväksyttiin 16 äänellä 3 vastaan ennen ehdolla ollut paikka valtamaantien varrella, joten ehdotus koulun rakentamisesta varsinaiselle tonttimaalle hyväksyttiin. Edellä sanotut huoneustot päätettiin myydä urakkahuutokaupalla samaan aikaan, jolloin koulurakennuksetkin tarjotaan urakalla tehtäväksi. Huutokaupat toimittamaan valittiin koulun johtokunta ja kunnan puolesta lisäjäseninä toimituksessa olemaan maanviljelijä A. Mäkivaara ja F.E. Rosnell. Ettei tehtyjen tarjouksien ratkaisu veisi aikaa liian pitkälle, valtuutettiin valitut henkilöt yhdessä koulun johtokunnan kanssa ne kunnan puolesta hyväksymään tai hylkäämään, joten edellisessä kokouksessa tehty päätös, että tarjoukset ovat alistettava kunnan lopullisesti hyväksyttäviksi, kumottiin.

4§:ssä Honkajärven kansakoululle kuuluva Postihaan ( Takalan) palsta päätettiin vuokrata talollinen J. Mattilalle kymmeneksi vuodeksi 25mk vuotuista vuokraa vastaan. Samaten koululle Kuvaskankaan palsta päätettiin tarjota kymmeneksi vuodeksi talollinen J. Kuvaskankaalle 25mk vuotuisesta vuokrasta. Vuokra-aikana ei kunta ota mihinkään palstoista johtuviin kustannuksiin osaa.

3§:ssä Viime elokuun 20 päivänä pidetyssä kuntakokouksessa päätettiin Honkajärven kansakoulun rakennuspaikkaa koskeva kysymys ratkaista tässä kokouksessa…

24.9.1906 2§:ssä Lauttijärven kansakoulun johtokunnan esityksestä käsiteltiin kysymys, ostetaanko sanottua kansakoulua varten tarjolla oleva osuus J.A. Mäkelän taloa, koska koululle ennen pitkään on hankittava oma huoneisto palstoineen. Kunta piti tarjousta kuitenkin liian kalliina, joten se yksimielisesti hylättiin. Paitsi myyntitarjousta oli sanotun talon omistaja tehnyt siitä myös vuokratarjouksen ja jättänyt kokoukselle seuraavan asiaan koskevan vuokrasitoumuksen; Täten vuokraan minä allekirjoittanut Merikarvian kunnalle Lauttijärven koulun käytettäväksi omistamani Mäkelän talosta päärakennuksen, joka sisältää kaksi salia, keittiön, kolme kamaria, porstuan ja kuistin. Samoin saa koulu haltuunsa puusuulin, navetan opettajan elukoille ja rehuhuoneen sekä osallisuuden saunaan ynnä muut tarpeelliset ulkohuoneet eli mitä koululle asetuksen mukaan kuuluu ja joita valtionapua myönnettäessä vaaditaan sekä opettajalle mainitun rakennuksen vieressä oleva puutarha hedelmäpuineen ja marjapensaineen ynnä muine siinä löytyvine kasveineen. Opettajalle kunnalta kuluvan 0,5 ha pellon mainittujen rakennusten lähimpänä olevasta vainiosta, mistä opettaja itse haluaa. Edellä mainitut huoneet pidän kansakouluntarkastajan vaatimuksen mukaisessa kunnossa. Kaiken tämän 250mk suuruista vuotuista maksua vastaan. Vuokra-aika alkaa 1.8.1908 ja kestää mainitusta päivästä lukien 20 vuotta. Kunnalla puolestaan on oikeus lyhentää vuokra-aika kunnan tarpeen mukaan, jossa tapauksessa vuokramaksu lakkaa. 26.4.1906 Juho Arvid Mäkelä. Todistavat Aleksandra Paasimäki puumerkillä ja Lyyli Vainionpää Kirjoitti K.V. Rantamaa.

4§:ssä Opettaja J. Pahkala jätti kokouksen tarkastettavaksi laatimansa piirustukset Honkajärven kansakoulua varten, jotka huoneiden suuruuteen nähden oli tehty kuntakokouksen ennen antamien määräyksien mukaan. Ne hyväksyttiin ja niille vahvistusta hakemaan valittiin kunnallislautakunta.

5§:ssä Honkajärven kansakoulun rakennuskomiteaksi valittiin sanotun kansakoulun johtokunta. Koulu päätettiin tarjota urakalla tehtäväksi siinä järjestyksessä kuin Riispyyn koulukin, mutta urakoitsija saa hyväkseen käyttää niitä rakennusaineita, mitä hajoitettavaksi joutuvista tulee. Urakkahuutokauppaa toimittamaan määrättiin johtokunta, mutta tarjousten hyväksymisestä päättää kuntakokous.

20.8.1906 3§:ssä Honkajärven kansakoulu olisi rakennettava: Kunnan puolesta rakennuspaikkaa tarkastamaan valitut henkilöt kirkonisännöitsijä F.E. Rosnell ja kelloseppä H. Munck olivat yhdessä koulun johtokunnan kanssa laatineet ehdotuksensa asiasta, mikä kokouksessa luettiin. Siitä ilmeni, että kokous oli eri mieltä, oli kaksi ehdotusta, nimittäin koulun varsinainen tonttimaa, jota rakennuspaikaksi puolsivat koulun johtokunta ja F.E. Rosnell ja toiseksi valtamaan toisella puolella oleva paikka, jota puolsi H. Munck. Asia ratkaistiin äänestyksellä, jossa edellinen ehdotus voitti kahden äänen enemmistöllä. Tämän yhteydessä otettiin käsiteltäväksi, miten koulun tontilla sekä Uudentalon maalla sijaitsevien huoneitten jaon suhteen on meneteltävä. Kokoukselle jättämässään ehdotuksessa lausuu edellä mainittu tarkastuskomitea: ”Jako päätettiin sillä tavalla että toiselle puolelle kuuluvat päärakennus, aitat ja sauna, toiselle puolelle navetta-liiteririvi ja riihi. Se, joka ottaa asuntorivin, ottaa huolekseen talon eläkeläiselle laittaa asunnon ja aitan. Se taas, joka saa navettarivin on pidettävä huoli siitä, että eläkeläinen saa navetan. Kun eläkeläinen on kuollut, lankeavat huoneet kuten on ne nyt jaettu. Talollinen Vilho Uudelletalolle, Kallio, myönnettiin oikeus ottaa kumman huonejaon hän edullisempana pitää. Tämä ehdotus astuu voimaan kun kuntakokous on tämän päätöksen hyväksynyt”. Edellä mainitun jakoehdotuksen olisi kyllä kunta puolestaan hyväksynyt, mutta kun talollinen V. Uusitalo, joka kyllä tyytyi jakoperusteluihin sellaisenaan, ei myöntynyt eräisiin hänelle taloudellisessa suhteessa mitättömiin, vaan koulun edun kannalta katsoen välttämättömiin vaatimuksiin. Kuten omien rakennuksiensa sijoittamiseen nähden vastaisuudessa koulun tonttimaan rajalla, katsoi kokous mahdottomaksi sijoittaa kouluakaan hänen rajojensa läheisyyteen, joten tehty päätös koulun rakennuspaikasta yksimielisesti kumottiin ja päätettiin se ensi kokouksessa lopullisesti ratkaista. Niin ikään jätettiin koulun johtokunnan tehtäväksi lähempi sopimus - jos se mahdollista on - V. Uudentalon kanssa huonejakoa koskevista seikoista ja jättää lausuntonsa ja ehdotuksensa ensi kuntakokoukseen.

20.9.1907 7§:ssä Kansakoulujen johtokuntiin valittiin jäsenet: Alakylään J. Kalevala ja V. Haanpää uudelleen. Ylikylään torppari F. Rantala, V. Iso Näsi ja maanviljelijä F. Kivimäki kelloseppä H. Munckin sijaan. Köörtilään maanviljelijä A. Tommila uudelleen ja E. Lindskeri F. Uudentalon sijaan. Honkajärvelle maanviljelijä L Vanhatalo V. Mattilan sijaan ja maanviljelijä H. Stenbacka V. Uudentalon sijaan. Laittijärvelle V. Rantamaa uudelleen ja maanviljelijä A. Mäkelä I. Varsamäen sijaan. Riispyyhyn kauppias V.E. Norrgård uudelleen ja I. Luukin sijaan maanviljelijä A. Heikkilä, Lammelaan arvan kautta K.Berg ja H. Gran uudelleen. Veroäyrilaskun perusteella vaalilla ratkaistiin V. Rantamaan valinta Lauttijärven koulun johtokuntaan. Vastaehdokas maanviljelijä A. Mäkelä valittiin ensin kokonaisäänillä 1008-917 ja sitten suhteutettuna 895-886.

20.9.1907 15§:ssä Luettiin Lammelan kansakoulun johtokunnan kuntakokoukselle jättämä tiedustelu: mihin toimenpiteisiin kunta katsoo tarpeelliseksi ryhtyä sen johdosta, että Keisarillisen Senaatin päätöksen mukaan oma kouluhuoneisto syksyllä 1908 pitäisi olla käytössä. Marttilan talosta oli tehty tarjous. Asetettiin 5-jäseninen komitea harkitsemaan, olisiko kunnalle edullisempaa hyväksyä tehty tarjous vaiko ryhtyä itse rakentamaan koulua. Valittiin komiteaan mv. F.E. Rosnell, J.O. Rikalainen, J. Vanhatalo nuorempi, H. Munck sekä isännöitsijä F. Kulkki.

17§:ssä Köörtilän johtokunnalle myönnettiin oikeus vuokrata koululle kuuluvat maat parhaaksi katsomallaan tavalla.

18.11.1907 1§:ssä Useat henkilöt Tuorilan kylästä olivat kuntakokoukselle jättäneet kirjallisen anomuksen, että kunta ryhtyisi toimenpiteisiin ylemmän kansakoulun aikaansaamiseksi sanottuun koulupiiriin. Anomus katsottiin oikeutetuksi, ja päätettiin, että koulu saa alkaa toimintansa syksyllä 1908. Johtokuntaan valittiin nimismies Magnus Selander, poliisikonstaapeli F. Alastupila, maanviljelijä V. Stark, torpparin poika K. Dahlroos, neiti Amanda Ranta ja opettaja Akseli Hakosalo. Koululle päätettiin ottaa naisopettaja, jolle kunnalta tuleva palkkaus: vapaa asunto, poltinpuut, öljyvalo 225mk rahassa 10 kapan ala viljelyskelpoista maata ja puolet sisäänkirjoitusrahoista. Niin kauan kuin koululla ei ole saatavana viljelyskelpoista maata, maksetaan 30mk korvausta vuosittain. Koululle päätettiin myös ottaa poikien käsityönopettaja, jolle kunta maksaa 75mk vuodessa. Valtionavut pyytämään valittiin koulun johtokunta. Heidän tulee tehdä esitys myös koulun huoneistosta.

2§:ssä 20.9.1907 pidetyssä kuntakokouksessa valittu komitea, jonka tehtävänä oli jättää lopullinen ehdotus siitä, olisiko edullisempaa ostaa Marttilan talo Lammelasta kansakoulua varten. Esitys oli, että talo voisi tuottaa vuosittain 1.260mk ja taas menoja siitä olisi 1.400mk. Kunta päätti talon huoneineen ja maineineen ostaa korkeintaan 15.000mk hinnalla. Valittiin maanviljelijät N. Länsitalo ja J. Vanhatalo nuorempi ja F. Kulkki kaupasta lopullisesti päättämää. Kun keisarillinen senaatti oli päättänyt, että koululla tulee olla omat koulurakennukset syksyllä 1908, valittiin johtokunta tekemään anomuksen, että koulu saisi toistaiseksi väliaikaisesti olla korjatussa Marttilan ostetussa huoneistoissa.

7§:ssä Luettiin läänin kuvernöörin Merikarvian kunnallislautakunnalle lähettämä kirjelmä koskien kansakoulun opettajille valtiolta tulevan palkan tilaus- ja maksutapaa. Kokous hyväksyi Ylihallituksen asiasta tekemän ehdotuksen, että kunnallislautakunta niin pian kuin se on ehdotettu, tekee palkkojen tilaukset ja suoritetaan opettajien palkat kuukausittain, mieluiten alkukuussa.

30.12.1907 7§:ssä Alakarvian kylän kansakoulun ulko- ja sisälaudoittamista varten päätettiin anoa valtiolta 2.000mk apuraha. Koulun opettaja J.J. Pahkalan huoleksi jätettiin asiasta johtuvat toimenpiteet suorittamaan.

8§:ssä Kysymys Tuorilan kansakoululle vuokrattavista huoneistoista jätettiin ensi kokoukseen.

9§:ssä Ylikylä-Ahlströmin johtokunnan pyyntö saada pitää poikien käsityöopetus kunnanhuoneella evättiin.

10§:ssä Koska Honkajärven kansakoulun johtokunta ei ole valinnut jäseniä sovinto-oikeuteen, joka velvoitettiin mainitun koulun 1906 tileissä olevien muistutusten vuoksi, valittiin kuntakokouksen puheenjohtaja asian vaatimiin toimenpiteisiin ryhtymään.

11§:ssä Koulutoimen Ylihallituksen vaatimia selityksiä antamaan Lauttijärven kansakoulun vuokrahuoneistoista valittiin opettaja A. Hakosalo.

17.1.1908 2§:ssä Tuorilan kansakoulun johtokunta esitti kuntakokoukselle hyväksyttäväksi seuraavan vuokrasitoumuksen: Täten vuokraan minä Merikarvian Tuorilan kansakoululle omistamani niin sanotun Wirtasen rivin, pihan ja maantien vieressä olevan noin 3 aarin sisältävän peltokappaleen seuraavilla ehdoilla: 1. rakennus on pantava siihen kuntoon, että se varmaan pitää lämpimän ja se on myös kunnossa pidettävä niin kauan kuin koulua siinä pidetään uhalla että vuokra saadaan irtisanoa, ellei huoneistoa kunnossa pidetä.2. Huoneet ovat järjestettävä piirustusten mukaisiksi. 3. Vuokraan kuuluu kaikki samalla tontilla olevat ulkorakennukset ja on lisää rakennettava kaksi yhteishuonetta. 4. Maanteiden välissä olevassa rivissä löytyvää tupaa saadaan käyttää pokien käsityöhuoneena. 5. Vuokra-aika kestää niin kauan kuin koulua vuokralla pidetään.6. Vuokraa maksetaan 250mk vuodessa.7. Huoneet tulee olla kunnossa 1.8.1908. 14.11908 Amanda Ranta. Kunnan puolesta sen allekirjoittivat: Magnus Selander, Frans Alastupila, Akseli Hakosalo, Kalle V. Dahlroos. Todistajina: meijerinisännöitsijä A.O. Kuusela ja Vihtori Tommila.
Kuntakokous edellä olevan johdosta, hyväksyi sen seuraavalla muutoksella: uhalla että vuokraajalla on kunnossapito-oikeus ja että vuokraaja saa viimeksi mainitussa tapauksessa laskea kunnossapitokustannukset pois vuokrasta.

3.3.1908 2§:ssä Otettiin käsiteltäväksi vaaditaanko rakennusmestari Multisillan tekemään ne korjaustyöt Riispyyn kansakoulussa, jotka vuokra-aikana oli huonon aineen tai huonon työn johdosta oli todettu. Myönnettiin, että 30.12.1907 todetut virheet ja puutteellisuudet ovat asiallisia, ja että ne ovat korjattavat. Päätettiin, että mainitun kansakoulun johtokunta, kunnan valitsema työnvalvoja Iisaki Luuki ja valitut tarkastusmiehet vaativat Multisillan korjaamaan virheellisyydet ja että ne yleensä valvovat, että korjaustyöt tulevat tehdyiksi. .
3§:ssä Luettiin Honkajärven kansakoulun johtokunnan esitys, että Honkajärven kansakoulun työtä valvomaan valittiin koulun johtokunta joko itse tai valitsemansa jäsenenä toimesta. Johtokunta sai 50mk palkkioksi.

4§:ssä Samoin oli Honkajärven kansakoulun johtokunta huomauttanut, että tekeillä olevassa koulussa kivijalassa ja muurien perustuksissa on työselityksestä poikkeavia kohtia. Kuntakokous päätti, että kun kivijalka ja muurit ovat valmiit, niin ne tarkastetaan, ovatko ne piirustusten mukaisesti tehty.

3.3.1908 5§:ssä Otettiin kuulutuksen mukaan käsiteltäväksi, antavatko eräät seikat, jotka myöhemmin ovat Marttilan talon ostoa koskevassa asiassa ilmenneet, aihetta mihinkään muutoksiin ennen tehtyyn päätökseen nähden. Kuntakokouksessa tuotiin esille, että, silloin kun oltiin kunnan puolesta Marttilan taloa ostamassa, ei kunnan valitsemille tarkastajille tuotu nähtäväksi talon syytinkiläisen syytinkikontrahtia, jossa mm. mainitaan, että syytinkiläisellä on asunto-oikeus kaikkiin talon huoneisiin, joka ehto tietysti olisi paha, kun talossa kouluna pyydettäisiin käyttää.

Kuntakokouksessa luettiin syytinkiläisen kirjelmä, jossa hän luopuu oikeudestaan muihin talon huoneisiin, paitsi pihanpuoleiseen peräkamariin. Ulkohuoneisiin: kellariin, aittaa y.m. syytinkiläinen edelleen pidätti itselleen oikeuden. Jos syytinkiläiselle rakennetaan tupa talon tontille, hän luopuu oikeudestaan jo mainittuun peräkamariinkin. Vaadittiin, että koska siis kauppaa tehtäessä ei tarkastusmiehille oltu eikä myös tehtyä metsäkauppakontrahtia eikä syytinkikirjaa, on tehty kauppa hyljättävä ja asetettava uudet tarkastusmiehet. Toiset kuntalaiset taasen kannattivat ennen tehdyn kaupan pysyttämistä sellaisenaan. Käsillä toimitetussa äänestyksessä edelliset voittivat. Vaaditussa kirjallisessa äänestyksessä 540 äänellä 217 ääntä vastaan päätettiin hyljätä kauppa ja valita uudet tarkastusmiehet. Mutta tähänkään ei tyydytty, sillä joukko kuntalaisia rupesi vaatimaan, että kauppa tykkänään hyljätään eikä aseteta mitään uusia tarkastusmiehiä. Kirjallisessa äänestyksessä 390 äänellä vaadittiin kauppa kokonaan tykkänään hyljättäväksi. ja 383 ääntä kannatti, ettei kauppaa tykkänään hyljätä nyt vielä vaan asetetaan uudet tarkastusmiehet, joten siis kuntakokouksen lopulliseksi päätökseksi tuli, että koko kauppa hyljätään.
Kokouksen puolesta Wilho Laiho, kuntakokouksen varapuheenjohtaja.

24.4.1908 3§:ssä Kun kunta viime maaliskuun 3 päivänä pidetyssä kuntakokouksessa päätti eräistä myöhemmin ilmenneistä syistä kumota aikaisemmin tekemänsä Marttilan tilan ja talon kauppaa koskevan päätöksensä, oli Lammelan kansakoulun johtokunta jättänyt kuntakokouksen päätettäväksi, mihin toimenpiteisiin kunta Lammelan kansakoulun huoneitten suhteen tahtoo ryhtyä, koska Koulutoimen ylihallitus on ainoastaan tämän vuoden loppuun myöntänyt koulua nykyisessä huoneistossa pidettäväksi. Kun asia paraikaa on valituksen alaisena, päätettiin Koulutoimen Ylihallitukselta anoa, että koulu saisi edelleenkin nykyisessä huoneistossaan toistaiseksi toimia ja valtuutettiin F.E. Rosnell ja J.O. Rikalainen tästä tekemään sinne anomuksen.

24.4.1909 4§:ssä Kun kunta oli valtiolta saanut 3.000mk avustuksen Honkajärven kansakoulun rakentamista varten ehdolla, että kunta palkkaa rakennusyötä valvomaan siihen perehtyneen henkilön, päätettiin työnvalvojaksi pyytää rakennusmestari Juho Halmea tai, jos hän kieltäytyy, niin J. Bärlundia sekä päätöksenteko että toimeenpano ja sopimuksia teko rakennusmestarin kanssa annettiin kunnallislautakunnalle.

24.4.1910
5§: Luettiin Honkajärven kansakoulun rakennusperustamispöytäkirja koskeva tarkastuspöytäkirja. Se ei antanut aihetta mihinkään siitä eriäviin päätöksiin.
7§:ssä Luettiin läänin kuvernöörin antama välipäätös talollisen F.V. Marttilan valituksen johdosta, jolla valittaja on anonut kunnan 3.3. tekemän päätöksen kumoamista. Kirjallista selitystä valituksen johdosta antamaan valittiin maanviljelijät J.O. Rikalainen ja A. Vuorela.

8§:ssä Opettaja A. Hakosalolle päätettiin antaa pyynnöstään ero jäsenyyksistään kansakoulujen johtokunnissa, lukuun ottamatta Tuorilan kansakoulun johtokuntaa, johon hän edelleen jäi jäseneksi. Hänen tilalleen valittiin: Alakylän kouluun mv. E. Strömbäck, Ylikylään kanttori F.N. Santavuori, Köörtilään mv Arvid Tommila, Honkajärvelle torppari J. Ollila, Riispyyhyn torppari M. Nylund, Lauttijärvelle talollinen V. Uusitalo ja Lammelaan J. Kalliokankku.

20.7.1908 5§:ssä Käsiteltiin kysymys, myöntääkö kunta rahavarat Riispyyn kansakoulun korjausten suorittamiseen, koska urakoitsija Multisilta ei ole mainittuja töitä määräajassa tehnyt. Päätettiin antaa määrärahat sillä ehdolla, että johtokunta ja kunta valitsevat komitean, joka hakee korjaustöihin menevät varat urakoitsija Multisillalta.

9§:ssä Luettiin läänin Kuvernöörin päätös 12.5.1908, joka koskee F. Marttilan, Lammelasta, tekemää valitusta kuntakokouksen päätöksestä, jonka kautta on perustettu mainitun Marttilan ja kunnan välillä tehty tilan kauppa, jonka valituksen kuvernööri on kumonnut, joten siis kunnan päätös 3.3.1908 on jäänyt voimaan. Kuvernööri on päätöksessään jättänyt valittajalle avonaiseksi asianomaisissa tuomioistuimissa hakea kunnalta korvausta kärsimästään vahingosta. Kuntakokous hyväksyi kuvernöörin päätöksen,

4.9.1908 3§:ssä Tuorilan kansakoululle päätettiin myöntää 200mk urkuharmoonin ostoon ensi vuoden menoarviossa.

25.9.1908 4§:ssä Kansakoulujen johtokuntiin valittiin: Alakylään: E. Strömbäck uudelleen ja A. Vuorela F.E. Rosnellin sijalle. Ylikylään: K.E. Vesanen ja F.N. Santavuori uudelleen. Köörtilään Arvid Tommila ja J. Vanhatalo uudelleen, Honkajärvelle, J. Ollila ja Vihtori Tommila uudelleen, Lauttijärvelle, A. Peltomäki ja V. Uusitalo uudelleen sekä paikkakunnalta muuttaneen A. Mäkelän tilalle Varsamäki. Lammelaan, J. Vanhatalon sijaan J. Vanhatalo vanhempi ja Kalliokankun tilalle F. Heikkilä. Riispyyhyn, V. Uusitalo ja J.Vellvikin/Syrjäsalon tilalle M. Nylund uudelleen, Tuorilaan, arvalla eronneet M. Selander ja V. Starck uudelleen.

7§:ssä Riispyyn kansakoulun entinen johtokunnan esimies mv. J. Syrjäsalo valtuutettiin itse tai valtuuttamansa asiamiehen kautta hakemaan sanotun koulun urakoitsijalta rakennusmestari V. Multisillalta ne kustannukset, mitä kunnalle on sanotun koulun korjaustöistä johtunut. Valittu kieltäytyi toimeen ryhtymästä ja ilmoitetaan vastalause pöytäkirjaan.

8§:ssä Honkajärven kansakoululle valmistuneista rakennuksista tarkastuskertomuksen laatimaan valittiin maanviljelijä R. Dahlroos ja rakennusmestari J. Tuominen.

18.12.1908 4§:ssä Kun Koulutoimen Ylihallitus on määrännyt, että Lauttijärven kansakoululle tulee olla oma huoneisto valmiina viimeistään 1.8.1910 valittiin 3-jäseninen komitea, johon tulivat valituiksi maanviljelijät F. Kouhi ja F.E. Rosnell sekä kelloseppä H. Munck, tarkastamaan ja antamaan lausuntonsa koulua varten tarjolla olevista tiloista. Rosnell oli kokoonkutsuja.

10§:ssä Luettiin Honkajärven kansakoulun rakennustarkastuksesta laadittu pöytäkirja ja hyväksyttiin koulu kunnalle vastaanotetuksi.

26.1.1909 2§:ssä Lauttijärven kansakoululle päätettiin ostaa tontti- ja viljelysmaaksi maanviljelijä Nikolai Uudentalon omistama ns. Kännännevan palsta, kuuluva Sakarin taloon N:o 4 Merikarvian pitäjän Lauttijärven kylässä seuraavalla kauppakirjalla: Merikarvian kunnalle myyn minä allekirjoittanut omistamastani Sakarin talosta N:o 4 Merikarvian pitäjän Lauttijärven kylässä erään osuuden sanottuun talon kuuluvasta Kännännevan palstasta, jota rajoittaa lännenpuolella palstan poikki juokseva laskuoja ja muualla piirirajat. Kauppahinta on sanotusta palstasta 2.000mk, joka kaikkiaan maksettuna heti kun kauppaan on saatu asiaan kuuluva kihlakunnanoikeuden vahvistus. Palstan erottamiskulut suorittaa kunta yksinään. Kunta vapautetaan kaikesta talon eläkkeistä y.m. rasituksista, olkoonpa minkä nimellisiä tahansa. Palstan vuotuinen vero on 1mk, siksi kun maanmittari sen lopullisesti erottaa. Vastaanotto tapahtuu heti kun kuntakokous on kaupan hyväksynyt. 22.1.1909. Nikolai Uusitalo. Todistavat K.V. Rantamaa ja Juho Virtanen puumerkillään. Kaikista kauppa koskevista toimenpiteistä huolehtimaan valtuutettiin lukkari F.N. Santavuori ja mv. F. Kouhi.

3§:ssä Lauttijärven kansakoulun johtokunnan keskuudestaan valitsema ja valtuuttama jäsen valtuutettiin sanotun koulun rakentamista varten anomaan valtiolta 7.000mk suuruista kuoletuslainaa pitemmällä kuin 10v takaisin maksuajalla, samoin 3.000mk rakennusavustukseksi niinikään mainittuun tarkoitukseen.

17.3.1909 3§:ssä Honkajärven kansakoulun aidantekoa koskeva urakkatarjous hylättiin ja kehotettiin johtokuntaa toimittamaan uusi urakkahuutokauppa ja siitä ilmoittamaan sanomalehdissä. Toivomuksena esitettiin, että aita olisi tehtävä n.s. juoksevaa lauta-aitaa.

4§:ssä Mv. F.E. Rosnell tai valtuuttamansa valittiin laillista tietä saattamaan täytäntöön Honkajärven kansakoululle kuuluvien vanhojen rakennusten jakoa koskevat asiat, koska mv. V. Uusitalo ei ole suostunut asiasta aikoinaan tehtyihin ehdotuksiin. Valittu ilmoitti tyytymättömyytensä päätökseen.

5§:ssä Lammelan kansakoululle tarjona olevia rakennustontteja tarkastamaan ja niistä lausuntonsa antamaan ensi heinäkuussa pidettävään kuntakokoukseen valittiin opettaja O. Levänen ja kelloseppä H. Munck.

6§:ssä Kun Lammelan kansakoulun käymälät eivät ole tyydyttävässä kunnossa, velvoitettiin talon omistaja - jos se vuokrakontrahtiin sisältyy - saattamaan ne vaadittavaan kuntoon tai muussa tapauksessa johtokunta talon omistajan kustannuksella, jolloin korjauksiin tarvittavat varat pidätetään huoneiston vuokrasta. Jos kunnossa pito ei sisälly vuokrasopimukseen, saa johtokunta ne kunnan kustannuksella korjauttaa.

7§:ssä Köörtilän kansakoulun yhteydessä olevalle ns. Tähkäsen palstalle erottamismääräystä hakemaan valtuutettiin mv. Arvid Tommila tai valtuuttamansa asiamies.

5.5.1909 tilintarkastuskertomuksessa todetaan: Riisbyyn koulu: Risbyyn kansakoulun johtokunta, joka kunnalta oli saanut toimekseen teettää mainitulle koululla tehtävät korjaukset, on meidän mielestämme moitittavalla tavalla tuhlannut kunnan varoja. Korjaustyön johtajana on nimittäin pidetty sellaista henkilöä, joka on kantanut palkkaa kokonaista 250mk kuukaudelta. Sitä paitsi on hänelle vielä suoritettu kahdelta matkalta meno- ja paluukyyditys Panelia - Risbyy 64mk. Kun työlistojen mukaan korjaustyössä on ollut ainoastaan 3-4 miestä, joiden yhteenlaskettu palkka tekee ainoastaan 172,50mk, siis vaan puolet siitä, mitä on tehnyt työnjohtajan palkka. Työnjohtajan palkan suhteettoman suurta määrää on lisäämässä vielä se seikka, että työvoimaa on pidetty suhteettomasti vähän ja työaika siten venynyt tarpeellista pitemmäksi.
Vaikkakin kunta on vaatimassa urakoitsija Multisillalta mainittuun korjaukseen käytettyä rahamäärää 985,11mk, niin enemmän kuin luultavaa on, ettei tuomioistuin tule velvoittamaan urakoitsijaa suorittamaan sellaista, mikä ei ilmeisesti ole ollut vähintäkään välttämätöintä korjauksiin vaan suorastaan tuhlaavaisuutta, niin emme me kaiken tämän vuoksi voi ehdottaa tili- ja vastuuvapautta Riisbyn koulun johtokunnalle ennen kuin koulun johtokunnan ja Multisillan välinen riitajuttu on päättynyt.

5.5.1909 2§:ssä Sen johdosta, ettei kansakoulujen tarkastaja J. Reini tarkastettuaan viime maaliskuun 7 pnä Lauttijärven kansakoulun koulunpaikaksi ehdotettua Kännännevan koulutonttia, oli tullut siihen käsitykseen, että koulupaikka sillä olisi epäterveellinen ja niin ollen antanut sanotun paikan sopivaisuudesta siihen tarkoitukseen epäävän lausunnon sekä kirjelmässään viime huhtikuun 2 päivältä kehottanut kuntaa ostamaan sanottua tarkoitusta varten tarjolla olevan tehtailija J.V. Saarivirran Mäkelän tontin, otettiin asia kuntakokouksessa uudestaan käsiteltäväksi. Useiden kuntalaisten ehdotusta, että kunnan päätös mainitun Kännännevan palstan ostamisesta purettaisiin, ei kokouksen enemmistö kannattanut, vaan ehdotti, että paikan terveydellisistä haitoista hankittaisiin varmuus ja jos se on tarkoitukseensa sopimaton, otetaan kysymys kaupan purkamisesta vasta sittemmin käsiteltäväksi. Asia ratkaistiin verotukseen perustuvalla äänestyksellä, jolloin viime mainittu ehdotus hyväksyttiin 463 äänellä / 22 äänestäjällä/229 vastaan/14 äänestäjää. Paikkaa tarkastamaan ja siitä lausuntoa antamaan valittiin komitea, johon jäseniksi päätettiin pyytää piirilääkäri Hj. Nordling, sittemmin Nortamo ja kunnanlääkäri W. Forstadius. Komitean muiksi jäseniksi valittiin mv. V. Uusitalo ja J. Kalevala, joista viimeksi mainittu sai kutsua komitean koolle. Sen tulee jättää lausuntonsa ja ehdotuksensa ensi kuun alussa pidettävään kuntakokoukseen.

5§:ssä Mv. J. Syrjäsalo pyysi, että hänet kuntakokous vapauttaisi ajamasta kunnan nostamaa korvausvaatimusta Riispyyn koulun urakoitsijaa V. Multisiltaa vastaan. Kuntakokous ei voinut tähän suostua kun asia on jo vireillä vaan velvoitti Syrjäsalon pysymään edelleen tehtävässään. Syrjäsalo esitti vastalauseensa.

6§:ssä Kun Turun ja Porin läänin kuvernööri oli määrännyt pakkolunastushuutokaupan asetettavaksi antamaan lain määräämää lausuntoa Merikarvian kylässä sijaitsevalle Uudelle kansakoululle talollisen E. Österbyn omistamasta Vanhatalo-nimisestä perintötalosta N:0 13, sanotussa kylässä lunastettavasta 0.052 ha suuruisesta maa-alasta, valittiin kunnan puolesta sanottuun pakkolunastuslautakuntaan mv. A. Mäkivaara ja poliisi F.R. Viitanen.

14.6.1909 3§:ssä Otettiin kuulutuksen mukaan käsiteltäväksi Könninmäen palstan sopivaisuudesta Lauttijärven kansakoulun palstaksi. Se komitea, mikä 5.5. pidetyssä kokouksessa valittiin pitämään katselmus, jos Könninmäen palsta on epäsopiva kansakoulun paikaksi tai kirjallinen lausunto kuntakokoukselle toimistansa, mikä julki luettiin. Katsastusmiesten lausunnon mukaan on Kännönmäen palsta epäsopiva kansakoulun tilaksi ja liian suuritöinen. Tasoitus ja tien tekokustannukset tulisivat maksamaan noin 1.500-1.600mk ja kun oli kuultu kunnanlääkäri W. Forstadiuksen lausunto, missä myös tuli ilmi se mielipide, että ko. palsta on epäsopiva kansakoulutontiksi, niin ehdotettiin se tykkänään hyljättäväksi ja joka sitten tulikin hyljätyksi 16 äänellä 6 vastaan. Käsittelynalaiseksi jäi nyt J. Saarivirran tarjoama Mäkelän tontti ja Heikkilän tarjoaman palsta. Mutta vaikka useita puheenvuoroja käytettiin kummankin puolesta ja J. Saarivirralta oli sitoumus, että hän laittaa Mäkelän talon eläkeläisille huoneet ensi marraskuun ensimmäiseen päivään eli 1.11., jolloin se saa muuttaa pois. Jos Mäkelän talon tontti huoneistoineen ostetaan kansakoulutontiksi, niin ei kumpaakaan kauppaa tällä kertaa vielä voitu tehdä ja kun tiedetään sanoa, että J. Heikkilä ei ole kelvollinen myymään katsastusmiesten lausumassa mainittua palstaa. Tämän johdosta ehdotettiin, että asian lopullinen käsittely lykättäisiin ensi helmikuussa pidettävään kuntakokoukseen ja on Heikkilän silloin tuotava täydellinen todistus paikalle myyntioikeudestaan kuin myös J. Saarivirran siitä, että Mäkelän tilan eläkeläinen muuttaa pois so. luopumisoikeudestaan talon huoneisiin. Tätä ehdotusta kyllä vastustettiin, mutta äänestyksessä 16 äänellä 13 vastaan päätti kuntakokous lykätä asian lopullisen käsittelyn ensi heinäkuun pidettävään kuntakokoukseen sanotun ehdotuksen edellytyksellä.

4§:ssä Se komitea, joka viime 17.3. pidetyssä kuntakokouksessa valittiin Lammelan kansakoulun tontiksi tarjolla olevia paikkoja tarkastamaan ja niistä lausuntonsa antamaan jätti kuntakokouksen tarkastettavaksi seuraavan pöytäkirjanotteen tarjolla olevista tonttimaan tarjouksista lausuntoineen:
Ote sanotusta pöytäkirjasta, tehty Lammelassa 26.5.1909: 1§: Puheenjohtajaksi ja samalla pöytäkirjaa pitämään valittiin O.A. Levänen. 2§: Ehdolla olevista koulupaikoista tarkastettiin ensin Marttilan tonttipalsta. Tontti, joka on noin 80 syltä pitkä ja 35 syltä leveä, sisältää hyvän puutarhan ja eltoa noin 8 kapanalaa, arvostettiin maksavan, kun lisäksi otetaan Länsitalon rajalta luvattu noin 10 kapanalan suuruinen pelto: 2.500smk. Huoneet: päärakennus 2.500smk, pirtti 1.000smk, navettarakennus 500smk, 2 aittaa ja sauna 500smk, kellari 400smk ja kaivo 300smk eli yhteensä 7.700smk. Kouluhuoneiksi auttavaan kuntoon voisi talon huoneet muodostaa sekä talossa nykyisin olevalle eläkeläiselle tarvittavan huoneiston järjestää noin 1.000mk, jolloin voisi saada kouluhuoneet noin 46 oppilaalle. Pyydetty hinta on 8.000smk. Koko talosta pyydettyä hintaa 17.000smk piti komitea liian kalliina, jonka tähden myyjän asiamies lupasi tiedustaa, suostuuko päämiehensä mainitusta hinnasta alentamista.
Korpelan tarjoaman ensimmäinen paikka sijaitsee Marttilan ja Korpelan välillä ja sisältää maata noin 40 kapan alaa, siittä louhikkoa 15 kapan alaa ja mäkipeltoa 25 kapan alaa, jolle rakennus täytyisi sijoittaa. Pyydetty hinta oli 2.000smk. Louhikon tasaamiseen tarvitaan 200smk eli yhteensä 2.200smk.
Korpelan tarjoama toinen paikka ns. Mäkelän tontti, joka on 90 syltä pitkä ja 36 syltä leveä, sisältää valmista peltoa 1 t ala, loput louhikkoa, jonka tasaamiseen tarvitaan noin 500smk. Pyydetty hinta on 1.400smk eli kaikkiaan yhteensä 1.900smk.
Saarisen palsta sijaitsee Marttilan tienhaaran kohdalla itäpuolella Lammelam maantietä, suurimmaksi osaksi louhikkoa, jonka tasaaminen maksaa noin 2.000smk. Valmista petoa on 11 kapanalaa. Pyydetty hinta on 900 smk. Yhteensä siis 2.900smk.
Arvostellessaan edellä esitettyjä paikkoja saa komitea kuntakokoukselle Lammelan koulupaikaksi ehdottaa1. Marttilan tonttipalstaa ehdolla, että pyydetty hinta 8.000smk alennetaan 7.000smk, maa annetaan yhdessä palstassa ja peltoa annetaan 0,5ha. 2. Korpelan tarjoama toinen paikka ns. Mäkelän tontti, Lammelan tieltä Marttilaan, paikkanaan tien länsi kulmassa. 3. Saarisen palsta ja 4. Korpelan ensimmäinen palsta, joka itsessään kylä on kaunis paikka, vaan ollen aivan Marttilan navetanvieressä ei voi sopia koulupaikaksi.. Edellä olevan ehdotuksen on komitea tehnyt hinnan kalleuteen katsoen. Terveydellisesti ja muutenkin sopivampana on 3. ehdotettu Saarisen palsta valittava ennen 2. ehdotettua Korpelan palstaa. Lammelassa kuin yllä. A.N. Länsitalo, O.A. Levänen, F. Heikkilä, H. Munck ja H. F. Graan.

Kun ehdotukset oli luettu ja tarkastettu jäi huomioon ottamatta muut ehdotetut paikat paitsi Marttilan talon tonttimaa ja Saarisen palsta, ja kun Saarisen palstan ehdoksi oli muutamia puheenvuoroja käytetty, niin jäi huomioon yksinomaan Marttilan talon palsta. Kun asiasta nyt oli useita puheenvuoroja käytetty, ja joissa ilmi tuli se mielipide, että Marttilan tontti on edullisin ostaa, mutta toisaalta taas ehdotettiin, ettei osteta, niin käsiäänestyksellä 18 äänellä 4 vastaan päätettiin ostaa Marttilan tontti kaikkine huoneineen ja kaivo 7.000smk, mihinkä myyjä suostui, ehdolla että maa annetaan kaikki yhdessä palstassa ja talon eläkeläinen luopuu kaikista talon huoneista, paitsi pirtin porstuan perässä olevasta kamarista, minkä myyjät laittavat hänelle asunto kuntoon. Kansakoululle ei kuulu mitään eläkettä maksettavaksi ja että kauppaa seuraa valmista peltoa 0,5ha niin kuin komitean pöytäkirjassa on ehdotettu. Myyjäin pyyntöön, että eläkeläinen saisi pitää navetassa lehmäänsä ja käydä saunassa ei kunta suostunut. Kauppakirjan tekijäksi valittiin kanttori F.N. Santavuori ja maanviljelijä J.O. Rikalainen.

3.7.1909 3§:ssä Kun viime 14.6. pidetyssä kuntakokouksessa Lauttijärven kansakoulun tonttimaan ostokysymys oli keskustelun alaisena, niin ei päätetty silloin vielä mitään tarjolla olevista palstoista ostaa vaan lykättiin tämän kokouksen päätettäväksi, mikä tarjolla olevista palstoista ostetaan. Asia kun oli täten kuntakokouksen kuulutuksen mukaan esitetty ja mainittu ne ehdot mitä viime kuussa pidetty kuntakokous myyjille velvoitti, luettiin seuraavat myynti- ja sitoumuskirjelmät: Tämän kautta myymme me allekirjoittaneet Merikarvian kunnalle omistamamme Mäkelän talon tonttimaan omenapuineen ja marjapensaineen yhteensä neljä vanhaa tynnyrin alaa, jota rajoittaa idässä Isohaaran raja, etelässä Heikkilän ja pohjoisessa Vanhan Juholan raja. Eläkeläisen tonttimaalla olevan noin kolme tai neljä kapan alan suuruinen peltomaasaran saa kunta haltuunsa eläkeläisen kuoleman jälkeen. Tämän vuoden kasvit jäävät myyjille. Tonttimaalla olevat huoneet, asuinrivi, talli, navettarivi seuraavat kauppaa ja liiteririvi puotia myöden ja kellari. Asuinrivistä pidätän itselleni ikkunat ja ovet. Kunta vapautetaan eläkemaksusta. Vastaanotto tapahtuu ensi elokuun viime päivänä. Kauppasumma on 4.000smk, joka voidaan maksaa velkakirjalla. 2.7.1909. J.N. Saarivirta Milja Saarivirta todistavat K.V. Rantamaa ja David Simola.

Täten sitoudun minä allekirjoittanut laittamaan eläkeläinen Iisakki Mäkelälle huoneet ensi marraskuun viimeiseen päivään, joten siis Mäkelän talon huoneet on eläkeläisestä yllä mainittuna päivänä Merikarvian kunnalle vapaana. 13.6.1909 J. W. Saarivirta. Siinä tapauksessa, jos ei J.W. saarivirta yllä mainittua sitoumusta määräpäiväksi täytä, menemme me allekirjoittaneet omalla takauksellamme takuuseen kaikesta siitä vahingosta, mikä kunnalle mahdollisesti tämän takia voi syntyä. Mikko Hamppula (puumerkki) Johan Vanhatalo, todistivat K.V. Rantamaa ja Arthur Peltomaa.
Minä allekirjoittanut olen kyllä valmis muuttamaan kun minulle on tehty pikku riihen puolelle kaikki täydelliset huoneet siihen kuntoon, että voin ne hyväksyä ja myös vesikaivo. Lauttijärvellä 13.6.1909 Iisakki Mäkelä Todistavat Heikki Leppävuori ja Viljam Kärrymäki, puumerkki.

Me allekirjoittaneet eläkeläiset ilmoitamme, ettei meillä ole mitään Siirantien pellolle koulun rakentamista vastaan. Se on yksinään isännän Juho Heikkilän asia, hän saa ne meidän puolestamme myydä ne vapaasti. 1.7.1909 Salomon Heikkilä, puumerkki ja Heleena Heikkilä, puumerkki. Todistava Iisakki Mäkelä ja Nestori Roslöff. Kun edellä mainitut kirjelmät oli luettu, niin otettiin keskusteltavaksi, kumpiko tarjous joko Saarivirran omistama Mäkelän talon tontti eli J. Heikkilän tarjoaman Siirantien pelto olisi edullisin kunnalle. Siirantien peltopalstan eduksi käytettiin kyllä useita puheenvuoroja, sillä edellytyksellä, ettei olisi hyvä ostaa vanhoja huoneita kansakoulua varten kuten on Mäkelän tontin tarjouksen yhteydessä. Toisaalta taas puolustettiin Mäkelän tonttia edullisemmaksi ja kun se komitea, mikä viime kuntakokouksessa 5.5. valittiin tarkastamaan kansakoulun tonttimaasta tarjolla olevia maapalstoja pitää lausunnossaan kunnalle edullisempana Mäkelän talon tonttia siinä tarjolla olevineen huoneineen, niin päätti kuntakokous 6 äänellä ostaa edellä olevan kauppa- ynnä muun kirjallisen aineiston perusteella J.W. Saarivirran omistaman Mäkelän talon tontin kauppakirjassa mainituilla ehdoilla Lauttijärven kansakoulun tonttipalstaksi.
J. Heikkilän tarjoamaa Siirantien pellon eduksi ei annettu yhtään ääntä. Kaupan valmiiksi tekemään ja kauppakirjan allekirjoittamaan valittiin kanttori F. N. Santavuori ja talollinen F. E. Rosnell. Palstan erottamiskustannuksista vastaa kunta.

3.8.1909 3 §:ssä Lammelan kansakoulun johtokunta valitsi kuolleen J. Vanhatalon sijalle talollinen Juho Saarisen koulun johtokuntaan.
15.2.1910 7§:ssä Kunnan puolesta selitystä antamaan läänin kuvernöörille sen valituksen johdosta, jonka talollinen J. Södergård on Lammelan koulupiirille ostetun tontin johdosta tehnyt, valittiin maanviljelijä F. Kouhi ja F. Rantala ja R. Dahlroos.

8.3.1910 3§:ssä Poliisikonstaapeli F. Viitanen tai valtuuttamansa asiamies valittiin laillista tietä saattamaan täytäntöön Honkajärven kansakoululle kuuluvien vanhojen rakennusten jakoa koskevat kunnan päätökset, koska maanviljelijä V. Uusitalo ei ole suostunut asiasta aikoinaan tehtyihin sovintoehdotuksiin.

28.12.1909 2§:ssä Tehtiin muutoksia tulo- ja menoarvioon mm. Alakylän kansakoululle määrättiin opetusvälineiden ostamiseen 30mk. Samoin Alakylän kansakoulun laudoittamiseen 100mk, kuitenkin ehdolla, jos valtiolta saadaan mainittuun tarkoitukseen apuraha.

4.12.1909 Lauttijärven kansakoulun rakennukselle työnvalvojan valitsemiskysymyksessä syntyi pitkä ja ajoittain kiihkeä keskustelu, missä lopuksi selveni, että työnvalvojaksi otetaan jokin rakennuksesta ymmärtävä sopiva henkilö, ja jonka tulee olla siellä joka päivä työaikana, ei kuitenkaan mitään suuripalkkaista rakennusmestaria. Työnvalvojan paikka päätettiin julkaista sanomalehdessä haettavaksi ennen ensi huhtikuun ensimmäistä päivää niissä lehdissä, missä kuntakokouksien kuulutuksetkin ilmoitetaan. Paikan avoimeksi julistamisen ja hakijoista työnvalvojan valitseminen jätettiin kunnallislautakunnan huoleksi.

4.12.1909 Otettiin käsiteltäväksi Lammelan kansakoululle tonttipalstan ostokysymys. Se komitea, mikä viime marraskuun 11 päivänä pidetyssä kuntakokouksessa valittiin pitämään katselmusta Lammelan kansakoululle tonttipalstaksi tai kokoukselle kirjallisen ehdotuksen neljästä eri tarjouksesta mainittuun tarkoitukseen.1. Maanviljelijä F. Heikkilän tarjoama palsta, jossa kokonaispinta-ala on arvion mukaan noin 28 kapanalaa ja valmista peltoa siinä noin 8 kapanalaa, pyydetty hinta 1.500smk. 2. Talollisen leski Kristiina Vanhatalon tarjous, missä arvion mukaan on valmista peltoa 1 tynnyrinala ja mäkeä 3-4 kapanalaa, pyydetty hinta 1.500mk. 3. Maanviljelijä Saarisen palsta, hinta 800 smk. Mutta jos myyjä siinä olevan kallion tasoittaisi, niin siitä olisi hinta 1.000smk. Peltoa siinä olisi noin 11 kapanalaa kahdessa eri osassa. Kokonaispinta-ala on yksi tynnyrinala. 4. talollisen Korpelan tarjoaman palsta, valmista peltoa on tässä arvion mukaan noin 24 kapanalaa ja mäkeä noin 7-8 kapanalaa, pyydetty hinta 1.600smk. Tämän lisäksi tuotiin vielä talollisen Kustaa Bärgin tarjous Kangasniemen kylästä, jossa oli maata yksi hehtaari ja valmista peltoa 31/2 kapanalaa. Edelliset tarjoukset olivat kaikki Lammelan kylästä, ja koska tämä viimeinen tarjous veisi koulun liian pitkälle siitä kohdasta, missä koulupiiriin kuuluva väestö taajemmin asuu, varsinkin piirin köyhempää väestöä, mille koituisi vaikeuksia pidemmällä koulussa oli kokouksessa enemmistö siinä mielipiteessä, että ei otettaisi huomioon Kustaa Bärin tarjousta, mutta sen puoltajat vaan vaativat sitä pysytettäväksi paikan valinnassa. Asian ratkaisemiseksi oli äänestettävä ja asetettiin vastakkain K. Bärin tarjous ja Lammelan kylästä olevat tarjoukset. Käsiäänestyksessä annettiin Lammelan kylässä olevain tarjouksien eduksi 12 ääntä ja Bärin tarjouksen eduksi 9 ääntä. Vaaditussa kirjallisessa äänestyksessä sai Bärgin tarjous 154 ääntä ja Lammelassa olevien palstojen hyväksi annettiin 200 ääntä, joten siis Bärgin tarjous tuli hylätyksi.
Lammelassa olevien palstojen keskustelussa tuli hyväksyttyä emäntä Vanhantalon tarjous sillä perusteella, että olisiko hän kelvollinen myymään perillisten takia mainittua palstaa. Äänestyksessä asetettiin nyt toiselle puolelle F. Heikkilän palsta ja toiselle puolelle Korpelan ja Saarisen palsta. Korpelan ja Saarisen palstojen eduksi annettiin 16 ääntä ja Heikkilän 1 ääni. Korpelan ja Saarisen palstojen välisessä äänestyksessä annettiin Korpelan palstan eduksi 12 ääntä ja Saarisen 7 ääntä jotenka siis Talollisen Korpelan tarjoama palsta tuli hyväksyttyä Lammelan kansakoulun tonttipalstaksi 1.5000mk hinnasta. Kokouksessa alensi Korpela palstansa hintaa sadalla markalla. Kauppakirjaa tekemään ja samalla kirjoittamaan kunnan puolesta valittiin ja valtuutettiin talolliset F. Kouhi ja R. Dahlroos ja kalastaja F. Rantala. Marttilan talon tonttikauppa kaikkineen asuntohuoneineen, mitä aikaisemmin on päätetty ostaa sanotun koulun tontiksi, eivät sen myyjät olekaan voineet täyttää kunnan asettamia ehtoja, niin sai se näin ollen raueta.

--- Mutta kuntakokous ei katsonut voivansa ehdotukseen tyytyä, vaan kunnallislautakunnan ehdotuksen mukaan päätettiin asettaa 3 henkinen komitea, johon tulivat maaviljelijät F. Kouhi ja R. Dahlroos ja kalastaja F. Rantala katsomaan sanotulle koululle uutta rakennustonttia. F. Kouhi määrättiin komitean kokoonkutsujaksi ja saa komitea työstään kunnalta kohtuullisen palkkion. Tämän kuun 16 päivään mennessä on komitean saatava työnsä valmiiksi. Marttilan talon tonttia koskevaa kuntakokouksen päätöstä ei kuitenkaan vielä päätetty purkaa, jos valitulle komitealla olisi mahdollisuus saada asiat edellä sanotun kuntakokouksen päätöksen mukaisesti menemään, niin voitaisiin se kauppa pitää.

4§:ssä Kouluhallituksen tekemät muistutukset Lauttijärven kansakoulun piirustukseen päätettiin korjata muistutuksen mukaiseksi ja lähetetään kellarista erityinen piirustus, kouluylihallituksen hyväksyttäväksi. Rakennusmestari J. Kalevala, joka koulun piirustukset on tehnyt, laatii kellaripiirustukset.

3§:ssä Viime kesäkuun14 päivänä pidetyssä kuntakokouksessa päätettiin ostaa Lammelan kansakoululle Marttilan talon tontti, kaikkineen asunto- ja ulkohuoneineen. Mutta koska talon eläkeläinen, vanhaemäntä ei olekaan luopunut oikeuksistaan, niin kuin kuntakokouksen päätöksessä siitä vaaditaan, niin näin ollen ei kauppaa ole voinut syntyä. Sanotun kylän kansakoulun johtokunnan esityksestä tuli nyt uudelleen. Kuntakokouksen käsiteltäväksi tuli Lammelan kansakoulun tonttikysymys. Marttilan talon myyjät toivat ehdotuksen, että eläkeläiselle annettaisiin oikeus aina etelänpuoleisessa peräkamarissa ja myyjät laittavat kyökin hänelle kamarin oven eteen salin puolelle, kun Sali muutenkin olisi pienennettävä, ja käyttää navettoa, pakaria, saunaa ja palstan pelto ja heinämaat hoitamaan ja niistä huolehtimaan valittiin koulun johtokuntaan.

30.9.1909 12§:ssä Hakemaan maanmittarin Lauttijärven kansakoulun tonttimaaksi Mäkelän talosta ostetun palstan erottamaan sekä asiassa syntyneet allekirjoitukset kirjoittamaan kuin myöskin hakemaan lainhuudatukset mainitulle palstalle kunnan puolesta valittiin ja valtuutettiin maanviljelijä V. Rantamaa.

30.9.1909 3§:ssä Kansakoulujen johtokuntiin valittiin Alakylään: A. Malmila ja J.O. Rikalainen, molemmat uudelleen. Ylikylään: F. Kouhi uudelleen. E. Österbyn sijalle F. E. Rosnell. Riispyyhyn: F. Ämtö uudelleen ja Heikki Salmi O. Alisen sijalle. Honkajärvi: O. Erkkilä uudelleen ja Vihtori Mattila H. Mattilan sijalle. Köörtilä: F. Mikkolan sijalle M. mellin ja J.V. Lönberg uudelleen. Lauttijärvervelle: M. Hamppula ja J. Vanhatalo molemmat uudelleen. Lammela: N. Länsitalo uudelleen ja K. Uudentalon sijalle J. Tuomikoski. Tuorila; arvalla erosi K. Dahlros ja poliisin F. Alastupila molemmat valittiin uudelleen.

23.8.1909 3§:ssä Se komitea, mikä tämän kuun 3 pidetyssä kuntakokouksessa valittiin tekemään piirustusta Lauttijärven kansakoulua varten toi piirustuksen kokouksen tarkastettavaksi. Useat väittivät sillä piirustuksella koulurakennuksen tulevan ylen kalliiksi ja vaativat sitä koritooria, mikä menee luokkahuoneuston ja opettajan huoneitten välistä, tykkänään pois jätettäväksi, ja koska koululla on naisopettaja niin on siinä muodostettu liian kalliit ja paljon asuntohuoneita. Toisaalta taas hyväksyttiin piirustus sinänsä. Asiasta käytiin useita puheenvuoroja, missä tuotiin ilmi se, että kunta uupuu koulujen rakentamiseen, kun ne tehdään ylen komeita ja kallisrakenteisia. Piirustuksen puolustajat taas selittivät, että on parempi kun koulussa on tilavat luokat ynnä muut huoneet ja että mainittu korridoori on hyvä olemassa, jos se vähän enemmän tuleekin maksamaan. Asian ratkaisemiseksi äänestettiin käsin nostamalla ja annettiin piirustuksen hyväksymisen puolesta 8 ääntö ja niitten puolesta, jotka vaativat piirustusten muutettavaksi helppohintaisemmiksi, annettiin 10 ääntä. Tähän eivät kuitenkaan piirustuksen puoltajat tyytyneet, vaan joku vaati kirjallista äänestystä. Vaaditussa kirjallisessa äänestyksessä hyväksyttiin piirustus sinänsä 135 äänellä 113 vastaan Lauttijärven kansakoulun piirustukseksi. Piirustukselle vahvistuksen hakee koulun johtokunta. Koulu annetaan urakalla tehtäväksi ja saa urakoitsija käyttää rakennukseen kaikki kuuluvat vanhat huoneet, mitä rakennukseen ei kelpaa saa urakoitsija itse pitää. Johtokunta hyväksyy urakkahuudot ja on rakennuskomitea. Johtokunta myös pyytää valtiolta lahjarahan rakennukseen kuin myös valtion lainan mikä myös on jo enemmin päätetty.

4§:ssä Vapaat koulutarpeet kunnan puolesta myönnettiin myös Haminaholman yksityisen kansakoulun oppilaille sillä perusteella, että siinä koulussa käyväin lasten vanhemmat maksavat myös kunnalle kouluveroa. Kysymys rahavarojen hankkimisesta vapaiden koulutarpeiden ostamiseen saa tällä kertaa raueta.

3.8.1909 3§:ssä Lammelan kansakoulun johtokuntaan valittiin kuolleen J. Vanhatalon sijaan talollinen Juho Saarinen samasta kylästä.

3.8.1909 4§:ssä Otettiin käsiteltäväksi ehdotus Lauttijärven kansakoulun piirustukseksi. Rakennusmestari I. Kalevala jätti pohjapiirustuksen ehdotukseksi mainitun koulun päärakennusta varten ja jota voitaisiin vielä muodostella. Tästä ei kuitenkaan yksimielisyyttä saatu vaan ehdotettiin Alakylän koulu toiseksi piirustusmalliksi ja Honkajärven koulu kolmanneksi. Näistä ehdotuksista äänestettiin -tuli Honkajärven koulun ehdotus 13 äänellä 3 vastaan hylätyksi ja I. Kalevalan antama malli sekä Alakylän koulun ehdotuksen välinen ratkaisu annettiin kummankin eduksi 7 ääntä. Mutta koska puheenjohtaja katsoi edullisimmaksi ottaa Alakylän koulun piirustusmalli, niin jäi se kuntakokouksen päätökseksi. Kolmihenkinen komitea valittiin, johon tulivat kansakoulunopettaja J.J. Pahkala, O. Levänen ja rakennusmestari J. Kalevala muodostamaan tuo piirustus kuntakokouksen lausuttujen ehdotusten mukaiseksi, jotta se tulisi Alakylän koulua halvemmaksi vaan samanmallinen, kuitenkin olisi saatava etehiset umpinaiset, ettei olisi kuten Alakylän koulussa talviaikana jäätymisen tähden vaaralliset -Muurit on sijoitettava luokkahuoneessa eri seinille ja luokkahuoneen ja käsityöhuoneen välinen seinä on laitettava siten, että siihen tarpeen tullen voidaan saada tavallista suurempi aukko. Komitea saa muodostella huoneita miten parhaaksi näkee ja saa piirustus muodostukseen ottaa osaa Lauttijärven kansakoulun johtokunta. Piirustuksen tulee olla valmis tämän kuun lopulla pidettävän kuntakokouksen lopullisesti.

3.8.1909 7§:ssä Otettiin käsiteltäväksi kuulutuksen mukaan vapaiden koulutarpeiden myöntäminen kansakouluoppilaille. Kysymys sai lämmintä kannatusta. Kaikilta paitsi pari henkilöä sitä vastusti. Kuitenkin lopulta kuntakokous päätti yksimielisesti, että kaikille kansakoulun oppilaille annetaan koulutarpeet kunnan kustannuksella, joista valtio maksaa osan ensi syyslukukaudesta alkaen. Vanhat kirjat jäävät aina oppilaitten omiksi, paitsi Kasalan ruotsalaisen kansakoulun ja Haminaholman koulun oppilaille ei kunta lunasta kirjoja. Kaikkien kansakoulupiirien opettajain on hetimiten laadittava luettelo kirja - ynnä muiden tarpeista ja lähetettävä se kuntakokouksen puheenjohtaja J.J. Pahkalalle, joka sittemmin ne yhdessä ostaa. Kirjoista y.m. tarpeista tulevat alennukset lankea kunnalle. Yllä olevien menojen rahavarojen saamiseksi on kuulutettava ensi kuntakokoukselle kysymys. Tämän pöytäkirjan tarkistajaiksi valittiin talollinen J. Rikalainen ja entinen räätäli H. Munck. Väliaikaisen kuntakokouksen puolesta Vilho Laiho, varapuheenjohtaja.

16.9.1910 6§:ssä Kansakoulujen johtokuntiin valittiin Alakylä: I. Kalevala ja V. Haanpää molemmat uudelleen. Ylikylä: F. Rantala ja T. Kivimäki uudelleen. Köörtilään: A. Tommila ja E. Linskeri uudelleen. Honkajärvelle: L. Vanhatalo ja H. Stenbacka uudelleen. Riispyy; V. E. Norrgård A. Heikkilä uudelleen. Lauttijärvi; K.V. Rantamaa uudelleen ja V. Aaltonen V. Uudentalon sijaan. Lammela; K. Berg uudelleen ja J. Södergård
H. Grahnin sijaan. Tuorila: F. Saari A. Hakosalon sijaan ja F.Virta A. Rannan sijalle.

20.8.1910 2§:ssä Koska Lammelan ja Lauttijärven kylien kansakoulujen opettajain valtionpalkka loppui tämän kuun ensimmäisenä päivänä, niin päätti kuntakokous että mainittujen kouluin opettajille pyydetään edelleenkin valtion palkka ja sitä pyytämään valittiin ja valtuutettiin kunnan puolesta kunnallislautakunnan esimies talollinen J.O. Rikalainen. Ensimmäisessä kohdassa sanotuille opettajille päätettiin maksaa palkka etukäteen kunnan varoista siksi kunnes valtion palkka saadaan. Kokous lausui varotuksen kansakoulujen johtokunnille, että he vastedes valvovat tarkemmin koulujen asioita, etteivät ne varsinkin näinkin tärkeässä kohdin jää huolimattomuuteen.

20.8.1910 4§:ssä Riispyyn kansakoulun rakennuttajan talollisen Multisillan pyyntö saada pitää tarkastus ensi syyskuun alkupäivinä sanotulla koululla tehtyjen korjaustöiden ylitse, mutta koska Multisilta jo Kankaanpään kihlakunnanoikeuden päätöksen mukaan on viime heinäkuun 20 päivänä pitänyt Riispyyn koululla samanlaisen tarkastuksen, niin päätti kuntakokous ei kysymykseen antavan aihetta kunnalle ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin sanotun pyynnön suhteen.

16.9.1910 17§:ssä Luettiin Lauttijärven kansakoulun päärakennuksen rakennustyötä koskeva tarkastuskertomus ja päätettiin ottaa koulun päärakennus hetimiten vastaan ehdolla, että kertomuksessa mainitut keskeneräiset työt suoritetaan loppuun, joiden valmistuttua koulu saa uudessa huoneustossa aloittaa toimintansa. niin ikään päätettiin työnvalvoja poistaa ja annettiin lopputöiden valvominen koulun johtokunnalle huoleksi. Kun koulun rakennukset ovat lopullisesti valmistuneet, toimitetaan uusi tarkastus mikä uskottiin R. Dahlroosille ja F. Kouhin tehtäväksi.

18§:ssä Rakennusmestari J. Kalevalalle päätettiin maksaa Lauttijärven koulun urakkasummasta 300mk.

19§:ssä Alakylän kansakoululle myönnettiin opetusvälineiden ja käsityökaluston lisäämiseksi 170mk ja samoin saunan korjaustöihin 20mk.

16,9.1910: Pidennettyä rakennusaikaa ja valtionapua opettajiston palkkaamiseen Tuorilan kansakoululle hakemaan valittiin nimismies M. Selander.

10.10.1910 3§:ssä Esitys erään summan takavarikoimiseksi hakemisesta rakennusmestari Multisillalta Riispyyn koulun riita-asiassa sai ilman muuta raueta, kun asian esittäjä mv I Syrjäsalo ei ollut kokoukselle jättänyt lähempää selitystä.

4§:ssä Luettiin kouluylihallituksen kiertokirje koskien koulujen puhtaanapitoa.

22.11.1910 1§ssä Luettiin Lauttijärven kansakoulurakennusten lopullisesta tarkastuksesta laadittu tarkastuskertomus, josta selvisi, että rakennustyössä oli tarkoin noudatettu piirustuksia ja työselitystä, käytetty hyviä rakennusaineita sekä työ kaikin puolin tehty kunnollisesti, joten kuntakokous päätti rakennukset ottaa vastaan ja antaa rakennusmestari I. Kalevalalle hyvin suoritetusta työstään sitä vastaavan todistuksen, minkä laatiminen ja sen antaminen jätettiin kunnan puheenjohtajan huoleksi. Rakennustyötä tai työsitoumusta koskevien ehtojen johdosta ei kummaltakaan puolelta esitetty minkäänlaisia vaatimuksia.

2§:ssä Lauttijärven kansakoululle päätettiin kansakoulun johtokunnan tekemän ehdotuksen mukaan raivauttaa noin 5-6 kapanalaa uutta peltoa, jotta koulu saisi yhtenäisen viljelysmaan kun koulun palsta tätä nykyä ja sen mukaan viljelysmaakin jakautuu tien vuoksi kahteen eri osaan. Pellon tekeminen annettiin koulun johtokunnan tarjottavaksi urakalla ja saa työt jo tänä vuonna aloittaa, mutta työtä koskevat kustannukset otettava ensi vuoden menoarvioon, jolloin suorituksetkin vasta voivat tulla kysymykseen.

31.1.1911 3§:ssä Kunnallislautakunnan esityksestä ryhdyttiin käsittelemään kysymystä siitä, mihin toimenpiteisiin kunnan puolesta olisi ryhdyttävä, että saataisiin –jos kunta niin haluaa- kumotuksi se päätös, jolla kunta on vapauttanut toiminimi A. Ahlströmin kunnan koulumaksuista. Aluksi luki kuntakokouksen puheenjohtaja mainitun päätöksen ja siitä ilmeni, että päätös on kunnan omasta aloitteesta syntynyt, minkä myös toiminimen edustaja kokouksessa isännöitsijä J. Lithen käsittelyn aikana totesi. Kokouksen enemmistö vaati ryhdyttäväksi sellaisiin toimenpiteisiin, että päätös kokonaan saadaan kumotuksi; eräs kokouksen jäsenistä ehdotti, että toiminimi Ahlström velvoitettaisiin - edellyttäen että päätös muuten, pysytetään muuttumattomana - ottamaan osaa kunnan kansakoulujen ylläpidosta johtuviin maksuihin vain siltä määrältä mikäli toiminimeä kunnassa verotetaan metsänmyynnistä. Äänestettäessä edellä mainituista ehdotuksista voitti ensimmäinen 13 äänellä 2 vastaan, mitkä annettiin viimeksi tehdyn ehdotuksen hyväksi. Lopullisessa äänestyksessä, saako käsiteltävänä oleva kysymys kokonaan raueta vai katsotaanko ennen tehdyn päätöksen kumoaminen tarpeelliseksi, tuli viimeksi mainittu ehdotus 17äänellä 2 vastaan kokouksen päätökseksi. Äänestyksen päätyttyä ilmoitti opettaja A. Hakosalo - samalla pyytäen pöytäkirjaan merkittäväksi - että hän oli äänestänyt päätöstä vastaisen ehdotuksen puolesta sillä perusteella, että toiminimi Ahlström puolesta on sen ylläpitämät koulut kunnassa hoidettu erittäin hyvin. Tähän ilmoitti isännöitsijä J. Lithen myös puolestaan kuntalaisena yhtyvänsä. Tämän jälkeen valittiin ja valtuutettiin opettaja O. Levänen ja maanviljelijä J.O. Rikalainen ryhtymään kunnan puolesta - jos se on tarpeellista- sellaisiin toimenpiteisiin, että toiminimi Ahlström saadaan tästedes velvoitetuksi ottamaan suoranaisesti osaa kunnan kansakoulujen ylläpidosta johtuviin kustannuksiin ja saavat he käyttää asiassa lainoppinutta avustajaa.

5§:ssä Kunnan viime kuntakokouksessa ei vielä päätetty, mihin tarkoitukseen käytetään jäljelle jäävä määrä viime vuoden viinavoittovaroista, päätettiin niistä myöntää 75mk Riispyyn kylän paloruiskurahastoon ja lopuista lisäksi siihen määrään, mitä varattomien kansakoululasten vaatetusavustustusta varten on päätetty käyttää.

6.3.1911 2§:ssä Lammelan kansakoulua varten päätettiin vuokrata talollisen lesken Vanhatalon omistamasta talosta riittävä huoneisto 270mk vuosivuokrasta niin pitkäksi aikaa, kuin kunta vuokrahuoneistoa sanottua koulua varten tarvitsee, ei kuitenkaan 5vuotta pitemmäksi ajaksi. Vuokrasitoumuksen kunnan puolesta hyväksymään sekä hakemaan Kouluylihallitukselta siihen suostumuksen, että koulu saa sanottuun huoneistoon muuttaa valittiin opettaja O. Levänen ja mv Frans Heikkilä.

3§:ssä Luettiin läänin Kuvernöörin päätös toiminimi A. Ahlströmin valitukseen siitä, että kunta oli päättänyt hakea itselleen ns. satamaoikeuksia. Kuvernööri oli kumonnut tätä koskevan kunnan päätöksen ja velvoittanut kunnan suorittamaan asiasta johtuvista kuluista 25mk. Tähän päätettiin tyytyä.

4§:ssä Opettaja Otto Levänen pyysi kunnan selvitystä siihen, mitä tarkoitetaan hänen palkkaetuihinsa kuuluvilla ” vapailla polttopuilla”. Asiasta sukeutui vilkas väittely, mutta kokouksen enemmistö ei tahtonut asian periaatteellista puolta ratkaista, tarkoitetaanko sillä pilkotuita puita vaiko tavallisia halkoja. Asia sai jäädä kunkin koulun olosuhteista ja johtokunnasta riippuvaiseksi.
11§: Selitystä antamaan läänin herra kuvernöörille sen valituksen johdosta, jonka Oy A. Ahlström on tehnyt tyytymättömänä siihen, että kunta on sanotun toiminimen velvoittanut tästedes suorittamaan kunnalle kuuluvat koulumaksut, valittiin opettaja O. Levänen ja mv. J.O. Rikalainen ja F.E. Rosnell, joista kuitenkin viimeksi mainittu kieltäytyi ikäänsä vedoten. Tämän pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin räätäli V. Laiho ja nahkuri V. Salin. Kuntakokouksen puheenjohtaja Juho Julius Pahkala.

28.4.1911 tilintarkastuskertomuksesta ilmenee: Eri koulutilit: Alakylän koulu, kunnalta nostettu 101,50-tilissä 101mk. Ylikylän koulu: Sisäänkirjoitusrahat edelliseltä vuodelta kaipaa selvitystä. Lauttijärven koulu: Aliina Martinantin palkkakuittaus 50mk ei ole viety tileihin. Honkajärven koulu: Viinaverorahoista köyhille oppilaille myönnetyt varat tilittämättä. Eikö opettajan itsensä olisi kustannettava maansa kyntäminen. Aita työhön on pantu yli kustannusarvion 132,70mk. Köörtilän koulu: Olisi ajoissa maksettava kruununmaksut, ettei tulisi ulosottomaksua, niin kuin nyt näkyy tapahtuneen. Riispyyn koulu: Ei mitään muistuttamista koulutilistä muuta kuin että öljy on liian kallista 1litra 20penniä. Tuorilan koulu: Öljy on ollut liian kallista 1kg 24p. Lammelan koulu. Ei muistuttamista. Riispyyn koulun riitatilistä tahtoisimme huomauttaa, että J. Syrjäsalon Kankaanpään matkan tilitys 50mk kerralta on mielestämme liian paljon. Mistä ovat tulleet ne paperit ja kuka ne on lähettänyt, joista postietumaksua on 70mk. Yleisenä muistutuksena tahtoisimme vielä kerran huomauttaa, että kullakin koululla on avattava kouluvaraston tili, kuten jo on tehty Köörtilä ja Alakylän kouluilla. Oppilaista on oleva luettelo, josta myös näkyy, ketkä johtokunta on vapauttanut.

8§:ssä Kunnalle kuuluvat Honkajärven kansakoulun vanhat rakennukset valtuutettiin poliisikonstaapelit F. Viitanen ja F. Alastupila myymään. huutokauppatilaisuudesta on sanomalehdissä ilmoitettava.

3.7.1911 2§:ssä Riispyyn kansakoulun asuinhuoneiston paperoimista varten myönnettiin käytettäväksi 50mk kunnan kassasta.

3§:ssä Alakylän kansakoulun laudoittamista varten aikaisemmin myönnetyt varat päätettiin käyttää erinäisiin korjaustöihin, mitkä tämän kesän aikana suoritetaan mainitulla koululla, nimittäin nurkkalaudoitus, luokkahuoneiden lattiain ja rakennuksen välikaton täyttäminen sekä maantienpuoleisen kiviaitatyön loppuun suorittaminen, mikä tarjotaan urakalla. Töiden teettäminen annettiin koulun johtokunnan huoleksi.
9§:ssä Luettiin läänin kuvernöörin antama päätös toiminimi A. Ahlströmin valitukseen toiminimen koulumaksuvelvollisuutta koskevasta asiasta. Kun valitus oli jätetty ennenaikaisena huomioon ottamatta, ei kummallakaan ollut tässä tapauksessa syytä ryhtyä asiassa mihinkään toimiin.

10§:ssä Luettiin kihlakunnanoikeuden päätös, mikä on aiheutunut Riispyyn kansakoulun rakennusurakkaa koskevista asioista rakennusmestari Multisillan ja kunnan välillä. Kunnallislautakunnan esimies määrättiin jättämään riidasta syntyneet asiakirjat varatuomari J. Laurille, joka myös valtuutettiin –jos asian jatkaminen on kunnalle eduksi- ryhtymään niihin toimiin kuin asialle edullisina pitää.

23.10.1911 3§:ssä Köörtilän kansakoulun kellarityö päätettiin tarjota urakalla tehtäväksi joko koulun pihamaalle tai päärakennuksen alle ja velvoitettiin koulun johtokunta ryhtymään päätöksen aiheuttamiin toimenpiteisiin niin hyvissä ajoin, että kunta saattaisi ensi kuntakokouksessa urakkatarjousta käsitellä.

28.11.1911 2§:ssä Tuorilan kansakoulun johtokunta oli ehdottanut, että kunta ryhtyisi toimenpiteisiin oman koulutalon rakentamiseksi mainittuun koulupiiriin. Kun koulua varten on kuitenkin nykyinen tarkoitukseen sopiva huoneisto edelleenkin käytettävissä ja kohdakkain tulee Lammelan kansakoulutalon rakentaminen ensin kysymykseen, päätti kunta koulutoimen ylihallitukselta anoa, että Tuorilan koulutalon rakentamiseen myönnettäisiin vielä 5 vuoden pitennys luettuna 1.8.1914. Muuten päätettiin ryhtyä koulua varten tiedustamaan sopivaa tonttimaata. Näiden päätösten määräämiin toimenpiteisiin valtuutettiin koulun johtokunta ryhtymään.

16.12.1911 4§:ssä Tarkastettiin Köörtilän kansakoululle tehtäväksi ehdotetun kellarityön urakkatarjoukset. Näistä oli kaksi vaihtoehtoista tarjousta 1) nykyisen kellarin laittaminen urakkatarjouksessa lähemmin määrätyllä tavalla ja 2) ja kellarin laittaminen koulun päärakennuksen alle. Näistä hyväksyttiin jälkimmäinen ehdotus 13 äänellä 3 vastaan. Urakkasumma nousi 295mk. Urakoitsija Erland Nurmi saa kellarin katon rakennuttaa joko sementistä tai kivestä. Kellarin kattoon kuuluvat rautakannattimet tulee urakkatarjoukseen myös sisältyä. Työn valvojaksi valittiin opettaja O. Levänen. Lisätöinä oli johtokunta myös ehdottanut uuden oviaukon teettämisen kivijalkaan, mikä hylättiin ja entisen kellarin täyttämis- ja tasaustyön. Tätä varten myönnettiin opettaja Leväselle 10mk, joka tarjoutui huolehtimaan mainitun työn suorittamisesta. Jos kellarityön vuoksi lattia tai seinäpaperit pilautuvat, lupautui opettaja Levänen laittamaan nämä kuntaan omalla kustannuksellaan.

17.5.1912 2§:ssä Ilmoitettiin, että Reposaaren Höyrysahayhtiö n lupautunut kunnalle lahjoittamaan 1,5ha suusuisen alan maata Tuorilan kansakoulua varten. Lahjoitus päätettiin ottaa kiitollisuudella vastaan ja valittiin kruununnimismies M. Selander ja mv. K. Dahlroos ryhtymään tämän johdosta kaikkiin niihin toimenpiteisiin, mitä lahjoituksen vastaan ottaminen aiheuttaa.

20.7.1912 2§:ssä Otettiin käsiteltäväksi kunnalle kuuluvan Honkajärven kansakoulun talon maalla oleva Kalliomäen torpan maanvuokramaksun suuruus. Nykyinen torpassa asuja leski Ida Kalliomäki ehdottaa, että hän saisi pitää 10mk vuotuista vuokraa vastaan ja taas sanotun koulun johtokunta ehdottaa 20mk eli että kuntakokous määräisi veron suuruuden. Mutta koska kokouksessa esiin tuli sanotun Kalliomäen torpan täällä Ylikylässä yksin asuva poika Juha Kalliomäki, näyttäen kontrahtipaperin, että torppa kuuluu hänelle ym. lapsille eikä nykyiselle asujalle, ollen siinä merkitty veroksi 3 työpäivää talon ruoassa, niin päätti kuntakokous nyt että asia ei anna aihetta mihinkään toimenpiteisiin, samalla muistuttaen Honkajärven kansakoulun johtokuntaa, että ei saa ottaa mitään veroa eikä olla missään tekemisissä jo usein sanotun Kalliomäen torpan kanssa siitäkin syystä, koska ehkä tullaan koulutalon maat myymään palstatiloiksi.

13.8.1912 15§:ssä Luettiin Tuorilan kansakoulun johtokunnalta saapunut kirjelmä, jossa johtokunta ilmoittaa, että Reposaaren Höyrysaha oy:n lahjoituskirja koulun tonttipalstasta on lopullisesti allekirjoitettu, maa erotettu sekä paalutettu ja asiakirjat lähetetty kuvernöörin vahvistettavaksi ja ehdottaa, että kunta ryhtyisi kohdakkoin rakennuttamaan koululle omaa huoneustoa. Ehdotusta ei kuitenkaan voitu kannattaa katsoen kunnan nykyiseen taloudelliseen asemaan, sillä ensi sijassa tulee kysymykseen koulutalon rakennuttaminen Lammelan koulupiiriin niin pian kuin sanotun koulun asemapaikasta nostettu riitajuttu saa senaatissa lopullisen ratkaisunsa. Lisäksi on kunnalle tullut edeltäpäin arvaamattomia menoja sen kautta, että kunnan kansakouluissa käyville oppilaille ilmaiseksi annetussa kirjoista ja koulutarpeista kahdelta edelliseltä vuodelta ei ole saatu valtionavustusta, mikä nousisi lähes 4.000mk. Ottaen huomioon edellä olevat seikat päätti kunta anoa, että koulu saisi edelleenkin olla vuokrahuoneissa ja valtuutti koulun johtokunnan tätä asiaa ajamaan.
30.12.19123§:ssä J. Ämttölle myönnettiin ero Riispyyn kansakoulun johtokunnan ja vaivaishoitohallituksen jäsenyydestä ja sijaan valittiin jäljellä olevaksi ajaksi A. Gammelgård/Juhola.

28.12.1912 3§:ssä Otettiin käsiteltäväksi kuulutuksen mukaan, että peruuttaako kunta Lammelan piirin kansakoululle tonttimaan ostoa koskevan päätöksen nyt kun tonttimaa ilmaiseksi olisi saatavana. Kun esitetty ja julkiluettu H. Tornikosken ja emäntä Eeva Katriina Tornikosken lahjakirjelmä, missä he ilmaiseksi lupaavat Isopellonmäki-nimistä maata 30 kapanalaa sanotun koulun tonttimaaksi kuin myös Senaatin päätös, missä Keisarillinen Senaatti pysyttää muuttumattomana aikaisemmin tehdyn päätöksen, niin alettiin asiasta keskustella. Keskustelussa tuotiin julki se mielipide, että ennemmin tehty kunnan päätös olisi purettava ja otettava lahja vastaan kun taas toisaalta sitä vastustettiin, siitäkin syystä, että Tornikosken tilalla löytyy vielä alaikäisiä perillisiä eikä niin ollen lahjoittajilla ole oikeutta nyt lahjoituksen tekoon, ja koska kunta ei ole yksimielinen siitä, että ennemmin tehty päätös on purettava niin erimielisenä ei ole oikeutta sitä tehdä. Asiasta kun oli näin monipuolisesti keskusteltu ja kuntalaiset ei suostunut ryhtymään asiassa mihinkään toimenpiteisiin vaan vaativat nyt päätöstä niin katsoi puheenjohtaja parhaaksi nojautuen Keisarillisen Senaatin päätökseen ja siihen että kuntalaiset eivät olleet yksimielisiä ennemmin tehdyn päätöksen peruuttamiseksi lopettaa asiasta keskustelun ja antoi kysymyksen aiheettomana raueta.

5§:ssä Ote II/III 1913: Otettiin käsiteltäväksi esitys että kunta hetimiten ryhtyisi rakentamaan Lammelan piirin kansakoulua jotta se jo ensi syyslukukautena olisi kunnossa ei kunta kuitenkaan ryhtynyt sellaista päätöstä nyt tekemään, vaan sen sijaan päätettiin kouluylihallitukselta pyytää lupa että koulu saisi edelleenkin olla vuokrahuoneissa niin kauan kuin sovittu vuokra-aika kestää niissä huoneissa, missä se nykyään on. Lupaa pyytämään valittiin ja valtuutettiin opettaja Akseli Hakosalo.

10.11.1913 2§:ssä Lammelan koulupiirin kansakoulun rakennuttamista varten asetettiin rakennuskomitea, johon valittiin F. Heikkilä, F. Tuomikoski, J. Saarela, V. Heikkilä ja J. Juhola. Rakennuskomitean kokoonkutsujaksi valittiin F. Tuomikoski. Koulun rakennustyö päätettiin tarjota urakalla urakoitsijan omista aineista. Urakkatarjoukset on rakennuskomitean esitettävä kunnan hyväksyttäväksi. Rakennuskustannuksia varten päätettiin valtiolta anoa 7.000mk kuoletuslaina niillä ehdoilla kuin kunnan muillekin kouluille oli myönnetty sekä rakennusavustusta ja valtuutettiin anomuksen tekemään sekä varat nostamaan kunnallislautakunnan puheenjohtaja. Rakennustyötä valvomaan päätettiin ottaa erityinen työnvalvoja niin pian kuin rakennusten kivityö on saatu suoritetuksi. Koulun tulee olla valmis 1.8.1914. Sekä urakkahuutokaupan kuuluttaminen, että työnvalvojan paikan julkaiseminen Porin suomenkielisessä sanomalehdissä annettiin rakennuskomitean tehtäväksi.

15.12.1913 2§:ssä Lammelan kansakoulun rakennustyöt hyväksyttiin puuseppä J.R. Lindellin ja kivityömies Juho Tuomisen tehtäväksi, teettäjäin omista aineista 14.570mk urakkahinnasta, maanviljelijäin F. Kouhin, E. Österbyn ja Juho Kaasmannin takauksella. Työ on tehtävä työselityksessä ja kontrahdissa sanottujen määräysten mukaiseksi. Takaukset on sitoumuksessa KUTEN RAKENTAJATKIN työn hyvyydestä vuoden eteenpäin siitä ajasta, jolloin kunta on ottanut koulurakennukset vastaan, täysin valmiina. Työnvalvojaksi kivityön ajaksi valittiin mv. S. Uusitalo ja hän saa siitä vaatia kohtuullisen palkkion toimestansa. Sen työnvalvojan, mikä viime marraskuun 10 päivänä pidetyssä kuntakokouksessa on päätetty ottaa, valitsee lopullisesti kuntakokous.

29.12.1913 kokous, johon oli saapunut noin 300 äänivaltaista kuntalaista, enemmistönä Haminaholman sahan ym. työväestöä katsottiin lailliseksi.

2§:ssä Otettiin käsiteltäväksi ja päätettäväksi kysymys myönnetäänkö opettaja Otto Leväselle pyytämänsä ero kuntakokouksen esimiehen toimesta, johon hänen tulisi viime syyskuun kuntakokouksessa toimitetun vaalin nojalla ensi vuoden alkaen ryhtyä. Asianomainen perusteli eroanomustaan sillä, että hänen opettajatoimensa muka tulisi kärsimään, jos hän ottaisi toimen vastaan ja ettei hän - asuen 15km kirkolta- saattaisi tointa säännöllisesti hoitaa. Kokouksen taholta lausuttiin, että opettaja Leväsen väitteet tässä suhteessa ovat pätevyyttä vaille, sillä miltei jokaiseen kunnan- ja kunnanvaltuuston kokoukseen on opettaja Levänen ottanut osaa. Kokous ei kuitenkaan tahtonut opettaja Levästä toimeen pakottaa, vaan myönsi hänelle, vaikka vastenmielisesti eron.
Tilalle ehdotettiin kuntakokouksen nykyistä puheenjohtajaa opettaja Juho Julius Pahkalaa, joka tulee jälleen paikkakunnalle. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

3§:ssä Edustajaksi Köörtilän kansakoulutalon ns. Tähkäsen palstan erottamistoimitukseen valittiin ja valtuutettiin mv. Arvid Tommila Köörtilästä.

13.6.1914 3§:ssä Työnvalvojaksi Lammelan kansakoulun rakennuksille pyytämänsä 3mk50p päivältä palkalla valittiin rakennusmestari Johan Halme. Työnvalvojan tulee olla paikalla aina joka päivä kun työssä ollaan ja tarkoin valvoa, että työ tulee kunnollista ja hyvin tehdyksi. Työnvalvojan toimi alkaa heti puutöiden alettua eli tämän kesäkuun 16 päivästä alkaen ja kestää koulun valmiiksi tuloon asti.

4§:ssä Koska Lammelan kansakoulun rakennuksen pohjapiirustukseen on käsityöhuoneen leveys merkitty numerolla metriä leveämmäksi kuin mittakaava osoittaa, niin päätettiin että sanottu huone tehdään mittakaavan mukaan.

28.9.1914 11§:ssä Tuorilan kansakoulun johtokunta oli lähettänyt kuntakokoukselle seuraavan, vt. tarkastajan kirjelmän: Tuorilan kansakoulun johtokunta: Koulutoimen ylihallituksen ilmoituksen mukaan on Keisarillisen Suomen Senaatin kirkollisasian toimituskunta viime toukokuun 30 päivänä nähnyt hyväksi sallia, että Merikarvian kunnan Tuorilan kansakoulu saa edelleenkin toimia vuokrahuoneistossa 1.8.1916 saakka, kuitenkin ehdolla, että kirkollisasiain toimituskunnan kirjeessä 16.7.1908 valtionapujen nauttimiselle asetettu ja ehtoja niissä kohdin noudatetaan. Kunnioittaen V. F. Oksanen, v.t. Johtokunta pyysi, että kunta ryhtyisi oman koulutalon rakentamiseen Tuorilan koulupiiriä varten. Kuntakokous päättikin, että Tuorilan kansakoulua on heti ryhdyttävä rakentamaan, ja valitsi 5 miehisen rakennuskomitean, johon tulivat kuntakokouksen esimies K. V. Dahlroos, mv F. Eränen, kunnallislautakunnan esimies F. F. Kouhi, poliisi F. Alastupila ja työnjohtaja F. Kulkki, joka sai toimekseen hankkia rakennusta varten samanlaiset piirustukset kuin ne on, jolla Lammelan koulua paraikaa rakennetaan. Panna heti alulle tien teko maantieltä kansakoulupalstalle ja purkauttaa siinä kasvavaa pensaikkoa, jotka työt tehdään hätäaputöinä, sitä tarkoitusta varten osoitetuilla varoilla ja muuten kaikin puolin ryhtyä sellaisiin toimiin, että koulu 1.8.1916 on valmis.

14§:ssä Lammelan kansakoulun rakennuksia kunnan puolesta tarkastamaan valittiin opettaja J. J. Pahkala, ja sorvari Juho Bärlund. Palkaksi määrättiin Pahkalalle 5mk ja Bärlundille 3mk.

31.3.1915 2§:ssä Tuorilan kansakoulun rakentamista varten päätettiin valtiolta anoa 7.000mk laina samoilla ehdoilla kuin muillekin kunnan kouluille ja 3.000mk valtionavustus ja näitä hakemaan valittiin ja valtuutettiin tohtori, vapaaherra E. Palmen ja opettaja Akseli Hakosalo.
6§:ssä Tuorilan koulun piirustuksia ei kuntakokous hyväksynyt, siitä syystä, että opettajan asunto oli piirustuksissa liian laaja ja monihuoneinen. Sanotun koulun rakennuskomitea sai toimekseen laatia uuden piirustusehdotuksen, huomioon ottamalla kokouksen päätös huoneiden luvun vähentämisestä opettajan asunnossa kolmeen.

3.6.1916 5§:ssä Kun Lammelan kansakoulun palstan erottamistilaisuudessa on kunnan puolesta ilman kunnan valtuutusta ollut saapuvilla sanotun koulun johtokunnan jäsen J. Tuomikoski, hyväksyttiin hänen toimenpiteensä asiassa kuten kunnan puolesta valtuutettuna.

6§:ssä Tuorilan kansakoulun rakennuskomitea anoi varoja koulun rakennustöiden alkuunpanoa varten. Mieskohtaisella äänestyksellä 10 äänellä 9 vastaan päätettiin varat myöntää. Vaaditussa kirjallisessa äänestyksessä päätettiin myös varat myöntää 117 äänellä 110 ääntä vastaan.

10.2.1917 4§:ssä Luettiin Tuorilan kansakoulun rakentamista varten tehty urakkavälikirja, joka kokonaisuudessaan on seuraava: Urakkavälikirja: 9.2.1917 pidetyssä urakkahuutokaupassa Merikarvian Tuorilan kansakoululla tarjottiin mainitun koulun rakentaminen jossa ennen huutokaupan alkamista ilmoitettiin seuraavat ehdot: 1. Urakoitsija sitoutui paikalla nähtävänä olevien piirustusten ja työselitysten mukaisesti rakentamaan päärakennuksen sekä ulkohuonerakennuksen kellarin kanssa kaikki itse hankkimillaan rakennusaineilla.2. Urakoitsijan tulee viipymättä noudattaa työnvalvojan antamia määräyksiä työn säännölliseen kulkuun nähden, jos piirustuksesta poikkeaminen jossakin kohden työn aikana tule kysymykseen, josta mahdollisesti aiheutuisi lisäkustannuksia, korvataan niistä erikseen sopimuksen ja kohtuuden mukaan. 3. Rakennusten tulee olla valmiina ensi päivänä syyskuuta 1917. Jos eivät rakennukset valmistuisi määräaikana, on urakoitsija velvollinen korvaamaan Merikarvian kunnalle kaikki sen johdosta aiheutuvat kustannukset, olivatpa ne mitä laatua tahansa. 4. Urakoitsijan on velvollinen yhden vuoden ajan lukien siitä kun työ on valmiina kunnalle vastaan otettu, vastaamaan rakennusten kunnossa pysymisestä ja omalla kustannuksellaan korjaamaan kaikki sillä ajalla ilmenevät puutteellisuudet. 5. Urakoitsija on velvollinen koko rakennusajan vastaamaan rakennustyöväen tapaturmavakuutuksesta sekä palovakuuttamaan puolivalmiit rakennukset ja rakennusaineet.6. Urakoitsijan on jätettävä rakennuskomitealle hyväksyttävät takaukset urakkasitoumuksensa täyttämisestä ja mahdollisesti annettavista eturahoista. 7. Urakkasummasta maksetaan työhön aljettaissa 25% sekä työn kestäessä tarpeen mukaan, silmällä pitäen työn vastaavaa edistystä kuitenkin niin, että työn täydellisesti valmistuttua vielä on sisällä maksamatta1.000smk. Kun yllä oleva urakkavälikirja oli huutokauppatilaisuudessa 9.2.1917 julkiluettu, niin tarjottiin työt vaihtoehtoisesti huudettaviksi, joko neljänä osana tai kaikki yhdessä. Erikseen tarjottaessa nousi tarjotut tehtävät kaikki yhteensä 47.700smk. Tarjottaessa kaikki työt yhdessä tehtiin seuraavat tarjoukset: Kivityömies J. Tuominen, Merikarvia, 30.500mk. Rakennusmestari J. Lindell 30.500mk. Maanviljelijä F. Kouhi 32.800mk. Rakennusmestari E. Salonen, Honkajoki 32.975mk. Rakennusmestari Taipale, Merikarvia 35.000mk. Rakennuskomitea ei ollut antanut kenellekään huutajista puoltolausetta, vaan jätti tehdyt tarjoukset sellaisenaan kuntakokouksen hyväksyttäväksi. Hyväksyttiin esitetyt takauspaperit, joissa takaajina oli kivityömies J. Tuomisella E.E. Österby F.F. Kouhi, Jussi Yliknuussi ja Erik Rosnell ja rakennusmestari J. Lindellillä E.E. Österby, Fredrik Kouhi, Jussi Yliknuussi ja J. Kaasman. Nousi vilkas keskustelu ennen tarjouksen hyväksyntää, mutta ei päästy asian lopulliseen ratkaisuun ilman kirjallista äänestystä, missä pöytäkirjaa pitämään valittiin kauppias H. Virtapuro ja konttoristi V. Gustafsson. Mieskohtaisesti äänestettäessä hyväksyttiin J. Lindellin tarjous 15 äänellä 9 vastaan. Mutta Tuomisen äänestäjät vaativat yllämainittua kirjallista äänestystä, jossa päätökseksi tuli, että J. Tuomisen urakkatarjous hyväksyttiin 722 äänellä 607 Lindellin puoltoääntä vastaan.

10.2.1917 5§:ssä Tuorilan koulun rakentamista varten päätettiin ottaa 30.000smk kuoletuslaina pidemmällä kuin 10 vuotta kestävällä takaisinmaksuajalla. Laina hankkiminen jätettiin kunnallislautakunnan tehtäväksi, jonka tulee kuulutuksella, mistä se olisi edullisimmin saatavissa. Kunnallislautakunnan esimies opettaja A. Hakosalo valtuutettiin hakemaan tälle päätökselle läänin Herra Kuvernööriltä sellainen vahvistus kuin kunnallisasetuksen 98 § edellyttää.

24.4.1917 6§:ssä Tuorilan kansakoulun rakennustoimikuntaan valittiin poismuuttavan F. Kulkin tilalle maanviljelijä Vihtori Starck.

10.11.1917 2§:ssä Esitettiin Tuorilan kansakoulurakennuksen urakoitsijan anomus lisärahan myöntämisestä mainitun koulun rakennusurakkaa varten. Kunnallislautakunta on anomusta puoltanut siinä tapauksessa, että jos urakoitsija esittää kuntakokoukselle sellaiset todisteet, jotka selvästi näyttävät toteen, että hän todella tarvitsee lisärahan myöntämistä sanottuun tarkoitukseen. Urakoitsija J.R. Lindell esitti laskelman kuntakokoukselle, josta laskelmasta selvisi, että hänen arvionsa mukaan tarvittaisiin 8.577,66 mk lisäraha 30.500mk urakkasummaan. Pidemmän keskustelun jälkeen päätettiin, että heti myönnetään Tuorilan koulun rakennukseen J.R. Lindellille päälle urakkasumman 3.300mk ja että kunnallislautakunnan esimies saa antaa maksumääräyksen koko urakkasumman maksamisesta.

22.4.1918 2 §:ssä Otettiin esille kysymys kansakoulunopettajien valtionavun ennakkomaksusta. Päätettiin suostua siihen, että kunta toistaiseksi suorittaa kansakoulunopettajille tulevan valtionavun, koska valtio lupaa sittemmin korvata kunnalle siitä koituneet menot. Näitä varoja ei makseta ainoastaan toiselta vuosineljännekseltä vaan edelleenkin niin kauan kuin olot sitä vaativat, siis kunnes valtio itse voi ruveta maksamaan. Kunnan alueella olevien yksityiskoulujen opettajat luetaan mukaan. Kunta hankkii varat tähän tarkoitukseen erityisellä lainalla. Lainan kunnan nimessä hankkimaan valtuutettiin kunnallislautakunnan esimies, opettaja Akseli Hakosalo.

10.8.1918 2§:ssä Luettiin Tuorilan kansakoulurakennuksen kunnan valitsemien tarkastusmiesten kertomus. Saunarakennuksen kylpylava ja navetan tilkitseminen saavat jäädä sellaisiksi kuin ne nyt ovat, mutta muut muistutukset ovat urakoitsijan korjattava ennen kuin koulurakennukset jäävät kunnan huostaan.

4§:ssä Esitettiin kysymys, että Tuorilan kansakoulun rakennuksista takausmiehelle F. F. Kouhille
myönnetään korvaus rakennuksien lopullisesta kuntoon saattamisesta. Päätettiin, että yllämainitulle takaajalle korvataan kunnan puolesta kaikki ne kustannukset, jotka F.F. Kouhi on käyttänyt koulurakennuksen urakoitsija J.R. Lindellin jälkeen, kuitenkin niin, että koulutileistä poistetaan ne erät, jotka on tavarana annettu J.R. Lindellille, joiden hintaa ei korvata kunnan puolesta.
Kunnanvaltuusto 24.2.1919 valitsi kansakoulujen johtokuntiin jäsenet: Alakylään: J.O. Rikalainen, V. Haanpää, A. Malmila, J. Kuggi, A. Laine ja F. Vesterlund. Honkajärvi: J. Ollila, V.L. Vanhatalo, V. Vuorela, H. Stenbacka, V. Tommila, O. Erkkilä. Lauttijärvi: F. Varsamäki, V. Norrgård, V. Vahlberg, V. Lähteenmäki, V. Aaltonen, V. Kuusela. Köörtilä: A. Tommila, J. Mellin, E. Lillskeri, F. Mikkola, V. Laaksonen. K. Kantola. Riispyy: Hilma Vanhatalo, H. Sievers, H. Salmi, A. Heikkilä, O. Haapala ja O. Kangas. Tuorila: K.V. Dahlroos, J. Seppälä, J. Uusitalo, N. Pihlaja, V. Starck, V. Harju. Lammela: V. Heikkilä, J. Uusitalo, N. Länsitalo, J. Tuomikoski, J. Korpela, J. Santala. Ylikylä: J. Viertola, A. Viikilä, F. Wegelius, V. Katajamäki, A. Järvisalo ja Frans Saari.

Kunnanvaltuusto 24.2.1919 valitsi ja valtuutti kunnallislautakunnan esimies J. Viertolan vastaamaan liikemies Heikki Janssonia ensi käräjillä Tuorilan kansakoulun rakennusjutussa.
Valtuusto 10.5.1919 §16:ssä myönsi K.V. Dahlroosille eron Tuorilan kansakoulun johtokunnasta ja sijalle tuli J. Isoviita.
Valtuusto 21.6.1919 § 13:ssä valitsi Dahlroosin sijalle Tuorilan kansakoulun rakennuskomiteaan Juho Seppälä.

Valtuusto 21.6.1919 § 14:ssä vapaiden koulutarpeiden myöntämiseksi kunnan kansakoulujen oppilaille päätti valtuusto sitoa kunnan varoja siksi kunnes valtionapua saapuu 8.000smk Lopullisesti tulee kunnan varoja koulutarpeisiin menemään 2.000smk, koska valtionapu on 75%. Koulutarpeet tilaamaan valittiin kirjakauppias neiti Elin Pettersson.

29.9.1919 valtuusto §8:ssä valitsi koulujen johtokuntiin jäseniä: Alakylään: F. Vesterlund ja J.O. Rikalainen. Lauttijärvi: U. Vahlberg ja F. Varsamäki. Honkajärvi: O. Erkkilä ja J. Ollila. Köörtilä: J. Mellin ja A. Tommila. Riispyy: O. Haapala ja O. Kangas. Tuorila: J. Isoviita ja V. Harju. Lammela: J. Santala ja N. Länsitalo. Ylikylä: T. Wegelius ja F. Saaren sijaan Santeri Linden.

29.9.1919 valtuusto 11§:ssä Koska kansakoulujen oppilasmäärät ovat tuntuvasti viime vuodesta nousseet ja koska koulutarpeisiin joku aika sitten myönnetty näin ollen ei ole riittänyt, koskapa se jaettiin viime keväisin oppilasluvun mukaan. Päätettiin nyt myöntää lisää kouluille seuraavasti: Alakylässä oli nyt oppilaita 53 ennen 45, lisää annettiin 8 oppilasta varten oppilasta kohden 23,50mk. Ylikylä: oppilaita 45 nyt ja ennen 25. lisää 20 oppilaalle kullekin 23,50mk. Tuorila: 42 oppilasta ennen 33. Lauttijärvi 26 ennen ja nyt 26. Köörtilä 53 oppilasta ennen myös 53. Haminaholman 15 oppilasta nyt 34. Riispyy: ennen 20 ja nyt 26. Ahlströmin koulu: 95 ennen 93. Honkajärvi 16 ja ennen 15. Kaikkiaan lisää annettiin 77 oppilaalle 1.809,50mk.

22.5.1920 12§:ssä Otettiin käsiteltäväksi valtuustossa kysymys kansakoulujen järjestelystä. Valtuusto myönsi koulutarkastajalle J. Järviselle puheoikeudet kokouksessa. Luettiin opettajayhdistyksen kirje, josta kävi ilmi , että useampiin kouluihin, nimittäin Köörtilään, Haminaholmaan, Alakylään, YlikyläAhlströmiin ja Uuteen kouluun, on nykyisin pyrkimässä oppilaita pyrkimässä enemmän kuin kouluihin mahtuu ja kansakoulunasetus edellyttää. Järvinen ehdotti, että kaksi vaihtoehtoa: 1. Maksetaan opettajille lisää palkkaa 2. perustetaan apuopettajan toimi. Valtuusto päätti, että koulunjohtokunta sopii asian opettajan lisäpalkkiosta.

Valtuusto 28.8.1920 2§:ssä Otettiin käsiteltäväksi kysymys Alakylän kansakoulun muodostamisesta kaksoiskouluksi. Tehty ehdotus oli johtokunnan. Valtuusto päätti 6 äänellä 5 vastaan hylätä ehdotuksen ja maksetaan opettajalle 100mk oppilasta kohden.
3§:ssä Köörtilän koulun vastaava asia hylättiin.

3.7.1920 annettiin opettaja Hilma Vaihiselle puheoikeus valtuustossa ja Köörtilän ja Uuden kansakoulun opettajat saavat 100mk lisää palkkaa oppilasta kohden ja varat uusiin pulpetteihin jokaiselle.

23.9.1920 otettiin uudelleen käsittelyyn Alakylän kansakoulun asia. Kouluun pyrkii 61 oppilasta. valtuusto hyväksyi, että kouluun otetaan apuopettaja eli koulusta tulee kaksiopettajainen koulu.

23.9.1920 27§:ssä Kunnallislautakunta hoitaa ja hankkii niihin kansakouluihin, joihin se katsoo sen tarpeelliseksi tulipalojen varalta paloruiskut ja antaa siihen varat.

23.9.1920 8§:ssä Koulujen johtokuntiin valittiin: Uusi kansakoulu erosivat arvalla J. Viertola ja A. Viikilä ja sijaan tuli H. Fredman ja W. Pohjola. Alakylään: F. W. Haanpää ja J. Laine uudelleen. Honkajärvi: A. Vuorela ja L. Vanhatalo uudelleen. Lauttijärvi: O. Kuusela ja W. Aaltonen uudelleen. Köörtilä: F. Mikkola uudelleen ja J. Liskerin sijaan F. Vesanen. Riispyy: A. Heikkilä ja H. Sievers. Tuorila: Pihlaja uudelleen ja Dahlroosin sijaan J. Mäkinen. Lammela: J. Uustalo ja Heikkilä uudelleen.

13.11.1920 10§:ssä Erityislistalla otettiin koulutoimen Ylihallituksen kansakoulujen tarkastajan ja opettajan ehdotus kansakoulujen opettajien palkkoja korottamisesta nykyaikaisia luontaisetujen vastaavalle kannalle. Luettiin opettajakokouksen laatima kirjelmä, jossa ehdotettiin rahapalkkaa korotettavaksi 5.000mk. Valtuusto päätti korottaa opettajien rahapalkat 10-keraisiksi niiden alkuperäisistä summista, johon lisäksi tulee nykyiset luontaisedut paitsi peltoa, jota saa olla 20 aaria. Jos sitä on enemmän, vähennetään rahasta 15mk aarilta ja päinvastoin, jos peltoa ei ole, viime elokuun 1 päivästä lukien.

30.12.1920 laadittiin tulo- ja menoarvio vuodelle 1921:
Ylenen koulukassa saa 11.400mk, jossa 7500mk on oppilaiden vapaisiin koulutarpeisiin, loput lainojen korkoja ja kuoletuksia varten.
Alakylän kansakoulua varten 15.075mk, joista verotuksella kootaan 15.075mk. Opettajain palkat 5025mk, polttopuut 7.600mk.
Lauttijärven koulua varten 7.206,50mk, joista verotuksella kootaan 7.006,50mk, koska koulun maanvuokratulot ovat 200mk.
Honkajärven koulua varten 14.100mk. Tuloja 750mk maanvuokrasta ja verotuksella kootaan 13.350mk. Riispyy: 9.645 mk. Tuorila 9.115mk. Köörtilä 15.150 ja tulot 140. Lammela 8.300mk ja Ylikylän kansakoulu 9.352,50mk

30.12.1920 sen johdosta, että Köörtilän kansakouluun on pyrkimässä yli sallitun määrän oppilaita, valtuusto päätti, että koulu laajenee kaksi opettajaiseksi kouluksi.

5.3.1921 esityslistalla oli Peipun kansakoulun perustamisasia. Luettiin Peipun vanhempain anomuskirjelmä: uusi kansakoulupiiri on sinne perustettava käsittäen mm. Peipun kylän ja muitakin lähialueita, mm. osin Köörtilän, Alakylän ja Tuorilan koulupiiristä. Todettiin, että Härkkelin tilan huoneet ovat käytettävissä koulua varten. Valtuusto antoi vielä asian raueta, kun puheenjohtaja ei antanut lainkaan asiasta lopullista päätösehdotusta vedoten kunnallisasetuksen säännöksiin. Edeltävän keskustelun aikana kokouksessa esitettiin sekä puoltavia että vastustavia näkemyksiä, enin osin vastustavia.

28.5.1921 4§:ssä Esityslistalla seurasi kysymys sähkölinjan vetämisestä Tuorilaan ja siirto lastenkotiin ja kansakoululle kunnan kustannuksella. Valtuusto päätti hylätä asian ja antoi sen raueta, koska asiasta ei ollut tarpeeksi tietoa, jotta päätös olisi voitu vielä tehdä.

28.5.1921 15§:ssä Eräiden kansakoulujen järjestelyt puhuttivat valtuustoa. Läsnä oli tarkastaja J. Järvinen. Todettiin, että Köörtilään oli tulossa 60 oppilasta. Päätettiin nyt laajentaa koulu 2-opettajaiseksi kouluksi. Tarkastaja hyväksyi tämän, toisena koululuokkana käytettäisiin käsityöluokkaa, minkä myös tarkastaja hyväksyi. Ylikylän kouluihin myös on tulossa oppilaita yli sallitun määrän. Päätettiin ne sijoittaa Alakylän kansakouluun.

28.6.1921 20§:ssä Maaherran välipäätöksen johdosta valtuusto päätti maksaa 225mk vuodessa apuopettajalle sekä vuokrarahana puuttuvien huoneiden osalta 200mk vuodessa sekä puuttuvan maan korvauksena 300mk vuodessa sekä kalliinajan lisänä 2025mk vuodessa.
23.7.1921 7§:ssä Köörtilän kansakoulun johtokunnan kirjelmä oli käsittelyssä, jossa apuopettajan palkaksi pyydettiin 300markkaa aiemman 225 markan sijasta. Valtuusto ei tähän suostunut, koska kaikille maksetaan sama palkka.
23.7.1921 8§: Köörtilän kansakoulun johtokunta esitti koulun lisärakennusehdotuksensa. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Antti Lastun takemän piirustuksen N:0 2 muuttamalla ”Ihanne” muurit kuitenkin tavallisiin muureihin.

23.7.1921 9§:ssä Jos Köörtilään tulee vedetyksi sähkölinja, niin valtuusto ilmoitti, että kunnan kustannuksella silloin johdot vedetään Köörtilän kansakouluun.

23.7.1921 10§:ssä Valtuusto luki Ahlströmin kansakoulun johtokunnan kirjelmän, jossa todettiin, ettei kouluun voida ottaa lisää oppilaita, vaikka sinne oli pyrkimässä 26 uutta oppilasta. Valtuusto lupasi tiedustella yhtiöltä, laajentaisiko tämä koulun 3-opettaiseksi.

23.7.1921 11§:ssä Tuorilan kansakoululle annettiin 100mk kuivausorsien laittamista varten.

3.9.1921 3§:ssä esityslistalla oli kysymys Honkajärven kansakoulun laidunmaan aitauksesta. Valtuusto siirsi asian hankkiakseen asiasta lisäselvitystä.

3.9.1921 4§:ssä Luettiin Uuden kansakoulun johtokunnan kirjelmä, jossa todettiin kouluun pyrkimässä olevan oppilaita yli sallitun määrän. Pyydettiin apuopettajaa. Valtuusto suostui antamaan varat ja luokkahuoneeksi varattiin kunnanhuone.

3.9.1921 7§:ssä Luettiin A. Ahlström Oy:n kirjelmä, jossa yhtiö ilmoitti, ettei se suostu laajentamaan koulua.

24.9.1921 7§:ssä Valtuusto valitsi kansakoululaitoksen ohjesääntökomiteaan 15 jäsentä, joista valtuusto valitsi 13 jäsentä ja loput kaksi paikkaa jätettiin Oy Ahlströmin ja Kasalan ruotsalaisen koulun täytettäviksi siten, että kummallekin tuli jäsenpaikka. Komiteaan valtuusto valitsi Julius Aitasalon Lauttijärveltä, T.J. Veikkolan ja Julius Viertolan Ylikylästä, Viertola valittiin kokoonkutsujaksi, F. Erkkilä Trollssista, O. Haapala Kasalasta, F. Mäkitalo ja F. Westerlund Aläakylästä, W. Venho ja J. Kalliomäki Ylikylästä, Kalle Kantola Peipusta, Isak Linskeri Köörtilästä. Viertola esitti vastalauseensa valintansa johdosta.

24.9.1921 § 41:ssä Valtuusto korotti Alakylän apuopettajan vuokrarahan 1.200 markkaan vuosi alkaen 1.8.1921.

24.9.1921 6§ssä valittiin kansakoulujen johtokuntiin jäsenet valtuustossa: Alakylään: A. Malmilan ja I. Kuggin tilalle tulivat talollinen Juho Slutbäck ja kauppiaan rouva Alma Rosnell-Juhola.
Honkajärvelle: W. Tommila uudelleen ja Stenbackan tilalle emäntä Jenni Kallio. Lauttijärvelle: W. Norrgård uudelleen ja W. Lähteenmäen tilalle emäntä Josefiina Lähteenmäki. Köörtilä: W. Laaksonen uudelleen. Kalle Kantolan tilalle räätäli Albert Leivo. Riispyy: Hilma Vanhatalo ja H. Salmi uudelleen. Tuorila: W. Stark ja J. Uusitalo ja Starkin tilalle Ruuhikorpi. Lammela: J. Tuomikoski ja J. Korpela uudelleen, mutta Tuomikosken tilalle talollinen J. Mäkitalo. Uusi kansakoulu: W. Katajamäki ja A. Järvisalo ja heidän tilalleen Ella Kalliomäki ja suutari Jalmari Salonen sekä kuolleen W. Pohjolan tilalle emäntä Emilia Viertola.

Koulujen perustaminen Merikarvialle aiheutti paljon pohdintaa, kiivaita keskustelujakin. Antti Ahlströmin 1873 perustama kansakoulu, samoin Haminaholman kansakoulu aiheutti myös monenlaisia mielipiteitä kuntalaisissa. Mutta eteenpäin päästiin ja peräti 17 koulua meillä saatiin aikaan. Nyt vuonna 2016 meillä on vain yksi ainoa koulu, ei enää kansakoulu vaan peruskoulu, Ahlströmin koulu, kun sen edestä poistettiin Ylikylä etuliite.
Paljon asiaan vaikuttavia henkilöitä mainitaan, aika outoja sukunimiä tämän päivän merikarvialaisille jopa vieraita mainitaan.
Tämän koosteen olen kerännyt monen kunnan arkistossa vietetyn hetken aikana. Tässä olevista tiedoista kukin voi ottaa haluamansa tarkempaan mietintään tai voi tehdä jostain osiosta tarkemman tutkimuksen esim. ketkä henkilöt vaikuttivat merikarvialaisten koulujen syntymiseen, ja mikä heitä innosti näin toimimiseen?
Päivitetty 20.3.2016 - Tulostettava versio -
 
 
Sivuston toteutus: Hakosalo Innovations OyLisätietoa evästekäytännöstä