Lauri Hakosalo

Kasalan suomenkielinen kansakoulu, kronologinen sisältö koottuna pöytäkirjoista

KASALAN KANSAKOULU
Kansakoululautakunta määritteli 14.9.1951 Kasalan koulupiirin rajat seuraavasti: Raja kulkee etelässä pitkin Riispyyn koulupiirin rajaa Riispyyn joen kohdalle ja siitä edelleen jokea myöten Myllysillalle sekä tästä koillista kohti Saunajärvelle ja siitä Sidebyn rajaa Vähäjärven kohdalle, siitä pitkin Sidebyn rajaa mereen asti. Lännessä piirin rajana on valtakunnan raja. Koulutalo sijaitsee kunnan omistamalla ”Kasalan koulutalo”- nimisellä tontilla RN:o 5:28. Alakouluikäisiä lapsia on piirissä 10 ja yläkouluikäisiä 23. Koulumatkat: 0-3km 29 lapsella, 3-5km 4 lapsella ja pisin koulumatka on 4km.

Koulun perustaminen alkoi selvittelytyöllä:
Johtokunta kokoontui Juhalassa ja oikeutti opettaja Akseli Hakosalon tilaamaan koululle oman harkintansa mukaan kaikki aluksi välttämättömät opetusvälineet ja koulukaluston. Opetussali ja yksi kamari kouluna varten päätettiin vuokrata talollinen A. Juhalalta. Johtokunnan jäsenet Heikintalo ja Isotalo ottavat selvää, mistä opettaja Hakosalolle saataisiin huoneisto. Jäsenen Edna Viikilän tuli selvittää, kuka ryhtyisi opettamaan tytöille käsitöitä. Heikintalon ja Isotalon tuli puolestaan selvittää, mistä pojille saadaan käsityöhuone.
Johtokunta 7.8.1922 Juholassa totesi, ettei R. Storsjö, myöhemmin Koskiranta halua vuokrata huoneistoa koulua varten, mutta hän on valmis myymään kunnalle koko palstansa rakennuksineen
25.000 markan kauppahinnalla. Myös talollinen Einar Hed oli halukas myymään kunnalle Stengårdin talosta riittävän palstan koulua varten.
Juhala sai hankkia koululle polttopuita 15 syltä etupäässä opettajan huoneiden lämmittämiseen.
Pienten lasten eli I osaston - tuolloin ei siis käytetty vielä luokka- nimitystä - koulu päätettiin aloittaa 28.8. ja kaikkien osastojen työ 25.9.
Koululle annettiin ns. perunalupa, korkeintaan yksi viikko, jonka aikana on koulutalon muuri korjattava.
Johtokunnan jäsen O. Heikintalo lupasi vuokrata opettajan asunnoksi 4 huonetta, ellei kunnan kanssa synny yllä mainituista palstoista kauppoja. Lisäksi hän vuokraa aitan koulun puita varten
sekä opettajan käyttöön osallisuuden navettaan, saunaan, kellariin ja heinälatoon yhteensä 1.600 markan vuokralla.
Johtokunta valitsi tyttöjen käsityön opettajaksi ainoan kylästä siihen tehtävään saatavilla olevan henkilön, emäntä Esteri Anderssonin.
Johtokunta laati 29.9.1922 koulun kustannusarvion seuraavalla tavalla:
Opettajan kunnan palkka 1.250 markkaa
Käsityönopettajan kunnan palkka 100 mk
Lämmitys- ja puhdistusmenot:
Puut opettajalle ja käsityöhuoneen lämmitys 5 syltä halkoja, 120 mk syleltä eli yhteensä 600 mk
Puiden ajo koululle 100mk
Puiden pilkkominen 100 mk
Poikien käsityöaineet 100 mk
Valoon opettajalle ja käsityöhuoneeseen 200 mk
Palovakuutusmenot 70 mk
Satunnaiset menot 800 mk
Käsityöhuoneen vuokra 5 kuukaudelta 170 mk
Koulusalin vuokra lämpöineen ja siivouksineen 5 kk yhteensä 1.665 mk
Opettajan huoneiston vuokra 5 kk yhteensä 5.960 mk.
Päätettiin hankkia koululle tahko ja 3 kappaletta lamppuja.
Johtokunta päätti, kun useita palstoja oli tarjolla Kasalan suomalaista koulua varten puoltaa tarkan harkinnan jälkeen sitä tarjousta, jonka oli tehnyt R. Storsjön puolisot. Johtokunta ei tahtonut vastustaa Einar Hedin kauppaakaan, jos vaan tulee taatuksi, ettei riitaisuuksia tule syytingin tähden.
Johtokunnalle esiteltiin herra Yrjö Sammin kirjelmä, jossa hän velkoo Kasalan suomalaiselta kansakoululta matkakorvauksiaan 151 markkaa tekemästään turhasta matkasta Kasalaan. Johtokunta katsoi, ettei asia anna aihetta toimenpiteisiin. Pöytäkirjasta ei oikein selviä, mistä vaatimus oikein aiheutui?
Opettaja Hakosalo oikeutettiin hankkimaan koululle Suomen lipun.
Johtokunta teki kustannusarvion koulun alkuunpanokustannuksista seuraavasti:
Veistokalusto 12 oppilasta varten: Höyläsijaa varten 4.235 mk; höyläpenkkejä 4 kappaletta yhteensä 1.720 mk, veistokalustokaappi 550 mk, luokkakaappi 575 mk, tauluharppi 40 mk, harmoni 4.500 mk, neulomokone 2.185 mk, pulpetit 2.500 mk, opettajan pöytä ja kaksi tuolia 340 mk, luokkataulu 280 mk, Suomen kartta 135 mk, Euroopan kartta 150 mk, pallokartat 220 mk ja sekalaisia menoja varten vielä 50 mk eli kaikkiaan yhteensä tarvittiin 18.000 mk.
Johtokunta päätti 23.10.1922 valtuuttaa opettaja Akseli Hakosalon hakemaan kouluhallituksen luvan saada toistaiseksi pitää koulua talollinen A. Juhalalta vuokrattavassa huoneustossa eli nykyaikaisemmin huoneistossa.
Johtokunta päätti 29.10.1922 pitää sitovana sen puukaupan, jonka Juhala oli tehnyt Aittamäen kanssa 15 sylen haloista. Heikintalolle annettiin oikeus sopia Vuorion kanssa käsityösalin lämmittämisestä. Juhala hankkii poikaoppilaita varten tarpeelliset käsityöainekset. Koulun omaisuus päätettiin palon varalta vakuuttaa Merikarvian ja Siikaisten palovakuutusyhtiössä, jonka käytännön tehtävät annettiin esimies Haapalalle.
Koska I luokan oppilas Väinö Stenbacka on kirveellä heittänyt I luokan oppilasta - nyt käytetty jo luokka-sanaa - Valto Isakssonia nenään, johon syntyi haava, päätti johtokunta, että opettajan on rangaistava Väinöä yhden tunnin jälki-istunnolla seisomisella. Jäsen Juhala velvoitettiin Väinön isän kanssa keskustelemaan tapahtumasta ja korvauksen maksamisesta Valto Isakssonin viennistä Merikarvialle lääkäriin. Isotalolle annettiin tehtäväksi kuulustella, millä hinnalla nikkari Kangas ottaisi tehdäkseen koulua varten 8 kappaletta pulpetteja, sellaisia kuin koululle oli jo tuotu ja kuinka monta Kangas voisi ensi kuun aikana saada valmiiksi.
Päätettiin, että koulun on mitä pikimmin päästävä omiin pulpetteihin, ettei lainatavaraa tarvitsisi käyttää.
Johtokunta päätti 21.11.1922 vuotta 1923 varten koulun kustannusarviosta seuraavasti:
Opettajan valtion palkka 14.860 mk
Opettajan kunnan palkka 2.625 mk ja 15 hehtolitraa ruista à 175 mk
Käsityönopettajan valtion palkka 1.050 mk
Käsityönopettajan kunnan palkka 200 mk
Luontaisetujen korvaus:
a) laidunmaasta 175 mk
b) b) viljelysmaasta 500 mk
Kouluhuoneiston vuokra sisältäen lämmityksen ja siivouksen 4.000 mk
Opettajan huoneiston vuokra 2. 000 mk
Puut opettajan asuntoon ja käsityöhuonetta varten 2.800 mk
Puitten pilkkous eli pienentäminen 250 mk
Käsityöhuoneen vuokra 420 mk
Palovakuutusmenot 90 mk
Käsityötarpeet poikia varten 300 mk
Valoon 350 mk
Köyhien oppilaiden vaatetus 1.000 mk
Kahden höyläpenkin hankintaan 720 mk
Pohjois-Amerikan kartta 200 mk
Valtakunnan lippu 242 mk
Terveysopilliset kuvat 140 mk
Kalakuvat 24 mk
Sekalaisia menoja varten 500 mk
Eli yhteensä palkkoihin 15.910 mk ja muuhun 16.534 mk

Päätettiin tilata Hanna Kankaalle ja Aune Lehdolle Koulupukimosta kengät. Myös hankitaan heille tarpeelliset alusvaatekankaat.
Johtokunta 20.12.1922 totesi, koska Kasalan suomalaisen kansakoulun oppilasmäärä oletettavasti siksi paljon suurenee, ettei ole enää saatavissa koululle tarpeeksi suurta huoneistoa, niin johtokunta päätti esittää valtuustolle, että koulun johtokunta valtuutettaisiin ryhtymään kaikkiin niihin toimenpiteisiin, kuin oman koulutalon aikaansaaminen edellyttää. Omaa koulutaloa siis jo kaivattiin! Vielä johtokunta päätti ehdottaa, että valtuusto päättäisi, että koulunrakennus ulkohuoneineen tulee olla valmis syksyllä 1925. Vielä johtokunta esitti, että kunnanvaltuusto ottaisi ensi vuoden kustannusarvioon arviomäärärahan kivijalan laittamiseksi uutta koulurakennusta ja pihan tasoittamista varten.
Johtokunta valitsi 11.1.1923 puheenjohtajakseen O. Haapalan ja varapuheenjohtajakseen O. Isotalon ja sihteeriksi opettaja A. Hakosalon sekä taloudenhoitajaksi O. Isotalon kukin vuodeksi.
Päätettiin myöntää O. Kankaalle 5 mk pulpettia kohden lisämaksua eli siis maksettiin 195 mk pulpetista. Päätettiin pyytää kunnanvaltuustolta käyttövaroja lisää 800 mk sen lisäksi, mitä köyhille oppilaille oli jo myönnetty vaatetusavustuksia varten. Koululle päätettiin tilata yksi ns. nikkaripenkki, kaksipuolinen, varustettuna rautapulteilla. Höyläpenkki tulee olla 3 ja puoli kyynärää pitkä ja 24 tuumaa leveä syvennyksen kanssa. Lisäksi höyläpenkki tulee olla öljytty. Puuseppä Nybacka otti tehdäkseen höyläpenkin yksipuolisen, 10 tuumaa leveän, 3ja puoli kyynärää pitkän, muuten edellä todetun kaltaisen 275 markan hinnalla. Nybackan tarjouksen johtokunta hyväksyi.
Opettaja Hakosalon pöydän alle johtokunta päätti laittaa korokkeen ja taloudenhoitajan tuli asia hoitaa. Totean että isoisäni oli 162 settimetrin pituinen mies. Johtokunnalla ei ollut mitään sitä vastaan että hän iltapäivisin piti koululla ns. pienten koulua.
Johtokunta luki 25.1.1923 kouluhallituksen kirjeen koskien koulun sijoittamista vuokrahuoneistoon.
Päätettiin julistaa opettajan virka haettavaksi kahdeksi koetusvuodeksi.
Johtokunta kokoontui 10.4.1923 Heikintalossa. Läsnä olivat Juhala, Haapala, Aaka, Uusirantanen, Isotalo ja sihteeri Akseli Hakosalo.
1 § Johtokunnan edustajaksi Riispyyn ja Kasalan koulujen yhteisessä halkohuutokaupassa Riispyyn koululla 16.4. klo 6 ip. valittiin esimies O. Haapala ja taloudenhoitaja O. Isotalo.
2§ Päätettiin huutokaupata 25 syltä halkoja Kasalan suomalaisen kansakoulun osalle.
3 § Luettiin johtokunnalle tarkastajan kirjelmät N:ot 224 ja 227, joissa hän ilmoittaa valinneensa Kasalan suomalaisen kansakoulun opettajaksi Akseli Hakosalon koetusvuosiksi 1.8.1923 ja Esteri Anderssonin käsityönopettajattareksi 1.8.1923 epämääräiseksi ajaksi.
Johtokunta kokoontui Heikintalossa 14.5.1923. Läsnä olivat Haapala, Juhala, Isotalo, Uusirantanen, Aaka ja Hakosalo.
1§ Koska kunta on jo maksanut 30.000 mk Stengårdin talosta ostetusta palstasta Kasalan suomalaista koulua varten ja siis tullut kauppakirjan mukaan palstan omistajaksi, niin jätti johtokunta opettajan nautittavaksi palstaan kuuluvat pellot ja palstalla olevat mäkimaat ja metsäalan karjanlaitumeksi. Laidunmaan rahallinen korvaus lakkaa 1.6.1923 alkaen ja korvauksesta vähennetään 87 mk koko summaan nähden. Aidat laittaa kuntoon taloudenhoitaja, samoin portit.
2§ Käydessään tarkastamassa, mihin paikkaan Kasalan suomalaisen kansakoulun tuleva koulurakennus rakennettaisiin johtokunta tuli siihen yksimieliseen päätökseen, että se on rakennettava nykyiselle Stengårdin talon tontille, vähän ylemmäksi nykyistä riviä.
3§ Päätettiin, että koulu muutetaan kunnan omistamaan Stengårdin pääriviin uudelle puolelle, jossa väliseinä poistettaisiin huoneitten välistä. Toiselle puolelle eli vanhalle puolelle sijoitetaan käsitöitten teko, tämä kaikki ehdolla, että kansakoulujen tarkastaja tämän muuton hyväksyy.
4 § Johtokunta myöntyi opettajan ehdotukselle, että koululle laitetaan hyppytelineet, yksinkertaiset.
5§ Johtokunta päätti, että koulutyö on päätettävä 30.5.

Johtokunta kokoontui Heikintalossa 2.6.1923. Läsnä olivat Haapala, Juhola, Aaka, Isotalo ja sihteeri Hakosalo.
1§ Koska tarkastaja on hyväksynyt, että koulu saadaan sijoittaa kunnan omistamaan Stengårdin riviin, niin päätettiin huoneiston kuntoonpano jättää taloudenhoitaja huolehdittavaksi, kuten väliseinän poistaminen, paperoiminen harmaalla paperilla jne.
Koulun opettaja A. Hakosalo valtuutettiin hakemaan kouluhallitukselta lupaa, että koulu saisi 1.8.1923 jatkaa toimintaansa näissä huoneissa, jotka kunta on kouluansa varten ostanut, kunnes koululle valmistuu varsinaiset koulusuojat.
2§ Opettajalle annettiin oikeus pitää kotonaan kesän aikana harmonia.
Johtokunta kokoontui 22.7.1923 opettaja Hakosalon luona. Läsnä olivat Isotalo, Haapala, Edna Viikilä, V. Aaka ja opettaja Hakosalo.
1§ Koska 9 pulpettia on saatava lisää koululle, päätettiin ne hankkia Pihlavasta hintaan 200 mk kappale. Pyydetään valtuuston hyväksymispäätös tälle asialle.
2§ Koska 15.7.1923 mennessä ei kunnan omistaman Stengårdin talon tupapää ole joutunut kunnan haltuun, kun siinä asuu vielä Stengårdin vanhukset, niin päätettiin Heikki Stengård ja hänen vaimonsa heti irtisanoa kunnan omistamista huoneista. Koska talollinen Einar Hed ei ole ajoissa valmistanut eläkeläisilleen Stengårdin puolisoille tilaisuuden muuttamaan pois nykyisestä kunnan omistamasta huoneistosta, niin päätti johtokunta, että Hedin tulee maksaa vuokraa kunnalle eläkeläisten hallussa olevista huoneista, kuussa 1.000 mk 15.7.1923 lukien.
Mutta, jos E. Hed syytinki asian järjestää, ei vuokraa peritä. Pois tuli muuttaa viimeistään 5.8.1923.
Vuokran maksu vähennetään 10.000 mk kauppahinnasta. Irtisanominen päätettiin jättää esimiehen tehtäväksi.
3§ Sopivan ulkohuoneen- 3-osaisen laittaminen koululle - jätettiin johtokunnan jäsenen Juhalan haltuun ja on se tehtävä ensi tilassa.
4§ Talollinen A. Juhalalle päätettiin maksaa vielä kesäkuun ajalta vuokra, vaikka 13.6. koulun puolesta Juhalan huoneisto oli vapaa.
Johtokunnan kokous pidettiin 20.8.1923. Läsnä olivat Haapala, Aaka, Juhala, Edna Viikilä ja Hakosalo.
1§ Kansakoulun toiminta I luokan kanssa päätettiin alkaa perjantaina 24.8.1923 klo 10 ap.
2§ Käsitöitä ei ihan lähimpinä aikoina huoneiston ollessa vielä Stengårdin vanhusten hallussa voida pitää.
3§ Koulun lämmittäjäksi ja siivoojaksi johtokunta valitsi Ida Koivun täksi lukuvuodeksi. Palkaksi hänelle sama kuin Riispyyn kansakoulussa. Jos Emil Koivu ottaa koulun puitten pilkkomisen tehtäväkseen, jätetään se hänen haltuunsa.
4§ koulun muurin laittaminen jätettiin A. Juhalan haltuun.
5§ Aaka myönsi lainaksi soittokellon. Opettaja Hakosalo suostui toistaiseksi lainaamaan koululle kellon.
6§ Päätettiin, ettei E. Hed saa muuttaa ns. pikkunavettoa pois ennen kuin hän on todennut, että hän on sen kaupanteossa pidättänyt itselleen.

Johtokunta kokoontui 4.9.1923 Heikintalossa. Läsnä puheenjohtaja Haapala, Aaka, Viikilä ja sihteeri Hakosalo.
1§ ”Koska ei Henrik Stengård eikä vaimonsa Matilda Stengård, jotka asuvat kunnan omistamassa Stengårdin talon päärakennuksen toisessa päässä, ja jotka ovat irtisanotut mainituista huoneistoista, eivät muuta pois, niin johtokunta päätti valtuuttaa puheenjohtaja O. Haapalan tai valtuuttamansa anomaan maaherralta, että Stengårdin puolisot pakotettaisiin muuttamaan pois Merikarvian kunnan omistamista huoneistoista, sitäkin suuremmalla syyllä, kun mainittuun rakennukseen on sijoitettu kunnan omistama kansakoulu, jonka toiminta kärsii pahasti, ettei rakennus aivan heti tule kunnan vapaaseen nautintoon.” Aikamoista kapulakieltä siis jo käytettiin!

Johtokunta kokoontui lokakuussa 1923
1§ Johtokunta päätti myöntää A. Juhalalle 300 mk lisäkorvausta siitä, että koulu siirrettiin pois heiltä odottamattoman pian, joten hän oli vaan lyhyemmän ajan saanut nauttia korvausta kuluistaan koulun johdosta.
2§ Valtuutettiin A. Juhala johtokunnan puolesta teettämään Stengårdin vanhusten eläkehuoneistoon uusi muuri, että heidät saataisiin muuttamaan pois kunnan huoneistosta.
Johtokunta kokoontui 29.11.1923 koululla.
1§ Kutsuttiin Stengårdin vanhukset johtokunnan kokoukseen, että saataisiin heiltä lopullisesti selvää, josko he suostuisivat sillä ehdolla muuttamaan pois huoneistosta, jos kunta keväällä sitoutuu laittamaan heille uuden muurin. Asiasta keskusteltiin ja sovittiin vihdoin niin, että Stengårdin vanhukset suostuisivat muuttamaan pois kunnan huoneista ehdolla, että kunta laittaa ensi keväänä ennen Juhannusta vanhusten eläkehuoneistoon täysin kelvollisen muurin. Muuttoaikaa myönnettiin 8.12.1923 saakka. Päätös oli molemmin puolin yksimielinen.

2§ Päätettiin laatia koulun kustannusarvio vuodelle 1924:

Se päättyi 21.835 mk.
Opettajan valtion palkka 16.390 mk
Opettajan kunnan palkka 1.850 mk
Korvaus opettajalle puuttuvista luontaiskorvauksista 100 mk
Koulurakennuksen kunnossapito ja korjausraha 1.700 mk
Aidat ja niiden teko 175 syltä a 15 mk syli
Kellarin korjaus 300 mk
Saunan korjaus 200 mk
Opetusvälineet 325 mk
Voimistelutanko 300 mk
Oppilaskirjasto 100 mk
Opettajan pulpetti 260 mk
Soittokello 400 mk
Koulupuutarhan kuntoonpano 200 mk
Työkalut koulupuutarhaa varten
Oppikirjat
Oppilaiden muut koulutarpeet
Oppilaiden terveydenhoito 50 mk
Oppilaiden saatto ja majoitus
Vähävaraisten oppilaiden ravinto 1.500 mk
Vähävaraisten oppilaiden vaatetus arviolta 1.000 mk
Koulukeittolakalusto
Polttopuut kouluhuoneistoon 1.400 mk
Polttopuut opettajalle 1.400 mk
Puitten pilkkominen 400 mk
Valo kouluhuoneistoon 150 mk
Valo opettajalle 200 mk
Kouluhuoneiston siivous 700 mk
Sekalaiset menot 500 mk
Palkkio johtokunnan esimiehelle ja jäsenille 0 mk
Kansliatarpeet 50 mk
Palovakuutus 150 mk
Opettajan asuinhuoneiston vuokra 2.500 mk
Vanhusten eläkehuoneiston muurin uudestaan teko ensi keväänä 3.000 mk
Poikien käsityöaineet 300 mk
3§ Johtokunta päätti myöntää, jos säädetyt varat riittävät, avustaa vaate- tai kenkäavustuksella Viljo Rantasta, Frans Vestiä ja Hilma Hellmania opettajan harkinnan mukaan.
Johtokunta 24.1.1924
1§ Otettiin käsiteltäväksi, josko jo tänä talvena pannaan koulukeitto. Päätettiin, että heti pannaan toimeen koulukeitto. Valittiin 3-jäseninen toimikunta, johon tulivat A. Juhala, emäntä Ida Heikintalo ja opettajan rouva Emilia Hakosalo. Puheenjohtajaksi A. Juholan tehtäväksi jäi koulukeiton käytännöllinen järjestäminen ja kaluston hankkiminen. Koulukeittola oli varsin edistyksellistä tuohon aikaan!
Oppilaat jaettiin kolmeen luokkaan varallisuuteen nähden mm. seuraavalla tavalla:
III ryhmän oppilaat eivät maksa ruuasta mitään, vaan keittäjän palkkaan hekin ottavat osaa 25 pennillä.
2§ Otettiin käsiteltäväksi koulun maan keskellä kulkeva raja-aita. Päätettiin laittaa pinta-aita, koska sellainen katsottiin ajan oloon kestävämmäksi. Aidan teko ja aidan ainekset päätettiin tarjota urakalla toimitettavaksi. Urakkahuutokauppa pidetään 14.2. paikalla. Huutokaupan toimeenpanee esimies Juhala, joka hyväksyy huudot.
3§ Otettiin käsiteltäväksi kysymys rakennetavaksi päätetystä saunasta, jota varten on valtuustossa myönnetty varoja. Päätettiin, että opettaja laatii piirustukset ja työselityksen rakennettavaa saunaa varten ja tulee kustannusarviota laatiessaan opettajan ottaa huomioon, että vanha sauna on rakennukseen käytettävä. Piirustukset ja kustannusarvio on johtokunnalle esiteltävä. Sauna päätettiin urakalla tehtäväksi vaihtoehtoisesti joko urakoitsijan omista aineista tai että kunta hankkii aineet.
4§ Johtokunta myönsi vapaan valon koululla työskentelevälle käsityötoimelle ja lukutuvalle.
5§ Päätettiin, että viime vuodelle myönnetty vaateapu 1.000 markkaa on jaettava loppuun köyhille oppilaille ja osa tälle vuodelle myönnetystä määrärahasta on myös jaettava köyhille oppilaille opettajan ja taloudenhoitajan harkinnan mukaan.

Johtokunnan huutokauppapöytäkirja 17.3.1924 Kasalan kansakoululla, jossa tarjottiin urakalla tehtäväksi koulun maalle pitkin Korven tietä aita ja sauna koulun tontille.
Ensin tarjottiin urakalla tehtäväksi urakoitsijan aineista jo mainittu aita ulottuen eläkeläisen Stengårdin rajasta Hedin rajaan pitkin Korven tien sivua. Aita tarjottiin sekä tavallisena pinta-aitana tehtäväksi tai orsiaitana. Pinta-aitana alimman tarjouksen teki torppari Anshelm Granroos 1.700mk ja orsiaitana teki alimman tarjouksen maanviljelijä A. Juhala 1.975 mk.
Edellinen tarjous hyväksyttiin. Aita tuli olla valmiina ensi kesäkuun 15 p:nä.
2§ Samoin tarjottiin urakalla tehtäväksi koululle sauna esitettyjen piirustusten mukaan urakoitsijan omista aineksista paitsi että koulun nykyisen saunan aineet saa urakoitsija hyväkseen käyttää. Alimman tarjouksen teki talollinen J. Nybacka 8.500 mk ja vaan paljaasta työstä, mutta kunnan aineista 3.600 mk.
Lähinnä korkeimman tarjouksen teki työmies O. Kangas omista aineista 8. 475 mk ja paljaasta työstä 3.625 mk. Sauna tulee olla valmis 1.8.1924.
Huudot päätti johtokunta käsitellä myöhemmin.
Johtokunta kokoontui 18.3.1924, jossa huutokauppapöytäkirja luettiin.
2§ Asiaa harkittuaan johtokunta tuli siihen johtopäätökseen, että se hyväksyy saunan talollisen J. Nybackan tehtäväksi omista aineistaan 8.450 markalla. Työselityksen laativat A. Juhala ja A. Hakosalo.
3§ Ennen johtokunnan kokousta oli johtokunnan puheenjohtaja kysynyt sekä valtuuston puheenjohtajalta että kunnallislautakunnan esimieheltä, josko johtokunta voi puolestaan hyväksyä, vaikka valtuusto puolestaan vasta myöhemmin on tilaisuudessa urakan hyväksymään. Hyväksymispäätös oli siis annettu.

Johtokunta 24.5.1924 kokoontui Heikintalossa ja päätti
1§ Opettajan ehdotuksesta, että koulun kevätlukukausi loppuu 26.5.klo 9 ap.
2§ Valtuutettiin A. Juhala ilmoittamaan E. Hedille, että hän korjaa mahdolliset omaisuutensa ensi tilassa pois koulutalosta,
3§ Aitojen korjuu jätettiin taloudenhoitajan asiaksi.
4§ Koska opettaja Akseli Hakosalo on ollut 1 vuoden koetusvuodella ja sitä ennen yhden vuoden väliaikaisena opettajana Kasalan kansakoululla ja toimensa kaikin puolin kelvollisesti hoitanut ja paikastaan on virkavahvistuskirja, niin johtokunta päätti yksimielisesti antaa Hakosalolle virkavahvistuskirjan nykyiseen paikkaan.
5§ Päätettiin ilmoittaa esimiehen välityksellä, että koulun palsta on kiinnitettävä turvaavasti.
Johtokunta 18.8.1924 hyväksyi opettajan ehdotuksen, että I osaston työ aloitetaan 25.8. ja työ kaikilla osastoilla 22.9. Opettaja Hakosalo ehdotti, että johtokunta ryhtyisi sellaisiin toimenpiteisiin, että ainakin selkäojat koulun peltomaissa avattaisiin. Johtokunta, vaikkakin kannatti ehdotusta, lykkäsi asian päättämisen seuraavaan kokoukseen, ja siihen mennessä esimies valtuutettiin puhelemaan toisten ojaosakkaiden kanssa myös asiasta.
Koulun vahtimestarin toimen lopullisesti hyväksymään valittiin emäntä Viikilä, Juhala ja opettaja Hakosalo. Palkaksi vahtimestarille maksetaan korkeintaan 600 markkaa.
Otettiin käsiteltäväksi kysymys Stengårdin vanhusten muurin rakentamisesta, jonka johtokunta aikanaan on päättänyt laittaa. Asiaa valtuustolle selostamaan valittiin A. Juhola ja opettaja Hakosalo. Kyytirahaksi heille myönnettiin 50 markkaa.
Johtokunta 9.9.1924 käsitteli käsityönopettaja Esteri Anderssonin ilmoitusta, että hän lähtee tällä viikolla Tampereen käsityöseminaariin hankkiakseen itselleen pätevyystodistuksen tyttöjen käsitöitten opettajattaren virkaan. Andersson esitti sijaisekseen neiti Katri Hietasaloa kolmen kuukauden ajaksi eli 15.12.saakka. Johtokunta hyväksyi, myös sijaisen, mikäli kansakouluntarkastajalle ei ollut mitään sitä vastaan. Annettiin oikeus käsityöhuoneen kattoon laittaa sellaiset korjaukset, että tankovoimistelua voidaan siellä harjoittaa.
Johtokunta 2.11.1924 päätti, kun kansakouluntarkastaja oli lähettänyt Furuhjelmin testamenttirahaston varoja 20 markkaa jaettavaksi jollekin koulun tytölle, antaa sen III osaston oppilaalle Saima Uusirantaselle. Johtokunta hyväksyi opettajalle oikeuden ns. toveri-iltamien pitoon koululla edellisen talven tavoin. Johtokunta päätti avustaa koulun köyhiä oppilaita seuraavasti: Aune Lehdolle annettiin kenkiin 100 mk, Frans Vestergårdille pukua, alusvaatteita ja pieksuja varten 210 mk, Aini Koivulle alusvaatteita varten 40 mk, Lempi Vestille kenkiin 45 mk, Henry Råbergille paita 40 mk, Elis Råbergille paita 40 mk, Halmisille alusvaatteita ja kangaspuku Allille 70 mk, Martti Kankaalle 40 mk, Hanna Kankaalle 30 mk, Leolle paita 30 mk ja Viljolle paita 40 mk. Kaikkiaan jaettiin 760 markkaa.
Johtokunta päätti 2.12.1924 vuotta 1925 varten laatia kustannusarvion, johon sisältyi 10.000 markkaa tulevan koulutalon kivijalkaan, laaditaan kivestä, ja krundin laittoa varten.
Johtokunta päätti 6.1.1925 valita talollinen Oskari Haapalan puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi talollinen Aleksi Juhalan, talouden- rahastonhoitajaksi talollinen O. Isotalon sekä sihteeriksi opettaja Hakosalon.
Tänäkin vuonna koululla voidaan pitää illanviettoja samalla tavalla kuin tähän asti. Pirtin välikaton laittaminen jätettiin Eemeli Koivun haltuun kaikkineen.
Aitojen toimeenpano jätettiin Koivun, Isotalon ja Haapalan haltuun.
Päätettiin aloittaa koulukeitto heti lukuvuoden alusta alkaen ja valittiin sen keittäjäksi entinen Aini Rantanen. Koulukeittotoimikuntaan valittiin opettaja Hakosalo ja emännät Viikilä ja Heikintalo.
Esiteltiin johtokunnalle neiti Esteri Anderssonin Tampereen käsityöseminaarin pätevöitymistodistus. Johtokunta valitsi hänet vakinaiseksi tyttöjen käsityön opettajaksi ehdolla, että koulutarkastaja vaalin hyväksyy.
Johtokunta päätti, koska oppilas Frans Westergård on pitkälle joutuneen keuhkotaudin alainen, että opettaja ottaa lääkäriltä selvää, josko oli parasta toisten oppilaiden takia erottaa hänet koulusta.
Johtokunta 11.4.1925 päätti, että tänäkin vuonna huutokaupataan koulun puut yhdessä Riispyyn koulun johtokunnan kanssa. Riispyyn koululle asiaa hoitamaan lähti Haapala ja Isotalo. Päätettiin hankkia koululle kottikärryt.
Johtokunta totesi 25.4.1925 kansakouluntarkastaja J. Järvisen tarkastuskertomuksen tiedokseen. Tarkastus oli pidetty 24.4.1925. Koulun opetusvälineisiin on kiiruusti hankittava kelvollinen fysikaalinen kalusto ja kaappi sitä varten. Kaapin on oltava niin tilava, että siellä voidaan säilyttää myös kuvataulut. Kouluun on hankittava lisää maantieteellisiä ja raamatullisia kuvatauluja sekä helmitaulu. Opettajalle annettu pelto on ojitettava ja koulun pihamaa salaojitettava. Tarkastaja kertoo saaneensa selville, että opettaja Akseli Hakosalo on suorittanut opetustehtävänsä ja koulun hoidannan mitä suurimmalla huolella ja tunnollisuudella. Niinpä lapset taisivat historiaa, laskentoa, luonnontieteitä ja maantietoa, mitä parhaan kiitoksen ansaitsevalla tavalla. Tämän vuotiset kurssit taidettiin täydellisesti ja edellisenkin vuoden kurssit oli kerrattu mitä tarkimmin. Äidinkielen koekirjoitukset suoritettiin myös mitä kiitettävimmin. Tästä kaikesta mielihyvällä ja ilolla merkitsen kiitokset tähän pöytäkirjaan.
Johtokunta 15.6.1925, koska opettaja Hakosalo oli viran hakua varten pyytänyt todistusta, annettiin lausunto: Pyynnöstä todistamme, että opettaja Akseli Hakosalo, joka on 2.8.1922 otettu väliaikaiseksi opettajaksi Kasalan suomalaiseen kansakouluun ja vakinaiseen virkaan 2.3.1923 1.8.1923 lukien ja on saanut virkaansa 24.5.1924 vahvistuskirjan. Hakosalo on tällä ajalla hoitanut virkaa suurella taidolla ja innolla sekä osoittaen sekä koulussa että sen ulkopuolella vakavaa, nuhteetonta ja sopuisaa käytöstä. Koulussa on vallinnut hyvä kuri ja lapset ovat koulunkäyntiinsä
Hakosalon koulussa mieltyneet. Tähän koulutarkastaja Järvisen lausuntoon yhtyi johtokunta Hakosalon opetuksesta antamalta osalta ja lisäsi, että Hakosalo ryhtyi heti tultuaan pontevalla tavalla vastaperustetun koulumme kuntoon panemaan ja on johtokunnalla ollut hauska toimia kokeneen opettajan kanssa, joka sitä paitsi on antanut johtokunnalle täyden arvon, pienimmissäkin asioissa neuvotellen johtokunnan kanssa mitä parhaimmassa sovussa. Hän on antanut opetusta myös sellaisille, jotka eivät kouluiässä ollessaan päässeet kouluun. Äsken pidetyssä kevättutkinnossa sai kaksi sellaista kansakoulun päästötodistuksen. Opettaja Hakosalo on perustanut kyläämme suomalaisen kirjaston ja sitä hoitanut. Kylän yhteisiin taloudellisiin harrastuksiin opettaja Hakosalo innolla ottanut osaa. Yksimielisesti toivoisimme, että opettaja Hakosalo edelleen meillä pysyisi, mutta kun tiedämme, kuinka puutteelliset täällä ovat esimerkiksi asunto-olot, niin ymmärrämme, miksi hän nyt todistusta viran hakua varten pyytää ja siksi todistuksen annamme.
Johtokunta 2.9.1925 käsitteli Frans Westergårdin pääsyä kouluun takaisin. Hänen paluunsa riippui lääkärintodistuksesta. Jaettiin pieksut Aune Lehdelle, Hanna Kankaalle, Bruuno Mäkelälle, Henry Råbergille ja Elis Råbergille, Lempi Vestille, Alla Halmiselle, Ida Stenbackalle, Otto Uusirantaselle, Martti Kankaalle, Aini Koivulle ja Heikki Kankaalle.
Koulun vahtimestariksi valittiin kolmesta hakijasta Ida Koivu 500 markan kustannuksella.
Syyskuussa 1925 johtokunta käsitteli uudelleen Frans Westergårdin kouluun tuloa. Käsillä oli tohtori A. Mikkosen lääkärinlausunto, joka puolsi Fransin kouluun ottoa sillä ehdolla, että hänet laitetaan omaan eri pulpettiin istumaan. Kun lääkärintodistuksesta puuttui lääkärinsinetti, asia jäi odottamaan. Johtokunta käsitteli opettajan ehdotusta poistaa tarpeettomia pirtin väliseiniä sekä kamarin muurin poistamisella. Päätettiin laittaa molempien uunien eteen peltisuoja.
Johtokunta teki ehdotuksensa vuoden 1926 talousarvioksi. Kaappia varten fysikaalisten kalusteiden osalta varattiin 650 markkaa, Opetusvälineitä, lähinnä fysikaalisia kalusteita varten varattiin 1600 markkaa. Kotimaisia eläinkuvia varten 450 markkaa, anatomisia kuvia, kuusi kappaletta varten 180 markkaa, historiallisia kuvia ja raamatullisia kuvia varten 922,50 markkaa ja helmitaulua varten 115 markkaa. Oppilaskirjastoa varten 100 markkaa. Vapaita oppikirjoja varten 1.600 markkaa. Vähävaraisten vaatteisiin 1.000 markkaa ja ravintoon 1.500 markkaa. Koulukeittoa varten pata ja pöytiä varten 300 markkaa.
Uuden koulun piirustuksia ja kustannusarvioita varten 600 markkaa. Kaikkiaan kustannusarvio päätyi 41.545 markkaan.
Opettaja Akseli Hakosalo pyysi 23.12.1925 johtokunnalta virkavapautta ensi tammikuun ja maaliskuun ajaksi eli kolmeksi kuukaudeksi, koska hänet oli määrätty tulo- ja varallisuusverolautakunnan puheenjohtajaksi. Pyyntöön suostuttiin.
Johtokunta päätti 7.1.1926, että koulukeiton maksusta osa vapautetaan. II oppilasryhmä maksaa 2,50 markkaa, III ryhmä 4 markkaa ja ulkopitäjäläiset 5 markkaa viikolta keitosta.
Ostettiin koulukeitolle pata sekä kaksi pöytää, joiden koko tarkoin määriteltiin.. Keittäjäksi valittiin 5 markan päiväpalkalla koulun vahtimestari Ida Koivu. Koulun seinään laitetaan uudet tapetit 5-6 markan arvoiset ja arveltiin 10 rullaa siihen riittävän. Valkoinen reunapaperi laitetaan. Työn tekee E. Koivu 80 markalla, johon sisältyy myös liisterin kustannus.
24.3.1926 huutokaupattiin urakalla tehtäväksi koulun pihan pääportti, jonka tekee O. Kangas 300 markalla. Portin tuli olla valmis 1.6.1926.
Opettaja Hakosalo pyysi johtokunnalta viikon lomaa ajalle 12.-18.4.1926 voidakseen osallistua kunnalliseen tilintarkastukseen.
Johtokunta päätti laitattaa 2.5.1926 3-rivisen piikkiaidan maantietä päin ja muualle pinta-aidat. Pihaan laitetaan salaojat 50 cm syvyisiksi, jossa varsinainen kivitäyte on 35 sm ja pintatäytteenä 15 cm multakerros. Elokuussa rapattiin kellari ja kellarin alle avattiin vesiviemäri. Päätettiin ostaa opettajan käytettäväksi uusi öljykannu. Koulun kaivon kehästä oli kiviä pudonnut kaivoon. Asia päätettiin korjata.
Johtokunta päätti hankkia eräille oppilaille savolaiset pieksut 30.9.1926.
Johtokunta käsitteli 2.11.1926 Kotimaa lehdessä ollutta Suomen koululaitosta suuresti häväisevää kirjoitusta, jossa on väitetty kansakoululasten harjoittavan sukupuolihaureutta keskenään. Kokouksessa paikalla ollut kansakoulutarkastaja J. Järvisen johdolla johtokunta päätti antaa omana lausuntonaan seuraavaa:” Johtokunnan jäsenet eivät ole koskaan kaikkina niinä aikoina, minkä ovat olleet Kasalan suomalaisen kansakoulun johtokunnan jäseninä kuulleet edes huhupuheina mainitunlaisista lasten rikkomuksista kerrotun eikä ole sellaista kuultu sanottavan muistakaan Merikarvian ja lähipitäjien kouluista. Johtokunta lausuu puolestaan syvän paheksumisensa, että Kotimaa lehti on levittänyt moista häpäisevää parjausta. Uskonnolliselle lehdelle ei valhe sovellu.
Vielä tarkastaja on merkinnyt, että opettaja Hakosalo on tehnyt opetustyönsä suurella huolella ja ahkeruudella ja on hän saavuttanut kiitettäviä tuloksia. Kuri on mallikelpoista. Oppilaat ahersivat suurella mielenkiinnolla. Koululle on hankittava karttapallo, fysikaalisen kaluston täydennystä ja koulun veistokalusto on uusittava.
Frans Westergård otettiin kouluun takaisin oppilaaksi, mutta hänet pidetään täydellisesti erossa muista oppilaista istumisen, ruokailun, juomisen ja sylkyastian käyttämiseen nähden.

Marraskuussa 1926 johtokunta päätti myöntää oppilaille kuusijuhlaa varten 3 markkaa oppilasta kohden namusten ostoa varten. Kasalan Kisa Veikoille myönnettiin lupa voimistella koululla sitä vastaan, että seura maksaa öljystä 4 markkaa viikolta korvausta.
Koulun kustannusarvio laadittiin erikseen yläkoulua ja alakoulua varten. Karttapallokin saatiin 250 markalla. Alakoulua varten varattiin 5 kuukauden menoja varten tulot. Opettajalle varattiin kyökki ja kamari sekä ¼ ha pellon korvauksena rahassa 200 markkaa ja muista luontaisetujen rahakorvauksena arviolta 300 markkaa.
Johtokunta puolsi opettaja Hakosalolle täydet 4. palkan lisäystä, koska hän ollessaan Merikarvian Ahlströmin kansakoulun opettajana vuosina 1895-1921 ja on siellä saanut 20 vuoden palveluksesta silloiset 4. palkanlisäystä ja niitä täälläkin säännöllisesti saanut ja nauttinut.
Opettaja Hakosalo pyysi virkavapautta ajalle 15.1.-15.4. eli 3 kuukaudeksi voidakseen toimia valtionverotuslautakunnan puheenjohtajana. Tätä puollettiin ja Hakosalon sijaiseksi valittiin edellisen vuoden sijainen neiti Alma Koskela.
Johtokunta valtuutti 5.1.1927 uuden koulurakennuksen piirustussuunnitelmat ja luonnokset hankkimaan O. Haapalan ja Hakosalon. Vielä siinä tapauksessa, että Kasalan suomalaisen kansakoulun on valvottava koulun etuja Stengårdin talon pakkohuutokaupassa, niitä valvomaan valtuutettiin Oskari Haapala.
Johtokunta päätti 23.5.1927 julistaa alakansakoulun opettajan viran auki. Alakansakoulu sijoitetaan ison kansakoulun yhteyteen ja opettajalle korvataan vahvistetun taksan mukaan puut, asunto ja luontaisedut.
Alustavasti johtokunta käsitteli koulun piirustuskysymystä, mutta asia lykättiin tuonnemmaksi. Opettaja Hakosalo lupasi hankkia, jos mahdollista koulun piirustusehdotuksen kouluhallituksesta.
Johtokunta otti käsiteltäväkseen alakansakoulun opettajan viran täyttämisen Kasalan - Timmerheidin yhteisessä alakansakoulussa. Virkaa oli hakenut alakansakoulunopettaja Impi Lyydia Henriksson Merikarvialta päästötodistuksella, jonka hän oli saanut Tornion alakansakouluseminaarista. Henriksson valittiin yksimielisesti.
Johtokunta päätti 21.8.1927 vuokrata koulun poikien käsityöhuoneiksi syyslukukauden ajaksi Vuorenmaan vanhalta puolelta 2 huonetta 130 markan kuukausivuokralla lämmityksineen.
Johtokunta käsitteli opettaja Henrikssonin luontaisetujen rahalliset korvaukset. Huoneiston vuokrarahaa, koska hän asuu äitinsä luona syyslukukaudelta 416,50 markkaa. Öljyä saa opettaja ottaa koulun laskuun samasta paikasta kuin johtajaopettajakin, enintään 50 markalla.
Johtokunta päätti 1.9.1927 vapauttaa yläkoulun kaksi ylintä osastoa 2.9.1927 lukien 15 päivän ajaksi koulunkäynnistä, koska on vallan välttämätöntä näitten lasten vielä olla kodeissaan auttamassa vanhempiaan heinänteossa, joka yhä jatkuu monessa kodissa ja viljankorjuussa samoin kalastajaperheissä silakankorjuussa. Kaikkien tulee kuitenkin kaikkien osastojen saapua koulutyötä jatkamaan.
Johtokunta käsitteli talousarviota vuodelle 1928.
Jälleen opettaja Hakosalo tarvitsi virkavapautta hoitaakseen valtion verolautakunnan puheenjohtajan tehtäväänsä tammikuusta maaliskuun loppuun. Kokouksethan pidettiin kirkolla päivisin. Sijaisena toimi edellisten vuosien tapaan Alma Koskela.
Kansakoulutarkastaja J. Järvinen tarkasti alakoulun ja yläkoulun. Yläkoulun osalta Järvinen kirjallisesti lausuu pöytäkirjaan, että opettaja A. Hakosalo on tänäkin vuonna tehnyt erikoisen suurella huolella ja tarkkuudella opetustyönsä ja koulun hoitamisen muutoin. Kuri ja järjestys olivat mallikelpoiset. Lapset seurasivat opetusta kiitettävällä tarkkuudella, lasten taito oli kiitettävä.
Erikoisesti Järvinen pani merkille, että äidinkielen kirjoituskoe meni lävitse loistavasti. Lähes kaikki saivat arvolauseeksi 9 tai 10. Alakoulusta ilmeni, että opettajatar Impi Henriksson on pitänyt koulussaan kiitettävää kuria ja järjestystä. Opetus oli havainnollista ja lapsentapaista. Lapset tekivät työtä ja taisivat hyvin tehtävänsä. Järvinen oli opettaja Henrikssonin työhön hyvin tyytyväinen. Aika mielenkiintoisasti tällaisia lausuntoja opettajista lausuttiin ja pöytäkirjaan!
Johtokunta päätti, mikäli koulun kustannusarviosta riittää käyttää niitä jatkokurssin palkkioihin 450 markkaa. Päätettiin 24.5.1928 pihan syrjään laittaa kuopan, johon kätketään pihassa olevat kivet.
Johtokunta joutui toteamaan, ettei valtuusto ollut hyväksynyt Kasalan suomalaisen koulun piirustuksia, vaan lykännyt piirustukset kouluvaliokunnan käsittelyyn. Se puolestaan esitti valtuustolle, että koulusalit, keittiö ja oppilaseteinen sopivat, mutta piti opettajanhuoneiston sijoitusta epäonnistuneena ja ehdotti, että uusi luonnos tässä suhteessa valtuustolle esitettäisiin. Johtokunta esitti sitten, että kyökki, siis keittiö sijoitetaan rakennuksen pohjoispuolelle, sali pienennetään ja pihan puolelle sijoitetaan opettajan kansliahuone. Johtokunta esitti valtuustolle, että valtuusto niin asiat järjestää, että mitä pikimmin voitaisiin alkaa uuden koulun rakentaminen, ja että koulu valmistuisi 1.8.1930, kuten valtuusto oli aiemmin määrännyt.
Johtokunta 26.8.1928 totesi, koska Timmerheidin alakansakoulun oppilaat sijoitetaan Riispyyn koululle ja siten Timmerheidin koulu lakkaa, siirretään sen koulun opettaja Impi Henriksson takaisin Kasalan suomalaiseen alakansakouluun, joka päätettiin aloittaa keskiviikkona 29.8.1928 koulun käsityöhuoneistossa. Taloudenhoitaja Isotalo siirtää Timmerheidin koulusta kaapit, pulpetit ja muun kaluston Kasalan koululle.
Johtokunta päätti 6.9.1928 vuokrata pojille käsityöhuoneeksi Haapalalta ns. Vuorion pirtin 100 markan vuokralla.
Johtokunta myönsi 19.11.1928, että koululla saadaan ainakin toistaiseksi pitää iltamia kuten ennenkin. Samalla se päätti avustaa yläluokkien matkaa Ylikylään 30 markalla, kun he kävivät autoilla elokuvateatterissa opetusfilmiä katsomassa.
Johtokunta laati kustannusarvion vuotta 1929 varten. Opettajan valtionpalkka oli 34.176 markkaa ja luontoisetujen rahallinen arvo oli 1.700 markkaa. Johtokunta totesi, koska sitä piirustusehdotusta uutta koulua varten, jonka johtokunta oli koulukomitean lausunnon johdosta valtuustolle lähettänyt, ei valtuusto ollut käsitellyt, niin päätettiin jättää valtuustolle aivan uusi ehdotus, joka löytyy Kansakoulujen Piirustustoimiston valintavihkojen F-sarjassa N:o 16. Se hyvin soveltuisi ilmansuuntiakin silmällä pitäen Kasalan koulutontille eikä siinä johtokunnan näkemyksen mukaan ole mitään liikaa ja koulun ”ulkomuotokin” on kaunis. ”Johtokunta toivoi, että valtuusto hyväksyisi tämänsuuntaisen piirustuksen, ja valtuuttaisi johtokunnan piirustustoimistosta tilaamaan piirustukset ja siihen liittyvät työselitykset ja kustannusarviot, ja myöntäisi siihen tarvittavat varat.” Aika pitkiä lauseita käytettiin! Talousrakennuksen johtokunta ehdotti valintavihon F piirustuksen N:o 2 mukaisena rakennettavaksi. Siinä tapauksessa, että valtuusto tahtoisi kouluun rakennettavaksi opettajalle vain kaksi huonetta ja kyökin johtokunta viittasi valintavihon piirustukseen N:o 5, samalla kuitenkin huomauttaen, että edellinen miesopettajaisen koulun kustannusarvio on vaan 35.000 markkaa kalliimpi.
Johtokunta valitsi 2.1.1929 puheenjohtajaksi O. Haapalan, varapuheenjohtajaksi A. Juhalan ja taloudenhoitaja-rahastonhoitajaksi O. Isotalon ja sihteeriksi opettaja Hakosalon.
Opettaja Hakosalolle myönnettiin jälleen virkavapautta, jotta hän voisi johtaa puhetta maaherran määräyksestä valtion verolautakunnan kokouksissa Ylikylässä. Hakosalo oli määrätty puheenjohtajaksi vuosiksi 1929-1931. Koulun vahtimestari-lämmittäjäntoimi koko kalenterivuoden ajaksi päätettiin tarjota huutokaupalla, samoin myös puiden pilkkominen. Sanottuun toimeen kuului koulun lämmittäminen siihen määrään, että aamulla kun koulutunnit alkavat koulussa on oltava ainakin 15 astetta lämmintä. Juomalaite on puhdistettava iltaisin. Ikkunalasit on kerran viikossa pyyhittävä. luokat ja eteinen on kolme kertaa lukukaudessa pestävä, samoin käymälät. Tarpeen tullen on rappusten eteen asetettava kuusen oksia.
Johtokunta päätti 16.2.1929, että kylminä ilmoina tulee lasten saada olla välikössä ja jos mahdollista myös luokissa välitunteina tietysti sillä ehdolla, etteivät nosta erityisen suurempaa melua ja tottelevat opettajaa.
Kasalan kansakoulun rakennuskomitea on pitänyt toimenpiteistään myös omaa pöytäkirjaa. Ensimmäinen kokous on pidetty 16.2.1929, jossa todettiin, että johtokunta oli saanut kuulla, että kunnanvaltuusto oli 9.2.1929 valinnut Kasalan suomalaisen kansakoulun johtokunnan rakennuskomiteana valvomaan ja huolehtimaan uuden koulun rakentamista. Johtokunta valitsi rakennuskomitean puheenjohtajaksi opettaja Akseli Hakosalon ja samalla pöytäkirjan pitäjäksi. ja hänen varalleen Aleksanteri Juhalan sekä taloudenhoitajaksi ja samalla rahastonhoitajaksi Oskari Haapalan.
Rakennuskomitea kokoontui puheenjohtaja Hakosalon luona 16.2.1929, jolloin kaikki jäsenet olivat paikalla. Läsnä olivat O. Isotalo, O. Haapala, O. Kangas, A. Juhala, N. Uusirantanen ja A. Hakosalo.
Saapuvilla oli myös koulun piirustusten laatija F.V. Frigård, myöhemmin tunnettiin nimellä Vapaatalo ja kivityömies Tuominen. Puuseppä Frigård tarjoutui laittamaan koululle piirustukset niin hyvin päärakennuksesta kuin ulkohuonerivistä, samoin tekemään työselityksen ja kustannusarvion 1.500 markalla. Frigård laati piirustukset sen pohjapiirustusluonnoksen mukaan, jonka valtuusto oli 9.2.1929 hyväksynyt. Piirustukset on tehtävä niin monessa kappaleessa kuin kouluhallitus vaatii ja muutoinkin vaatimukset huomioon ottaen. Rakennuskomitea suostui maksamaan Frigårdille 1.500 markkaa piirustuksista. Päätettiin, että rakennuksien katot tehdään päreistä, jos kouluhallitus sen hyväksyy. Lisäksi luokkien väliin tulee laittaa ovi. Komitea kävi tarkastamassa paikan päällä, mihin paikkaan koulun tontille edullisimmin ja kunnan edutkin huomioiden koulu voidaan rakentaa. Kolme paikka oli mietinnän kohteena. Ensinnäkin koulu tulisi nykyisen koulurakennuksen taa, yhdensuuntaisesti sen kanssa. Toinen paikka olisi koulupihan läntisellä laidalla ja kolmas paikka olisi tontin itäisellä laidalla. Ensimmäisen paikan he hylkäsivät heti. Epäilemättä rakennus, jos se pihan läntiselle laidalle olisi rakennettu päädyt pohjois-eteläsuuntaan se olisi kyllä tullut silloin korkealle, kuivalle ja näkösälle paikalle, mutta silloin eteläpään kivijalka olisi tullut korkea ja siis kalliiksi rakentaa. Itäiselle puolelle pihaa rakennettu koulu lankeaa päärakennuksen luokkiin aamuvalo, kuistit tulevat pihan puolelle ja rakennuksen kivijalka helpommin tehtäväksi. Tosin tällä puolella piha on ”alankoisempaa”, mutta se voidaan suhteellisen helposti nostaa ja täyttää. Lopputuloksena oli, että koulurakennus tehdään pihan itäiselle laidalle, päädyt pohjoiseen ja etelään, ulkohuonerivi rakennetaan nykyisen koulutalon taa.
Kivimies Tuominen Ylikylästä tarjoutui lohkaisemaan päärakennukseen tarvittavat kivijalkakivet 60 cm korkeat ja noin 30 cm vahvuiset 25 markalla juoksumetriltä rekeen nostettuna ja Tuominen lupasi vielä tulla ohjaamaan, mihin kivet pihalla ajetaan.. Tuominen saa maksun, kun kivet ovat kivijalassa paikoillaan, jolloin myös kivet mitataan. Rakennuskomitea hyväksyi Tuomisen tarjouksen. Lisäksi todettiin, ettei Tuomisen tarvitse maksaa kivien ottolupaa, vaan sen maksaa rakennuskomitea. Hyväksyttiin Frigårdille maksettavaksi 100 markkaa siitä vaivasta, kun hän oli tullut käymään Kasalaan rakennuskomitean avuksi. Komitea piti luonnollisena ja itsestään lankeavana, että kun Kuvaskankaan koulu tulee rakennettavaksi Kasalan koulun piirustusten mukaan, niin Kuvaskankaan koulun rakennuskomitea suorittaa puolet piirustusten hinnasta. Puheenjohtaja Hakosalo valtuutettiin hankkimaan koulupiirustuksille kouluhallituksen vahvistus ja samalla myös piirilääkärin lausunto koulun paikasta ja koulun piirustuksista. Isotalolle annettiin asiaksi kuulostella, josko lähiseudulla olisi riihiä mahdollisuus saada ostetuksi rakennustarpeiksi tai metsää. Haapalan tehtäväksi tuli ottaa selvää, koska herra Dahlroos voi ryhtyä Honkajärven koulun metsästä puita leimaamaan ja paljonko sieltäpäin hankittuna puuaines tulisi maksamaan.
Rakennuskomitea kokoontui puheenjohtajan luona 23.2.1929 kaikki muut paitsi Agnes Vuorenmaa paikalla. Kokoukselle luettiin puuseppä F. W. Frigårdin kirjelmä, jossa hän selvittää, miten paljon puuainesta koulun päärakennukseen tarvitaan. Haapala ja Isotalo puolestaan selvittivät, millä hinnalla Silfverberg ja Juho Aittamäki myisivät hirsipuita. Isotalo ja Haapala lupautuivat siirtämään halkaistut kivet koulun pihaan, jos Tuominen sitä vaatii. Päätettiin poistaa halkopinot liiterin edustalta heinäladon paikkeille, jonka työn otti suorittaakseen Kangas 5 markan syleltä korvauksella.
Frigårdin kirjelmä oli postitse tullut puheenjohtaja Hakosalolle ja se kuului seuraavasti:” Jos koulurakennus tulee tehtäväksi valtuuston hyväksymien luonnosten mukaan, niin menisi siihen tavallista hirttä seiniin noin 2.750 juoksumetriä. Tukki, josta hirsi veistetään, täytyisi olla latvasta 8 tuumaa. Lattian ja välikaton niskoiksi menisi noin 700 juoksumetriä. Yhteensä siis tarvitaan noin 3.450 juoksumetriä. Kattotuoleja tulisi 30 kappaletta. Selkäpuut tulee olla 71/2 metriä pitkiä. Kattotuoleihin menisi 5 x 6 tuuman parruja noin 89,5 metriä. Koulutyömaalle saa sitä hirttä tuoda kaiken varalta vähän enemmänkin, jos sattuu käymään niin, että kouluhallitus lisää vähän suuruutta. johtajaopettajan asuntoon tai muuten muuttelee meikäläisen suunnitelmia, toteaa Frigård, sittemmin Vapaatalo lopuksi.
Rakennustoimikunta valitsi 1.3.1929 Aittamäeltä ostettujen puitten kaatotyötä johtamaan Oskari Kankaan 30 markan päiväpalkalla. Kaato saadaan alkaa heti ja Kangas voi ottaa pari miestä Kasalasta ja pari miestä Bodasta kaatoa suorittamaan. Tehtiin kauppasopimus J. Aittamäen ja M. Aittamäen kanssa 300 kuusi- ja mäntypuusta ja mahdollisesti enemmästäkin. Hinta rungolta on 48,50 markkaa. Huutokaupalla päätettiin tarjota urakalla ajettaviksi Aittamäen metsästä puut runkokaupalla, samoin tarjotaan urakalla katon kannattimet 60 kappaletta 71/2 metrin pitkät ja 6 tuumaa latvasta ajettaviksi sekä 60 kyynärää kuusipäreitä ajettavaksi koululle. huutokauppa pidettiin 5.3.1929 koululla. Aittamäen tila sijaitsi Sidebyn kunnan Bodan kylässä. Sopimuksessa nimenomaan todettiin, että jos kaadettaessa huomataan joku puu lahoksi, niin se jätetään metsään eikä ostajalla ole siihen mitään korvausvelvollisuutta. 13.6.1929 todettiin, että metsästä saatiin 336 runkoa, joiden hinta siis oli 16.296 markkaa.
Rakennustoimikunta kokoontui 17.3.1929 puheenjohtajan luona. Valtuutettiin O. Kangas hankkimaan ajomiehiä Aittamäen metsään ja hänet oikeutettiin nostamaan ajopalkkaa aina 5 markkaa 50 penniä rungolta. Hyväksyttiin kivijalkakivien ajamisesta maksuina Haapalalle ja Isotalolle 75 markkaa päivältä.
Rakennustoimikunta kokoontui 7.4.1929 ja päätti tarjota maanviljelijä A. Mäkivaaralle, jos hän haluaisi ajaa Kasalan koululle Honkajärveltä hirsiä 1 markka kuutiolta. Koska koulurakennustyömaalla tulee olla erityinen työnvalvoja, päätettiin ehdottaa valtuustolle, että se nimeää työnvalvojan ja sille palkan. Valvojaksi valittiin sitten K. V. Dahlroos, tunnettiin sittemmin Lehtojoki nimestä.. Kun oli epäselvää, minkälaisiksi hirret on veistettävä, ja kuinka paljon tulee jättää veistämättä, päätettiin hirsien veistäminen toistaiseksi keskeyttää. Päätettiin maksaa rakennusmestari Viljo Hakosalolle, opettajan pojalle, 100 markkaa niistä koulupiirustuksista, jotka hän oli viime vuonna johtokunnan pyynnöstä tehnyt Kasalan koulua varten, mutta joita valtuusto sitten ei hyväksynyt. Päätettiin myöntää Isotalolle 100 markkaa ja Haapalalle 50 markkaa ainehankinnan kuulostelukustannuksista eri paikoissa Merikarvialla ja Siidebyssä. ”Todettiin, koska oli tullut määräys, että piirilääkärin on annettava lausunto, ei ainoastaan paikasta, johon koulurakennus aiotaan rakentaa, vaan myös rakennettavan koulun piirustuksista, valtuutettiin puheenjohtaja Hakosalo anomaan, että piirilääkäri tohtori Hj. Nordling, myöhemmin tunnettiin Nortamona, tulisi mainitun tarkastuksen toimittamaan, saaden laskun mukaan palkkion rakennuskomitealta”. Olipa taa hengästyttävän pitkä lause!
Rakennustoimikunta 15.4.1929 tarkan harkinnan jälkeen päätti, että koulu rakennetaankin pihan läntiselle puolelle eikä itäiselle puolelle. Tämä muutettu paikkapäätös johtui seuraavista syistä: Kun rakennuksen alle suunniteltu kellari olisi ehdottomasti vaatinut laskun ja se taas olisi ollut jotenkin vaikea aikaansaada maaston vähän kallistuksen takia, niin paikka tulisi muuttaa. ”Talvella, kun paikkakysymys oli ratkaistu, mittauksen kautta tultiin siihen tulokseen, että eteläpäätyyn olisi tullut 3 varvia kivijalkaa, mutta kun se nyt mitattiin uudelleen, tultiin siihen päätökseen, ettei tarvittaisikaan muuta kuin kahteen varviin laittaa”. Katsottiin, että vaikka kivijalka tässä paikassa tulisi jonkun verran kalliimmaksi, niin koulu on tässä paikassa julkisemmassa paikassa ja varmasti saadaan kellari kuivaksi kun lasku on tässä paikassa tarpeeksi jyrkkä. Muutos tehtiin täysin yksimielisenä. Otettiin käsittelyyn kivijalan muuriperustuksen ja kellarin urakka kivityömies A. Keinäsen kanssa. Albin Keinäsen tarjous oli työstä 15.500 markkaa kuitenkin sillä huomautuksella, etteivät tähän sisältyisi kuistin raput eivätkä alustat. Hyväksyttiin Keinäsen tarjous ja myös hyväksyttiin 500 markan tarjous rapuista.
Rakennustoimikunta kokoontui 4.5.1929: Todettiin, koska keväässä on näin pitkälle jo jouduttu, eikä vieläkään koulun piirustukset eikä kustannusarvio eikä työselitys ole tullut rakennuskomitealle, niin voinee käydä niin, että jos piirustukset ja kustannusarvo lähetetään virkateitse kouluhallitukselle, ne voivat viipyä siksi kauan, että koulun rakennustyö viivästyy liian myöhälle. Päätettiin asian jouduttamiseksi lähettää opettaja Akseli Hakosalon puheenjohtajan ominaisuudessa Helsinkiin kouluhallitukseen yrittämään saada piirustuksille pikaista vahvistamista. Hakosalolle myönnettiin kyytimaksut edestakaisin ja Hakosalo lähti Helsinkiin asia henkilökohtaisesti hoitamaan. Taloudenhoitaja Haapalan asiaksi jäi järjestää hirret koulupihalla suurempaan tai pienempään lajiin, mikäli työt sitä pihalla vaativat. Samoin Haapalan tuli hakea palovakuutus koulun rakennustarpeille 50.000 markan suuruisena Merikarvia-Siikainen Palovakuutusyhtiöstä.
Rakennuskomitealle puheenjohtaja Hakosalo 21.6.1929 selosti matkaansa Helsinkiin ja millä ehdoilla piirustukset tullaan hyväksymään. Varsin pienillä muutoksilla kouluhallitus tulee ne hyväksymään.
Helsingissä kouluneuvos Alfred Salmela 11.9.1929 toteaa piirustuksista, että ne on tarkastettu ja hyväksytty ehdolla, että toisessa kerroksessa olevan asuinhuoneen eteisala ja porras erotetaan ullakosta lämpimän pitävällä seinällä.
21.6.1929 päätettiin myöntää A. Juhalalle 50 markkaa siitä, että hän ”ajauttaa” Skutkrunnissta koululle ostetut plankut ja laudat koulun pihalle.
Rakennustoimikunta oli koolla 30.7.1929 ja saapuvilla oli myös työnvalvojaksi määrätty Dahlroos.
Päätettiin kaivauttaa tuntipalkalla kellariin ulkoviemäri. Kellarin viemärin sementtiputket aljetaan eli aletaan laskea vasta kivijalan sisäpuolelta. Päätettiin mitata J. Aakan koululle tuomat päreet ja takimmainen pino on muutettava toiseen paikkaa.
Rakennustoimikunta työnvalvoja K. V. Dahlroosin läsnä ollessa ryhtyi urakkahuutokauppaan koulun päärakennuksen puutyön urakoimisesta vesikattoon asti, kuten sanomalehdessä ja kunnan kaappi-ilmoituksessa oli asiasta ilmoitettu. Kauppaehdot luettiin kello 12.00 runsaasti paikalle saapuneille huutajille. Todettiin seuraavat tarjoukset:
Alimman tarjouksen teki kirvesmies Nestori Laine Mäntyluodosta 22.000 markkaa. Työnjohtaja Martti Parkatti Saarijärveltä tarjosi 23.000 markkaa. Kirvesmies Frans Välimäki Ylikylästä tarjosi 24.000 markkaa. Kirvesmies Juha Siltanen Filppulasta tarjosi 29.000 markkaa, jonka hän sitten alensi huutokaupan jälkeen 25.000 markkaan. Frans Lepistö Mäntyluodosta 25.000 markkaa. Takauspaperit kehotettiin jättämään nyt tai viimeistään 19.7. ennen kello 12.00. Takauspaperit jättivätkin heti Parkatti ja Siltanen. Rakennuslautakunta jätti valtuustolle lopullisen päätösvallan siitä, kenelle urakkatyö annetaan.
Rakennustoimikunta päätti teettää täytelattian koulurakennukseen heti kun työhön ryhdytään. Työ tarjotaan urakalla tehtäväksi sitten kun lattian niskahirret ovat paikallaan. Päätettiin hankkia täytepohjaa ja päädytykseen ja ruoteimia varten tarvittavat laudat aivan ensi tilassa samoin narapuut. Päätettiin veistättää rakennuspaikalla olevat latvat erilaisia rakennustarpeita silmällä pitäen. Päätettiin päärakennuksen takapuoli tasoittaa ampumalla siinä olevat kivet ja ajauttamalla ne pois. Päätettiin ajauttaa 15 kuormaa hietaa, joka on tuotava Kasalan joen sillan lähettyviltä 15 markkaa kuormalta maksaen. Hiedan päätti ottaa ajaakseen A. Juhala.
Syyskuussa 1929 komitea totesi, että kolmen tiilitehtaan omistajaa oli tarjonnut tyydyttämään koulun muureihin tarvittaman tiilimäärän. Tarjoukset tekivät Sveidin ja Alitalo sekä Vest ja Mäkitalo-Salmela. Kaksi edellistä tiilitehdasta vaati 85 penniä tiileltä paikalle talvella ajettuna ja Mäkitalo-Salmela 80 penniä tiileltä. Päätettiin, että Dahlroos ja Uusirantanen menevät ensi perjantaina sekä Sveidin-Alitalon että Vestin tehtaille tutkimaan tiilten laatua. Sen jälkeen vasta tehdään lopullinen päätös asiassa. Päätettiin maksaa lautojen ajosta rannasta ylös koululle 15 markkaa kuormalta. Koska tutkinnan perusteella oli selvinnyt, että koulun oppilas Heikki Kangas on varastanut koulun rakennustoimessa tarvittavia ampumatarvikkeita koulun lukitusta vajasta arvoltaan 50 markkaa, päätettiin että Heikki Kankaan isän on korvattava 50 markkaa.
Toimikunta otti käsittelyyn 26.9.1929 tiilien oston. Dahlroos ja Uusirantanen asettivat etusijalle Sveidin-Alitalon tiilet ja päätettiin ostaa heiltä 10.000 tiiltä 85 pennillä kappaleelta.
Rakennustoimikunta tarkan harkinnan jälkeen päätti antaa O. Virtaselle koulun talousrakennuksen kivijalan teon täysin valmiiksi sisältäen myös kivijalan rappauksen 1.700 markalla. Kivijalkaan saa urakoitsija käyttää pihassa ammutut kivet.
Toimikunta käsitteli asiaa, jossa koulun rakennustyön päärakennussalvostyön urakoitsijat olivat ilmoittaneet, ettei heidän tehtäväkseen kuulu välikattoniskojen altapäin suoristaminen.
Toimikunta päätti ilmoittaa 19.12.1929 koska F. Frigårdin ja Välimäen salvostyöurakka Kasalan koulurakennuksella piakkoin valmistuu, että se valitsisi mainitun urakkatyön vastaanottajat ja hyväksyjät.
Toimikunta päätti ottaa käsittelyyn 16.2.1930 ne tarjoukset, jotka koskivat koulun akkunoiden eli ikkunoiden ja ovien valmistamista. Seuraavat tarjoukset oli jätetty: Satakunnan Puunjalostustehdas (Kivikoski) 7.592 markkaa. Pomarkun liikeyhtiö 7.605 markkaa. Veljekset Frigård 8.100 markkaa valmiina rakennustyömaalla tuoden. Yhtymä Lindell, Haanpää ja Norrbacka 8.100 markkaa valmiina tehtaalla ja ikkunat öljyttyinä. Päätettiin. että ovet ja akkunat otetaan Lindellin yhtymältä ehdolla, että työ pitää olla valmiina 15.4.1930. Päätettiin hyväksyä Granroosille urakkana ajettavaksi Honkajärveltä maantien varrelta sinne telatut puut Kasalan koulua varten 7 markan tukilta palkkiolla koulun pihalle puut ajettuna. Vielä päätettiin urakoida tarvittavat koulurakennuksen parrutarpeet 25.2.1930 pidettävässä urakkahuutokaupassa. Päätettiin, ettei tervapaperia laiteta trossilattian päälle, vaan sen sijaan savipuruseos ja noin parin sentin paksuudella.
Rakennustoimikunnan kokous pidettiin 25.2.1930 varapuheenjohtaja A. Juhalan johdolla päättämään ulkohuonerivin parrujen hankinnasta. Kaikkien tarvikkeiden tuli olla paikalla viimeistään 15.4.1930. O. Heikintalo oli tarjonnut 25 kappaletta tolppia 5 x 5 vahvaa ja 3,15 cm pitkiä 13 markalla valmiiksi paikalle tuotuna. Lisäksi hän tarjosi 12 kuormaa savea omasta maastaan tuotuna ollen kuormassa 1/2 kuutiometriä savea 12,50 markan kuormahinnalla.
O. Isotalo tarjosi 50 kappaletta kattostoolipuita, puolipuhdasta veistoa 5 x 5 vahvaa 16,50 markan hinnalla. Vielä 50 juoksumetriä parrua 5 x 5 vahvuista puhdasta ja suoraa 5,50 markalla juoksumetriltä. Lisäksi vähintään kolme 7 metriä pitkiä parruja.
A. Juhala tarjosi 50 metriä samoin ja samanlaista sekä samalla hinnalla. B. Aaka tarjosi päreitä 4 kyynärää 89 markalla kyynärältä. A, Juhala puolestaan 4 kyynärää päreitä myös 89 markalla. Anselm Granroos tarjosi hiekkaa 6 kuutiometriä 50 markalla kuutio.
Rakennustoimikunta varapuheenjohtaja Juhalan johdolla päätti hankkia tarvittavat ikkunalasit viimeistään 15.4.1930, mistä vain ne edullisimmin saadaan. Hankittiin täytelattian ja kattojen kannatusripoja noin 1 000 juoksumetriä, samoin kalkkia rakennustoimiin.
Päärakennuksen tilkitys, kuistinteko ja ulkohuonerivin rakentaminen ja muurien teko päätettiin tarjota urakkahuutokaupalla tehtäviksi 24.3.1930.
Rakennustoimikunta päätti 24.3.1930 kuulla tarjouksia: Pohjalattian teko ja niiden päälle ohut savikerrostöiden tekoa tarjosi Eemeli Koivu 1.950 markalla ja Valfrid Salmi 2.000 markalla. Lattiat ja faneerikaton koolaus, ilmanvaihto laitteet tarjosi tehtäväksi Juho Mahlamäki 4.500 markalla, August Salomaa 4.600 markalla ja Walfrid Salmi 4.700 markalla. Kuistit, mutta ei ikkunoita eikä ovia tarjoutui tekemään W. Salmi 2.800 markalla ja K. Salomaa 2.850 markalla. Ovien ja ikkunoiden ”tilkitys” sisä- ja ulkoraameineen tarjosi tekemään W. Salmi 2.800 markalla ja K. Salomaa 2.850 markalla. Vintin lattiat, täytekaton teko, yläkamari, eteisen raput, seinälaudoitus, käytävä yläkamariin ja kummallekin puolelle kaidepuut tarjosi tekemään F. Tuomela 2.900 markalla ja W. Salmi 2.800 markalla. Sitten käytiin tarjoamaan kaikki ylläsanotut työt yhdessä tekemään August Salomaa 13.450 markalla, Walfrid Salmi 13.500 markalla ja Juha Mahlamäki 13.600 markalla. Tilkitys tarjottiin vielä kahdessa erässä. Sisätilkitys Halminen 2.800 markalla ja L. Marjamäki 2.850 markalla. Ulkotilkitys käsittäen myös väliseinät ja ikkunat sekä ovien tilkitykset H. Nuttura 1.750 markalla ja A. Vest 1.800 markalla. Muurit ja niihin kuuluva pellityö, mutta ei muurien kuoria Virta 16.000 markalla ja Laine 17.000 markalla. Ulkohuonerivin piirustusten ja työselityksen mukaan rakennettuna rakennus Emil Koivu 4.650 markalla ja W. Salmi 4.750 markalla. Kaikkiin liittyi vielä, että kaikki työt tulee olla valmiina 1.8.1930.
Rakennustoimikunta huudot tarkoin tukittuaan päätti yksimielisesti, että päärakennuksen puutyöt annetaan Frans Välimäelle 14.000 markalla ja ulkorivityöt E. Koivulle ja ulkotilkitys Akseli Aallolle 1.700 markalla ja sisätilkitys Halmiselle 2.800 markalla. Muurintekourakat liian kalliina julistettiin uudelleen hankintaan ja sitten alimman tarjouksen teki muurari Peltomaa Ulvilasta 10.000 markalla ja samoin muurari Virta tarjosi nyt 10.100 markalla. Virran tarjous sitten hyväksyttiin.
Rakennustoimikunta päätti 11.4.1930 tien laittamisesta maantieltä koulun pihaa. Tie tuli 5 metriä leveäksi. Tien alle laitetaan betonista rumpu. Päätettiin käyttää edelleen vanhat portinpylväät. Tämä työ tehtiin tuntutyönä 3 markkaa tunti. Päätettiin vielä muuttaa luokkiin johtavat ovet parioviksi 120 cm leveinä kulkemaan, samoin ulkoa eteiseen johtava ovi.
Rakennustoimikunta 19.4.1930 ei ollut esittänyt 24.3.1930 tehdyn huutokaupan kauppakirjoja valtuustolle hyväksyttäväksi, niin kaikki työt keskeytettiin, kunnes valtuuston hyväksyvä päätös saadaan. Työn keskeyttämisestä esitti Hakosalo eriävän mielipiteensä. Hänen mukaansa työt jatkuvat valtuuston kokoukseen saakka.
Rakennustoimikunta lähinnä Dahlroosin esitykseen pohjautuen päätti hankkia Jukolan sahalta eikä Pomarkun liikeyhtiöltä puhdasta lautaa koulun tarpeisiin 1 850 standardia koulun kattoihin ja lattiaan ja vielä vahvempaa lautatavaraa 2 000 standardia.
Rakennustoimikunnassa 4.6.1930 puhetta johti varapuheenjohtaja A. Juhala, jossa todettiin, että koulurakennus on alkanut levitä kattostoolien painosta, kun mitään sidettä poikittaiseen suuntaan ei ole piirustuksissa olemassa. Rakennus päätettiin sitoa rautasiteillä ja lisäksi päätettiin, että luokan väliseinä tehdään pystyparruilla. Työn tekee o. Kangas 3,50 markan tuntipalkalla.
Rakennustoimikunta 22.7.1930 varapuheenjohtaja A. Juhalan johdolla päätti tarjota koulun maalaustyöt tarjottaviksi sisältäen sisämaalaukset kahdesti, myös päärakennuksen ja ulkohuonerivin katot, mutta ei saunan kattoa ole maalattava. Alakoulun opettajan huoneiston on oltava valmiina 5.8.1930 ja koko työ viimeistään elokuun loppuun mennessä 1930. Työt annettiin maalari V. Haanpäälle 5.500 markalla.
Rakennustoimikunta pyysi valtuustolta vielä lisärahaa erilaisiin ylityksiin 7.525 markkaa mm tien tekoon 690 markkaa.
Rakennustoimikunnan sihteerinä toimi 17.8.1930 opettaja Hanna Silvennoinen edesmenneen opettaja Akseli Hakosalon tilalle valittuna. Hakosalo kuoli heinäkuussa 1930. Juho Lindelliltä tilatut pariovet päätettiin heti maksaa. Anottiin valtiolta vielä rahaa 8.850 markkaa
Rakennustoimikunta antoi pyynnöstä todistuksen koulun rakennustyömaan valvojalle K.V. Dahroosille vuosilta 1929-1930, jossa todettiin , että Dahlroos oli moitteettomasti ja huolellisesti hoitanut valvojan tehtävät ja että hän oli suhtautunut urakoitsijoihin ja kaikkiin työmiehiin nähden sovinnollisesti ja nuhteettomasti.

Opettaja Henriksson pyysi johtokunnalta polttopuut kotiinsa, johon suostuttiin. Opettajan harkintaan johtokunta jätti, mikäli aihetta siihen on, antaa yläosastoille syyslukukauden alkaessa joksikin aikaa lomaa kiireellisten syystöiden ajaksi. Johtokunta päätti, että parhaaseen perunannostoaikaan kaikille osastoille annetaan lupa joksikin päiväksi. Muutoin koulu päätettiin alkaa 28.8.1929. Kun koulun tontilla olevat rakennukset myydään, niin arvioi koulun rakennustoimikunta saatavan vanhasta päärakennuksesta 10.000 markkaa ja muista rakennuksista 900 markkaa eli yhteensä 10.900 markkaa. Koululle päätettiin tilata Jukolan sahalta 1 standarttia höylättyä lautaa, joka oli luvattu 2.182,15 markkaa standartilta vapaasti ns. Snellmanin laiturille Ylikylän satamaan.
Johtokunta laati kustannusarvion vuodelle 1930. Siinä laadittiin mm tulo- ja menoarvio koulun pää- ja talousrakennusta varten. Myydyt rakennukset antavat 10.900 markkaa. Uuden koulun kustannusarvio päätyi 151.479,50 markkaan.
Johtokunta päätti koettaa saada ns. pirttipuoli lämpönsä paremmin pitäväksi siten, että katossa oleva aukko Enso pahvilla peitettiin. Opettaja Hakosalo esitti sijaisekseen virkavapautensa ajaksi neiti Helmi Saaren.
Johtokunta päätti vakuuttaa ja samalla korottaa Kasalan suomalaisen kansakoulun päärakennuksen osalta 250.000 markkaan, talousrakennuksen osalta 35.000 markkaa ja saunan osalta 10.000 markkaan.
Tarkastaja Järvinen merkitsi pöytäkirjaan koulun tarkastuksen osalta seuraavaa: ”Toimittaessani 5.4.1930 koulun tarkastuksen totean opettaja Akseli Hakosalon opetuksesta ja koulun hoitamisesta, että olen jo monet kerrat niiden 15 vuoden kuluessa, jotka olen toiminut Porin piirin kansakoulujen tarkastajana, merkinnyt tämän kansakoulun johtokunnan pöytäkirjoihin kiitettäviä arvosteluja opettaja Akseli Hakosalon koulun hoitamisesta ja tänä päivänä suorittamani tarkastuksen perusteella olen velvollinen sanomaan, että opettaja Hakosalo heikentymättömällä tarmolla, innolla ja ahkeruudella on tehnyt koulutyötään ja lasten kasvattamista: Niinpä nytkin koulun puhtaus oli mallikelpoinen. Opetusvälineet ovat suurella huolella hoidettuja. Opettaja itse hallitsee perusteellisesti opetettavat aineet. Opetus on havainnollista, tarmokasta ja reipasta ja lasten omalle toiminnalle perustuvaa. Olen aina ihaillut opettaja Hakosalon kykyä oppilaittensa älyllisen puolen arvostelukyvyn kehittäjänä sekä isänmaallisen hengen herättäjänä. Tulokset olivat kaikin puolin kiitettävät. Historia osattiin loistavasti. Koekirjoitukset menivät kiitettävästi. Luonnontieteissä. laskennossa ja maantieteessä erittäin hyvin. Lapset tekivät työtään ja seurasivat opetusta suurella innolla. Opettaja Hakosalo on taitava oppilaittensa luonteen kasvattaja.
Alakansakoulun opettaja Impi Henriksson on tehnyt työtä suurella ahkeruudella, taidolla ja innolla. Opettaja Henriksson ansaitsee lämpimät kiitokset. Koulun talouden osalta johtokunta on pitänyt koulusta hyvää huolta. Puutteita on vähän: On hankittava tarpeelliset voimisteluvälineet ja palokaluja.
Johtokunta 11.4.1930 päätti siirtää ainakin osan siitä mullasta, jota on tulevan ulkohuonerivin ympärillä koulun länsipuolelle puutarhamaaksi. Päätettiin hankkia aitaa varten riukuja. Koivun rajaa kun oli tarkoitus aidata. Päätettiin laittaa piikkiaita koulun pohjoispuolelle, että opettajan karjalaidun tulisi ympäriaidatuksi. Opettaja Henriksson oli pyytänyt todistusta viran hakua varten, joka annettiin ja päätettiin antaa hänelle hyvä todistus.
Johtokunta päätti ilmoittaa 6.5.1930 kunnallislautakunnalle, ettei Kasalan koululla ole sellaista ruiskua, jollaista uuden koulutalon vakuutusehdot edellyttävät. Se ruisku, mikä koululla oli, ei läheskään yltänyt viemään vesisuihkua yli koulun harjan, tuskin se ylettyi edes räystäisiin saakka. Ruisku on muutoinkin vanha, melkein kelvoton. Pyydettiin, että kunnallislautakunta kiireesti korjaa puutteen. Tämä johtokunnan kokous lienee jäänyt opettaja Akseli Hakosalon viimeiseksi kokoukseksi, sillä hän kuoli vähän tämän jälkeen.
Johtokunta kokoontui 12.7.1930, jolloin se valisti sihteeriksi Ida Haapalan. Johtokunta päätti myydä Stengårdin päärakennuksen. Päätti maksuehdoista ja siitä, että huoneet tulee siirtää ennen 1.1.1931 tai jo ennenkin. Yläkoulun luokka on hajotettava 1.9.1930 mennessä, mutta ei ennen kun koulun irtaimisto on siirretty sieltä pois. Kunnanvaltuusto päätti lopulliset kaupat. Korkeimman tarjouksen teki Alfred Mattila tarjoten 3.000 markkaa.
Otettiin käsittelyyn koulun alakansakoulun opettajan viran täyttäminen, joka oli pantu hakuun 15.6.1930. Hakuilmoituksessa mainittiin mm. että uusi ajanmukainen koulutalo valmistuu ensi syksynä. Opettajalle korvataan laissa säädetyt puuttuvat luontoisedut, lähinnä viljelysmaa rahassa.
Hakemukset jättivät Irene Varposaari Artjärveltä, Hanna Silvennoinen Punkaharjulta, Fanny Sandell Tottijärveltä, Anna Laine Hauholta ja Tyyne Jakovaara Turusta. Opettajaksi valittiin 1.8.1930 lukien koevuodeksi Johanna Silvennoinen Punkaharjulta ja varalle Anna Laine Hauholta.
Johtokunta kokoontui 17.8.1930, jolloin läsnä olivat puheenjohtajana O. Haapala sekä jäseninä A. Salmi-Vuorenmaa, O. Isotalo, O. Kangas ja A. Juhola. Valittiin koulun sihteeriksi johtokuntaan edesmenneen opettaja Akseli Hakosalon tilalle hänen tyttärensä opettaja Anna-Liisa Hakosalo. Totean, että tätini Anna-Liisa Hakosalo saapui Inarin Koppelon koulun opettajan virasta väliaikaisesti Merikarvialle mm. hoitamaan isänsä Akselin kuoleman jälkeisiä asioita.
Tässä kokouksessa otettiin käsiteltäväksi koulun yläasteen opettajan viran täyttäminen. Väliaikaiseksi opettajaksi valittiin lukuvuodeksi 1930-1931 yksimielisesti opettaja Anna-Liisa Hakosalo. Koulu päätettiin alkaa 29.8.1930 kello 12.00.
Johtokunta päätti valmistaa eteiseen puulaatikon, jonka otti tehtäväkseen O. Kangas. Opettaja Henriksson lupasi valmistaa luokkataulun raamit. Otettiin vielä käsittelyyn poikien käsityönopettajan viran täyttäminen ja valittiin siihen tehtävään maanviljelijä Eino Andersson.
Johtokunnan kokouksessa 20.9.1930 otti vanhan koulun perustuksen pois siirtääkseen O. Kangas 100 markalla. Marjapensaat otti siirtääkseen A. Juhala uuden puutarhamaan puolelle.
Johtokunta antoi lainmukaisen todistuksen opettaja Akseli Hakosalon leskelle eläkkeen hakemista varten miehensä Akseli Hakosalon jälkeen. Johtokunta lupasi naisvoimistelijoita varten antaa kouluhuoneen heidän käyttöönsä. Johtokunta päätti 13.11.1930 koulun vuoden 1931 talousarvioehdotuksesta ja erityisesti päätti pitää koulun vihkiäiset 29.12.1930. Vielä päätettiin 31.12.1930, että koululla saa pitää illanviettoja leikkien, muttei tanssien. Koulun vihkiäistoimikuntaan valittiin koulun opettajat, johtokunta, emännät Viikilä, Storsjö, Sundberg ja Andersson. Koulun kevätlukukausi päätettiin alkaa 12.1.1931. Johtokunta päätti, että koulun vihkiäiset pidetäänkin 1.3.1931.
Johtokunta esitti 4.2.1931, että vanhan navettarakennuksen hinta 435 markkaa käytetään koulun vihkiäisjuhlaan, johon pyydettiin valtuustolta hyväksyminen. Juhlaan kutsutaan noin 40 vierasta. Kutsut lähettää opettaja Anna-Liisa Hakosalo.
Johtokunta päätti 22.2.1931 kutsua koulun vihkiäisiin opettaja Otto Leväsen, J. Viertolan, J.O. Rikalaisen, ”kunnan pännän” Hemminki Hakasalon sekä kansakoulujen tarkastaja J. Järvisen, soittajat, rakennusmiehet, opettajat A. ja P. Kyläkosket, Koskelan, Riispyyn opettajat, Kasalan ruotsalaisen kansakoulun opettajat Appelöt, rovastin ja johtokunnan jäsenet sekä Isotalon.
Rakennusmiehet: Tuominen, Välimäki, Frigård, Keinänen, Virta, Halminen, Aalto, Viljami Haanpää, K.V. Dahlroos
Soittajien kutsu lähetettiin H. Vaihiselle. Päätettiin, ettei varojen puuttuessa soittajille makseta kyytiä eikä palkkaa. O. Haapalan asiaksi jäi näillä ehdoilla esittämään soittajille nöyrän pyynnön saapua juhlaan. Keittiöhommiin vihkiäisjuhlaan emänniksi valittiin E. Viikilä, A. Vuorenmaa, A. Vest ja Juhala.
Merikarvian Kasalan alakansakoulun päiväkirja lukuvuonna 1930-1931 löytyi vuonna 2008 Jorma Grangvistin toimin koulun vintiltä. Se on toimestani siirretty kunnan arkistoon säilytettäväksi. Se kertoo, että koulun oppilasluettelon mukaan oppilaina olivat: Helmi Viikilä, Eevi Aaka, Anni Andersson, Frans Haapala, Anni Korsgrund, Elsa Storsjö, Taisto Juselius, Toivo Mäkitalo, Viljo Mäkitalo, Eino Vest, Martti Vuorenmaa, Erkki Stenbacka, Sylvi Storsjö, Eemil Vallin, Toivo Bodman ja Eino Bodman. Koulun sisäänkirjoitus tapahtui 15.8.1930 kello 11-12. Seuraavana päivänä koulu alkoi kello 9 istumapaikkojen jaolla ja opeteltiin viittaamista. Kello 10 alettiin opetella tervehtimistä ja koulukohteliaisuuksia. Kello 11 laulettiin: ”Mä olen niin pienoinen”. Sitten leikittiin ulkona hippasta. Ja vielä paperoitiin pulpetit. Koulupäivä päättyi kello 13. 18.8.aloitettiin koulunkäynti jälleen kello 9 uskontotunnilla aiheena äiti. Aloitettiin laskennon saloihin tutustuminen. Ympäristöopin tunnilla puhuttiin kodista, vanhemmista ja sisaruksista. Opeteltiin A-kirjainta ja lopuksi pelattiin ulkona palloa. Näin koulutyö sitten jatkui aina vain uutta oppien. Syyslupa oli 15.9.-18.9.1930. Koulua käytiin myös lauantaisin, mutta 4.10.1930 oli lupapäivä. Koulun kuusijuhla oli 22.12.1930 ja sen jälkeen alkoi joululoma ja koulu alkoi taas 19.1.1931.
7.3.-9.3.1931 olivat lupapäiviä. Uusi koulurakennus vihittiin 8.3.1931. 2.4.1931 alkoi pääsisäisloma ja koulu alkoi taas 8.4.1931. 9.5.1931 luokissa pidettiin esiintymis- ja lauluharjoituksia äitienpäivää varten. Luokka koristeltiin ja piha siivottiin.
Toinen pöytäkirja koski lukuvuoden 1935-36 tapahtumia. Koulussa oli sen mukaan oppilaina I osastolla Kerttu Vallin ja Tuomas Lahtinen. II osastolla Sylvi Sarporanta,, Vilho Haaviola, Helmi Korsgrund, Taimi Andersson, Veikko Silverberg, Frans Juselius, Eino Nurmivirta ja Helmi Lammi.
III osastolla Kalle Salosensaari, Eemeli Vallin, Martti Vuorenmaa, Sylvi Storsjö, Jenny Viikilä ja Toivo Nurmivirta. IV osastolla Frans Haapala, Helmi Sjöblom, Toivo Mäkitalo, Erkki Salosensaari, Eino Haaviola, Anni Andersson ja Hilja Rantanen. Koulu alkoi 22.8.1935 koulutarpeiden jaolla ja kirjojen ja vihkojen laitolla sekä harjoiteltiin nimen kirjoitusta. Perunannostolupaa annettiin 22.9.-24.9.1935. Kuusijuhlaa valmisteltiin 19.12.1935 ja juhla pidettiin 20.12.1935 ja sitten alkoi joululoma. Koulunkäynti aloitettiin 10.1.1936, joka oli 101 koulun työpäivä. Kevätjuhla pidettiin 20.5.1936, jolloin päättyi 203 koulun työpäivä.
Johtokunta julisti 18.4.1931 haettavaksi yläkoulun opettajan viran. Hakuilmoituksessa mainittiin, että koulu on uusi ja ajanmukainen. Opettajalla on kaikki luontaisedut ja asunto asuttavaksi: 3 huonetta ja keittiö. Virkaa haki 5 opettajaa: Eero Aatto Päiviö Urponen Vinkkilästä, Yrjö Samuel Länsikallio Haminasta, ilmeisesti oli siellä suorittamassa asevelvollisuuttaan, Annikki Aleksandra Rehasoo Rantsilasta, Kaarlo Juhana Lehmuskallio Laitilasta ja Tyyne A. Suovuori Turusta. Valittiin Eero Urponen ja varalle Yrjö Länsikallio. Urponen ilmoitti johtokunnalle 22.6.1931, ettei hän voi ”sattuneesta syystä” ottaa virkaa vastaan. Opettajaksi näin valittiin 3.7.1931 Yrjö Länsikallio Jalasjärveltä. Urponen ilmoitti sitten, että hän ottaakin viran vastaan, jolloin hänelle vain ilmoitettiin, että virka on jo annettu Yrjö Länsikalliolle koevuosiksi 1.8.1931 lukien.
Johtokunta otti käsittelyyn 5.7.1931 alakoulun opettajan viran täyttämisen. Hakemuksia oli jätetty peräti 26 kappaletta. Opettajaksi kutsuttiin Linda Sylviä Korhonen os. Syväniemi ja varalle Aino Anna Kyllikki Suvanto Karijoelta. Tyttöjen käsityönopettajaksi valittiin Ester Andersson Merikarvialta. Anderssonille annettiin 10.8.1931 todistus kansanopistoon lähtemistä varten.
Johtokunta päätti 25.9.1931 myöntää yläkoulun opettajalle rahallista korvausta puuttuvasta peltomaasta, koska mittauksen jälkeen on käynyt selville, että peltoa on opettajalla vain 29,52 aaria. johtokunta puolsi, että kunta maksaa puuttuvan 20,48 aaria opettajalle rahassa. Opettaja Akseli Hakosalon leskelle tulee korvata 8 vuoden ajalta sanotusta syystä takautuvasti ottaen kuitenkin huomioon, ettei lehmän laitumesta korvata.
Alakoulun oppilas Viljo Mäkitalo päätettiin toimittaa lääkärintarkastukseen koulusta erottamista varten.
Johtokunta 13.10.1931 päätti korjata kellarin viemärin. Impi Henrikssonille annettiin todistus ikälisähakemusta varten. Koulun jatkokurssit päätettiin aloittaa 16.10.1931.
Johtokunta päätti 26.2.1932 pyytää valtuustolta lausunnon koulussa olevista vieraskuntalaisista oppilaista, jotka ovat jo aikaisemmin käyneet ruotsalaisessa kansakoulussa. Johtokunta esittää, ettei kunta vaatisi heiltä erityistä maksua, koska he ovat lupautuneet korvaamaan kuluttamansa koulutarpeet.
Johtokunta 5.5.1932 päätti pitää talkoot ennen juhannusta koulun pihamaan tasauksessa. Kahvit tarjotaan. O. Kangas ja opettaja Länsikallio johtavat töitä.
Johtokunta antoi 25.5.1932 luvan pitää pyhäkoulua koulun eteisessä, ja suostui siihen, että opettajat saavat matkustaa koululta kesälomalle.
Johtokunta päätti 21.10.1932 lähettää huomautuksen Korsgrundille siitä, etteivät he ole lähettäneet kouluikäistä Helmi Korsgrundia kouluun ilman pätevää syytä siihen.
Johtokunta päätti koulun talousarviosta, joka päätyi 41.700,50 markkaan.
Johtokunta antoi 18.11.1932 todistuksensa siitä, ettei opettaja Akseli Hakosalo ole saanut rahallista korvausta viljelysmaasta 7 vuodelta.
Johtokunta totesi 6.11.1933, että keittolan hyväksi pidetyistä iltamista oli tullut tuloja 277 markkaa.
Päätettiin tilata koululle ”Maalaiskunta” lehti vuodeksi 1933 20 markalla.
Johtokunta totesi opettaja Akseli Hakosalolle jääneen maksamatta puuttuvasta viljelysmaasta 15,75 aarilta 7 vuodelta ja samasta syystä opettaja Länsikalliolle tulee myös maksaa korvausta kahdelta vuodelta. Kun näin koulun peltomaasta puuttuu noin 26 aaria, johtokunta päätti esittää valtuustolle, että kunta hätäaputyönä teettäisi puuttuvan peltomaan koululle. Päätettiin, että laidunmaan korvaus 100 markkaa edelleen maksetaan rahassa, koska laidunmaata ei ole riittävästi.
Johtokunta päätti 27.7.1933 kunnallislautakunnan pyynnöstä laatia ja antaa todistuksen siitä, kuinka paljon viljeltyä maata Kasalan kansakoululla on. Sitä on 34,25 aaria, jonka mittauksen vahvisti E. Itäkylä.
Johtokunta antoi 3.9.1933 valtakirjat virkoihinsa opettajille Yrjö Länsikalliolle ja Linda Korhoselle koevuosien päättyessä. Suoma Helena Korsgrundille annettiin vuoden lykkäys alakoulusta matkan pituuden vuoksi. Samoin sai yläkoulusta Vilho Vest vuoden lykkäyksen.
Johtokunta päätti 13.10.1933 pitää pihamaan tasauksen vuoksi talkoot 19.10.1933 iltapäivällä, joissa tarjotaan kahvia.
Johtokunta myönsi Anni ja Helmi Korsgrundille majoitusta varten 200 markkaa sekä Erkki ja Kalle Stenbackalle 100 markkaa myös majoitukseen.
Johtokunta vahvisti 27.10.1933 vuoden 1934 talousarvio 42.339,75 markkaa.
Johtokunta antoi opettaja Sylvi Korhoselle todistuksen viran hakua varten. Päätettiin laittaa paloruiskulle erityinen suoja halkovajan yhteyteen.
Johtokunta antoi ikälisän hakua varten todistuksen entiselle opettajalle Johanna Silvennoiselle Antrean piirin kansakoulutarkastajalle.
Johtokunta käsitteli kansakouluntarkastaja J. Järvisen läsnä ollessa 22.9.1934 seuraavaa asiaa: ”Koska oli ilmitullut, että Merikarvian kunnan Kasalan ruotsinkieliseen kouluun on otettu sellaisia oppilaita, jotka taitavat, hallitsevat paremmin suomenkieltä kuin ruotsinkieltä, ja kun nyt on ruotsinkielisen koulun opettaja L. Appelö ilmoittanut, että hän ei pidä mainittuja lapsia koulussaan, niin sille varalle, että mainitut lapset sen jälkeen, kun he ovat poistetut ruotsinkielisestä koulusta, eivät saapuisikaan tähän suomenkieliseen kouluun, esitti J. Järvinen seuraavaa:
” On pidettävä johtokunnan kokous ja siinä pöytäkirjaan merkittävä niiden lasten nimet, jotka eivät ole kouluun saapuneet. Sitten on annettava suullinen kehotus huoltajille, että lapset saapuvat kouluun”.
Mikäli lapset eivät kehotuksien jälkeenkään saavu, tulee asia siirtää yleiselle syyttäjälle, jotta lapset pakotetaan kouluun huoltajien toimesta.
Johtokunta 3.10.1934 antoi suullisen muistutuksen seuraavien lasten huoltajille, että he kiiruusti lähettävät lapsensa kouluun oppia saamaan. Asia koski seuraavia suomenkielisiä lapsia: Frans Viktor Etelämäkeä, Pauli Ilmari Ojalaa, Aini Kyllikki Storsjöta, Suoma Marjatta Lehteä, Taimi Kaarina Bodmania sekä Suoma Korsgrundia.
Johtokunta antoi kirjalliset muistutukset lasten koulunkäynnin johdosta Etelämäen, Ojalan, Storsjön ja Bodmanin lasten vanhemmille. Lasten tuli saapua kouluun 7 päivän kuluessa muutoin asia siirtyy nimismiehen käsittelyyn. Suoma Lehden vanhemmille ei kirjallista muistutusta annettu, koska hän osaa ruotsinkieltä niin hyvin, että kykenee seuraamaan ruotsinkielistä opetusta eli hän saa käydä ruotsinkielistä koulua. Pauli Ojalan isä oli esittänyt lääkärintodistuksen lapsestaan, joka kärsi verenheikkoutta eli anemiaa. Sidebyn lääkäri Bärgrott antoi yhden vuoden vapautuksen koulusta. Johtokunta vaati Ojalasta oman kunnan lääkärinlausuntoa ja pyysi että hänet tuodaan koululle lääkärintarkastukseen. Aini Storsjön isä puolestaan kertoi lapsensa olevan yleisesti heikko ja että hänen hermostonsa on verrattain herkkä ja labili ja pyysi yhden vuoden vapautusta koulusta.
Johtokunta18.10.1934 totesi, että Pauli Ojala ja Aini Storsjö on poistettu Kasalan ruotsinkielisestä koulusta. Johtokunta ei antanut heille lykkäystä vaan jätti asian nimismiehen haltuun.
Johtokunta päätti pitää hiihtoloman 1.3. – 5.3.1935 siten, että 1.3.-2.3. lapset hiihtävät ja retkeilevät opettajan johdolla ja loppuajan lapset käyttävät lepoon ja omatoimiseen hiihtoon.
Keskusteltiin hiihtokilpailuihin osallistumiseen ja päätettiin osallistua, mikäli kyyti ja osanottajat saadaan.
Johtokunta myönsi opettaja Yrjö Länsikalliolle todistuksen ikälisää varten. Hänelle maksetaan 1.8.1935 jälkeen lisää 900 markkaa vuodessa.
Johtokunta laati 14.10.1935 talousarvion vuodelle 1936. Opettajien valtion palkkaa varten varattiin 29.562 markkaa ja korvausta puuttuvista luontaiseduista varten 206 markkaa. Oppilaiden saattoa ja majoitusta varten varattiin 500 markkaa. Vähävaraisia oppilaita varten 2.000 markkaa. Kuusijuhlaa varten varattiin 150 markkaa. palovakuutukseen 900 markkaa. Kivien louhimiseen 400 markkaa ja opettajan koulukirjastoon 100 markkaa. Johtokunta antoi kunnanvaltuustolle lausuntonaan, että niitä suomenkielisiä oppilaita varten, jotka haluavat käydä ruotsinkielistä koulua, tulisi kunnan antaa enemmän varoja vähävaraisten oppilaiden auttamiseksi niin, että huoltajat voisivat paremmin lähettää lapsensa suomalaiseen kouluun.
Johtokunta antoi kansakouluntarkastajalle tilastotietoina, että Kasalan koulupiirissä toimi myös ruotsinkielinen kansakoulu ja on johtokunta oppivelvollisuuslukua laskiessaan päätellyt, mitkä näistä kuuluisivat suomenkieliseen ja mitkä ruotsinkieliseen kouluun. Mutta lukuja ei ole merkitty pöytäkirjaan! Sen sijaan on merkitty, että alakoulunkäyntinsä ovat laiminlyöneet: Pauli Ojala, s. 1927, mutta hänet todetaan käyvän koulua Siipyyn koulussa. Frans Etelämäki, s. 1927 on kotona, josta vanhemmat eivät ole ilmoittaneet mitään koululle. Aini Storsjö, s. 1927 on muuttanut Lappfjärdin kuntaan, jossa hän käy koulua.
Viime syksynä 1934 olivat alakoulun vuonna 1927 syntyneiden lasten oppivelvollisuuden laiminlyöneet huoltajat vastaamassa oikeudessa, jossa heille myönnettiin kaikille vuoden lykkäys huolimatta siitä, että he aikaisemmin olivat käyneet ruotsinkielistä koulua matkan pituuden ollessa kouluihin sama. Johtokunta totesi, etteivät johtokunta ja suomalainen koulu saaneet mitään positiivista tulosta aikaan, päinvastoin se laajensi juopaa eri kieliryhmien kesken ja saattoi tämän johtokunnan vahingoniloisen pilkan ja ivailun kohteeksi ruotsinkielisten taholta. Koska tämä aiheuttaa vaan sen, että lapsia siirtyy pois paikkakunnalta, johtokunta ei mielellään ainakaan yksinään ryhdy vaatimaan huoltajia edesvastuuseen. Koska on havaittu, että ruotsinkielisessä koulussa on jaettu vähävaraisille oppilaille suurempia avustuksia se johtaa siihen, että suomenkieliset huoltajat lähettävät sinne lapsiaan. Johtokunta pyysi kunnan päättäjiltä suurempia avustuksia koulun erikoisaseman vuoksi, jotta nämä lapset saadaan suomalaiseen kouluun. Johtokunta pyytää, että 7-vuotias Helvi Aaka saataisiin pois ruotsinkielisestä koulusta.
Johtokunta keskusteli 16.12.1935 Kasalan suomenkielisen koulun supistamista koskevaa asiaa. Johtokunta ilmaisi, ettei se ole tyytyväinen siihen, että se on kokonaan syrjäytetty, kun siltä ei ole pyydetty mitään lausuntoa tästä asiasta. Johtokunta päätti huomauttaa valtuustolle, joka asiaa käsittelee, että koulun muuttamisesitys tehdään vain toistaiseksi, ellei koulua voida entisellään pitää.
Johtokunta valitsi 13.1.1936 puheenjohtajakseen Armas Lännenkarin, varapuheenjohtajakseen Aleksi Juholan, taloudenhoitajaksi Eelis Salmen ja sihteeriksi opettaja Yrjö Lännenkarin.
Koulun vahtimestariksi valittiin Ida Koivu.
Johtokunta antoi 23.1.1936 lausuntonaan valtuustolle Kasalan koulun supistamisasiassa ja ilmoitti olevansa sitä vastaan, koska koulun nykyinen oppilasluvun vähäisyys on osittain keinotekoinen saavutus. Vanhemmat lähettävät lapsiaan vieraitten kuntien kouluihin, kun eivät voi suomenkielisinä lähettää lapsiaan tämän koulupiirin ruotsalaiseen kansakouluun. Johtokunta toivoo, että supistus tehdään vain toistaiseksi, koska ruotsalaisuuden luonnollisen häviämisen kautta oppilasluku saattaa suomalaisessa koulussa piankin kasvaa lailliseen määrään. Johtokunta huomauttaa, että alakoulun välineistö säilytetään koulussa tarvittaessa käytettäväksi oman koulun alakoulun tarpeisiin. Koulun hiihtoloma päätettiin pitää 21.-22.2. ja 24.-25.2. Kahtena ensimmäisenä päivänä hiihdetään ja tehdään hiihtoretki opettajan johdolla. Jälkimmäiset päivät ollaan kotona omatoimisesti hiihtämässä ja lepäämässä.
Johtokunta käsitteli 10.6.1936 kouluhallituksen kirjelmää, jossa pyydettiin selvitystä koulun supistamista koskevassa asiassa. Sitä varten tehtiin luettelo niistä kansakouluikäisistä lapsista, jotka lukuvuonna 1936-1937 osaavat vain suomen kieltä. Näitä oppilaita oli 36.
Opettaja Linda Korhoselle annettiin hänen sitä pyytäessä todistus, ettei opettaja Linda Korhoselle ollut valtuusto antanut valtuuston päätöstä, jolla hänen virkansa lakkautetaan koulun supistamisen vuoksi. Merikarvian kunnanvaltuuston tätä päätöstä 25.1.1936 ei ollut annettu Kasalan koululle tiedoksi.
Johtokunta keskusteli 31.8.1936 Kasalan ruotsinkielisen koulun opettaja Appelön pojasta, joka oli lähetetty suomalaiseen kouluun, vaikka ei osannut suomen kieltä.
Johtokunta tarkasti koulun oppivelvollisten lasten luettelon ja totesi, että kaikki ovat kouluun saapuneet lukuun ottamatta niitä, jotka pyrkivät ruotsinkieliseen kouluun. Koulun oppilasluku oli yläkoulussa 19 ja alakoulussa 10.
Johtokunta vahvisti omalta osaltaan koulun talousarvion 43.471,75 markkaa. Koulurakennusten kunnosta johtokunta ilmoitti valtuustolle, että asiaan kuuluvia koulurakennuksen jälkitöitä kuten tilkitsemistä ja vuorausta ei ole tehty ja että ne tulisi alkaa suorittaa.
Johtokunta päätti 19.4.1937 korjauttaa palojäljet ulkohuonerakennuksen takana, josta lasku lähetetään palovakuutusyhtiölle. Edelleen päätettiin pyytää rakennusmestari Frigårdilta, Vapaatalolta koulun jälkitöiden osalta arvio, koska valtuusto on jättänyt arvion laatimisen johtokunnan tehtäväksi. Vapaatalo arvio tarkastuskäynnillään 26.4.1937 tilat.
Johtokunnalle antoi koulutoimentarkastaja Järvinen kirjallisen lausunnon. Opettaja Linda Korhonen on tehnyt työnsä suurella ahkeruudella ja tunnollisuudella ja hän on saavuttanut kiitettäviä tuloksia. Yläkoulun opettaja Yrjö Länsikallion opetuksesta ja koulun hoidosta J. Järvinen toteaa, että koulun järjestys ja puhtaus on kiitettävä. Oppilaat seurasivat koko päivän opetusta erittäin tarkasti ja suurella harrastuksella. Opettajan opetus oli havainnollista ja selvää. Oppilaiden taidot ja tiedot olivat varsin hyvät. Johtokunta on pitänyt koulun taloudesta kiitettävää huolta. On kuitenkin yksi puute, joka on kiireesti korjattava. Koulun kaivon kehys on nimittäin kokonaan lahonnut ja kun kaivo on alavalla kohdalla, sinne pääsevät juoksemaan pintavedet. Kaivoon on saatava kunnollinen arkku ja tulee ympäröidä vedenpitävällä aineella niin, etteivät pintavedet pääse kaivoon.
Johtokunta antoi opettaja Linda Korhoselle todistuksen viran hakua varten.
Johtokunta saattoi 24.8.1937 todeta, että koulun kaivo on laitettu kuntoon, samoin koulun saunan kiuas on vaihdettu uuteen. Koulun jälkityöt päätettiin tehdä ja hakea lehti-ilmoituksella urakalla työt tehtäväksi. F. Vapaatalo lupasi ottaa työn tehdäkseen urakalla.
Johtokunta antoi 13.5.1938 alakoulun opettajalle todistuksen viran hakua varten, koska alakoulun opettajan virka lakkaa Kasalan suomalaisessa koulussa 1.8.1938 lukien.
Johtokunta päätti, että oppilaat tekevät marjaretken koulun keittolaa varten.
Johtokunta esitti 15.9.1939 kunnanvaltuustolle sen sitä pyytäessä lausuntonaan mainitun koulun täydelliseksi muuttamisesta seuraavaa: Koulupiirissä on 16 vuotta nuorempia, mutta 7 vuotta täyttäneitä oppivelvollisia noin 60, mutta koska piirissä toimii myös yksityinen ruotsinkielinen kansakoulu, niin oppilasmäärän mukaan kunta ei ole pakotettu perustamaan täydellistä alakoulua Kasalan suomalaiseen kansakouluun, mutta kunta on siihen oikeutettu ja se on kunnan omien etujen mukaista. Mainitulla koululla on huoneisto alakoulun opettajaa varten, joten alakoulun opettajan viran perustamisesta kunnalle ei sanottavasti koituisi lisämenoja muita kuin 50 markkaa vuodessa puuttuvan viljelysmaan korvauksena. Sen sijaan kunta saisi verotuloja opettajan palkasta noin 1.000 markkaa vuodessa. Näin johtokunta päätti puoltaa, että koulu toimisi täydellisenä ja virka tulisi perustaa jo tästä syksystä alkaen.
Opettaja Yrjö Länsikalliolle puollettiin oikeutta ikälisään.
Johtokunta valitsi 16.5.1940 puheenjohtajakseen Frans Peltolan, varapuheenjohtajaksi Aleksi Juhalan. Koulu päätettiin aloittaa maanantaina 20.5. ja pidetään yläkoulua kolme viikkoa, josta kuitenkin lauantaisin alakoulua sekä sen jälkeen alakoulua 15.6. saakka. Pääaineina olisivat kirjoitus, lukeminen ja laskento.
Koululta ovat siirtolaiset käyttäneet puita, mutta siihen he ovat kunnalta saaneet suostumuksen. joten se ei antanut aihetta enempiin toimenpiteisiin.
Johtokunta 28.8.1940 hyväksyi koulun opetussuunnitelman, luku- ja työjärjestyksen sekä suunnitelman koulun työ- ja loma-ajoista lukuvuodelle 1940-1941.
Johtokunta totesi 13.10.1941, että perunain kuorinta on oppilaille vapaaehtoista.
Johtokunta päätti järjestää poikien käsityönopetuksen huomioiden, että vakinainen opettaja oli edelleen sotatoimissa.
Opettaja Yrjö Samuel Länsikalliolle ja opettaja Elvi Länsikalliolle annettiin todistukset viran hakua varten.
Johtokunta luki 23.5.1943 kouluhallituksen kiertokirjeet tuotantokamppailusta ja kesäloman aikana suoritettavasta työstä, koulupuutarhasta, koulukeittolasta ja työstä niiden hyväksi.
Päätettiin, että lapset osallistuvat keräystalkoihin voimiensa ja kykyjensä mukaan. Kotonaan lapset viljelevät koulukeittolalle perunaa ja juurikasveja ja keräävät marjoja. He viljelevät kerhopalstojaan.
Johtokunta anoi Kansanhuollolta ostolupaa 20 kiloa erisuuruisia lankanauloja saunan ulkovuorausta, koulun vesikaton, kellarin ym. korjausta varten. Samoin anottiin ostolupaa 250 kilolle sementtiä ja 50 kilolle kalkkia, mieluiten sammuttamatonta kalkkia kellarinlaittoa varten.
Johtokunta sai 27.7,1943 tiedon, että opettaja Yrjö Länsikallio oli valittu Multian kunnan Peurakan kansakouluun opettajaksi ja laittoi viran auki. Hakuilmoituksessa mainittiin mm että koulu on toiminut aikaisemmin täydellisenä ja koulu on rakennettu sen mukaan vuonna 1930 ja koulu sijaitsen maantien varressa.
Hakijoita saatiin kolme, joista valittiin opettajaksi Aili Dagmar Tammi os. Julku Kuolemanjärveltä, s. 1903, mutta hän kieltäytyi virkaa vastaanottamasta. Opettaja Liisa Lehtisaari omatoimisesti tarkastajan kehotuksesta toi johtokunnalle asiakirjat virkaa varten ja hänet valittiin koevuodeksi 1943-1944. Koulun oppilasmäärä oli 22 oppilasta ja kuusi jatkokurssilaista. Poikien käsityönopettajaksi valittiin Aapeli Raiske Merikarvian kunnan Riispyyn kylästä ja tyttöjen käsityönopettajasi valittiin Esteri Anderssonin tilalle vastavalittu opettaja Liisa Lemmitty Lehtisaari.
Johtokunta anoi, että opettaja Lehtisaari voisi toimia opettajana syyslukukauden 1944 ja kevätlukukauden 1945, johon Lehtisaari oli antanut suostumuksensa.
Mutta johtokunta julisti viran auki 18.6.1944 todeten hakuilmoituksessa, että koulu on uusi ja ajanmukainen, paitsi sähkövalo puuttuu!
Johtokunta antoi Lehtisaarelle todistuksen viran hakua varten.
Virkaa haki sitten Liisa Lemmitty Lehtisaari Merikarvian kunnan Peipun kylästä ja myös kolme muuta naisopettajaa.
Johtokunta totesi 16.8.1944, että kouluhallitus on määrännyt opettaja Aune Metsäsen kansakoulun vakinaiseksi opettajaksi ja kehottanut antamaan Metsäselle heti valtakirjan ko. virkaan ja päätti puoltaa Metsäsen valintaa.
Johtokunta myönsi 26.11.1944 opettaja Aune Metsäselle 5 ikälisän.
Johtokunta käsitteli kunnanvaltuuston kehotusta hankkia vuokramaata koulukeittolaa varten ja päätti, että koulun oppilaat kotonaan viljelevät perunaa ja tuovat syksyllä koulukeittoaan yläkoululaiset nelikon ja alakoululaiset puoli nelikkoa perunoita ilmaiseksi. Opettaja Metsäselle annettiin viran hakua varten todistus.
Johtokunta suostui siihen, että opettaja Aune Metsänen siirtyy Ruoveden kunnan Visuveden kouluun opettajaksi ja että sen koulun opettaja Anna Aimo siirtyy Kasalan suomalaiseen kouluun opettajaksi. Viran vaihto siis tehtiin.
Kouluhallitus hyväksyi siihen, että opettaja Anna Irene Aimo tulee 1.8.1945 opettajaksi ja hänelle annettiin valtakirja Kasalan kansakouluun. Opettajan tulotarkastuksessa todettiin koulun irtaimiston vastaavan irtaimistoluetteloa. Johtokunta hyväksyi Elosalolle Helsingistä oikeuden lähettää alakouluikäinen lapsensa Kasalan kouluun. Myönnettiin terveyssisar Karvosen esitykseen äitiysneuvonnan järjestämisestä koulun huoneistossa.
Johtokunta päätti 2.9.1945, että tähkiä kerätään alakoululaisten kanssa. Todettiin, että koulussa on seuraavat vieraspaikkakuntalaiset: Kirsi Santanen, Siipyy, Erik Österlund, Siipyy, Otti Tiittanen, Jaakkima, Voitto Santanen, Siipyy ja Asta Nummelin, Siipyy.
Johtokunta päätti, että kuusijuhla pidetään 20.12.1945 ja että koulu alkaa 7.1.1946. Kuusijuhlaan hankitaan joululehdet. Siellä keitetään puuro ja jaetaan pullat.
Johtokunta valitsi 10.1.1946 puheenjohtajakseen rouva Hilma Järvisen, varapuheenjohtajakseen Kalle Tuomisen, taloudenhoitajaksi Eelis Salmen ja sihteeriksi opettaja Anna Aimon.
Myönnettiin kylän nuorisolle lupa kokoontua koululle lauluharjoituksiin ja voimistelemaan.
Johtokunta myönsi opettaja Aimolle todistuksen viran hakua varten.
Johtokunta vuokrasi alakansakoulunopettajan huoneiston konstaapeli Erankalle. Opettaja Anna Aimo lähti opettajaksi Kiukaisten Panelian kylään.
Uusi viranhaku toi kaksi hakijaa, joista koeajalle lukuvuodeksi 1946-1947 valittiin Lempi Karhulehto 10.8.1946. Keskusteltiin kouluhallituksen kiertokirjeestä, joka koski kesätoimintaa ja varhaisnuorisotyön ottamista koulun opetusohjelmaan.
Johtokunta valitsi poikien käsityönopettajaksi Heikki Karhulehdon.
Johtokunta valitsi koulun vahtimestariksi ja keittäjäksi rouva Hanna Erankan vuodeksi 1947 1.300 markan palkalla.
Johtokunta antoi opettaja Karhulehdolle todistuksen virkaa varten ja pani viran jälleen auki.
Johtokunta totesi 3.4.1947, että virkaa oli hakenut kaikkiaan 6 henkilöä. Kasalan suomalaisen supistetun kansakoulun opettajaksi valittiin 1.8.1947 kahdeksi koevuodeksi filosofian kandidaatti, opettaja Tauno Kaarlo Vaaramäki. ja hänen puolisonsa rouva Edit Vaaramäki valittiin tyttöjen käsityönopettajaksi 1.8.1947 lukien. Johtokunta määräsi yläasteen oppilaat keräämään keittolaan kukin kolme litraa puolukoita.
Johtokunta joutui toteamaan huomioiden liikennevaikeudet, ettei koulu osallistu koulujen välisiin hiihtokilpailuihin Ylikylässä 10.2.1948.
Johtokunta lausui 29.2.1948 kansakoulujentarkastajalle, että Kasalan koulupiirissä alakouluikäisten lasten lukumäärä useampana vuotena peräkkäin on siksi suuri, että se edellyttänee alakansakoulun opettajan viran anomuksen vireillepanoa. Johtokunta pyysikin, että tarkastaja ryhtyisi toimenpiteisiin, jotta Kasalan suomenkielinen kansakoulu saisi oman alakansakoulun opettajan ja mahdollisesti jo syyslukukaudelle 1948.
Johtokunta totesi 17.8.1948, että Kasalan koulu muuttuu syyslukukauden 1948 alkaessa jälleen täydelliseksi kouluksi, ja että alaluokkien opettajaksi on lukuvuodeksi 1948-1949 määrätty ylioppilas Kaino Tarkki. Koulutyö alkaa 23.8.1948 kaikilla luokilla. Perunalomaa saavat yläluokkalaiset 12 koulupäivää syyskuussa. johtokunta antoi opettaja T. Vaaramäelle valtakirjan opettajan virkaan.
Johtokunta päätti, että koulukeittolaa varten tehdään kaksi marjanpoimintaretkeä syyskuun alkupuolella. Kukin oppilas poimii silloin kaksi litraa retkeä kohti marjoja - ilmeisesti juuri puolukoita.
Johtokunta jätti kunnanhallitukselle kirjelmän tulenkestävän, mahdollisesti tiilikaton, saamiseksi koulurakennukseen, sillä nykyinen vuotava ja perin tulenarka pärekatto olisi mitä nopeimmin saatava korvatuksi tulenkestävällä katolla.
Johtokunta joutui 18.6.1949 toteamaan, ettei kukaan ollut määräajassa hakenut avoimeen opettajan virkaan, Pyydettiin opettaja Kaino Torkki jatkamaan lukukaudeksi 1949-1950, mutta Torkki ei enää jatkanut.
Johtokunta otti käsittelyyn 31.7.1949 alaluokkien I, II ja III luokkien opettajan hankkimisasian. Rouva Kyllikki Salosensaari os. Järvinen valittiin, kun päteviä ei ollut hakenut.
Johtokunta päätti aloittaa V, VI ja VII luokkien osalta perunaloman 19.9.1949, joka päättyy 1.10.1949 ja siis kestää 12 päivää.
Poikakerho sai kokoontua alaluokissa johtokunnan 25.9.1949 antamalla päätöksellä. Merkittiin tiedoksi, että ompeluseura oli lahjoittanut koululle 3 paria uutimia ja ompeluseuran lahjalla päätettiin hankkia esirippukangas koululle. Opettaja Waaramäelle annettiin 5. ikälisä.
Johtokunta myönsi opettaja Vaaramäelle anomuksesta virkavapautta helmikuun 1950 ajaksi, koska kouluhallitus oli määrännyt hänet hoitamaan Porin piirin koulutarkastajan viransijaisuutta. Vaaramäki esitti sijaisekseen ylioppilas, rouva Annikki Ketolan.
Johtokunta päätti hankkia 250 kappaletta aidanseipäitä F Peltolalta 3 markan kappalehintaan.
Johtokunta päätti 4.4.1950 pitää koulun 7 luokan oppilaille koulun keittolassa alkaen 12.4.1950 kolmen viikon ajan viitenä päivänä viikossa klo 12-17.
Todettiin, ettei alakoulun opettajan virkaan ollut päteviä hakijoita, mutta epäpätevät rouva Kyllikki Salosensaari ja opettaja Hilma Siitonen olivat virkaa hakeneet. Virat laitettiin jälleen auki, mutta jälleen 23.7.1950 johtokunta joutui toteamaan, ettei päteviä hakijoita ollut.
3.8.1950 taloudenhoitaja E. Salmi piti poissiirtyvän opettaja Vaaramäen kanssa tämän lähtökatselmuksen, jossa todettiin mm, että koulu oli tyydyttävässä luonnollisella tavalla kuluneessa kunnossa. Erityisesti todettiin, että koulupuutarhassa li viinimarjapensaita ja neljä kappaletta nuoria omenapuita sekä vähän mansikoita ja koristekasveja. Koulun irtaimisto oli luettelon mukainen.
Kansakoulujentarkastaja Vainio 23.8.1950 oli kutsunut lukuvuodeksi 1950-51 vt. opettajaksi Martta Kurttilan ja Pirkko Toivolan ja määrännyt johtajaopettajaksi Kurttilan. Johtokunta valitsi edelleen Ida Koivun vahtimestariksi ja määräsi hänen palkakseen 4.000 markkaa. Poikien käsityönopettajaksi valittiin taloudenhoitaja Eelis Salmi.
Johtokunta päätti 4.9.1950 antaa jokaiselle oppilaalle 700 markkaa vaatteiden tai kenkien ostoa varten. Johtokunta päätti katsoa oppilaille urheilupaikkaa koulun pihaan ja tuoda sitä varten autokuormallisen hiekkaa.
Johtokunta käsitteli 14.1.1951 kunnanhallituksen ilmoitusta koulun uudesta johtolunnasta ja valitsi puheenjohtajaksi F. Peltolan ja varapuheenjohtajaksi K. Tuomisen ja taloudenhoitajaksi E. Salmen.
Päätettiin pitää joka toinen keskiviikko koulun hyväksi ompeluseuroja.
Johtokunta totesi 1.3.1951, että ainoastaan yhdet hakupaperit olivat tulleet alakoulun opettajan virkaan. Ester Edit Lambert valittiin alakoulun opettajan virkaan. Yläasteen opettajan virka päätettiin laittaa uudelleen hakuun myöhemmin. Valittiin opettajaksi Kaarlo Valkonen.
Johtokunta totesi 25.5.1951, ”että koska koulussa oppilasmäärä jatkuvasti pysyy niin alhaisena, että koulu on vaarassa tulla supistetuksi kouluksi syystä, että koulupiirissä toimii myös ruotsinkielinen kansakoulu, joka myös saa oppilaansa suomenkielisistä kodeista, päätti johtokunta lähettää kouluhallitukselle kantelun seikkaperäisine selityksineen koulupiirissä vallitsevista olosuhteista”.
Johtokunta antoi 20.8.1951 Kasalan puimakoneosuuskunnan anomuksesta oikeuden heidän kokoontua koululla.
Johtokunta päätti korvata opettajille puuttuvat luontoisedut rahassa. Opettaja Kaarlo Valkoselle rahassa pellon, koska laitumeksi nimetty alue oli suurimmalta osin käyttökelvotonta maata ja aikoinaan pelloksi nimetty noin 6 aarin alue ei vastaa luontonsa puolesta pellolle asetettuja vaatimuksia. Lisäksi kasvitarhamaa puuttui kokonaan. Opettaja Ester Lambertille päätettiin korvata rahassa puuttuvat pelto, laidun, navetta, rehuvaja, yksi huone valoineen ja lämpöineen.
Johtokunta päätti, että koulun kuusijuhla pidetään 20.12.1951.
Johtokunta luki kouluhallituksen kirjeen koskien opettajaneuvoston vaalia.
Johtokunta totesi 4.7.1952, että Kaarlo Valkonen oli valittu Kokemäen Kyttälän koulun opettajaksi ja virka laitettiin jälleen auki. Yhtään hakijaa ei taaskaan tullut.
Koulun kaivon kansi todettiin täysin lahonneeksi ja uusi kansi päätettiin laittaa ja hankkia kaivoon pumppu, mihin varattiin 30.500 markkaa.
Johtokunta totesi, että yläkoulun opettajan viran otti vastaan Veikko Lehterä 17.8.1952 ja koulu alkoi 23.8.1952.
Johtokunta päätti antaa perunannostoluvan VI ja VII luokkien oppilaille kahdeksi päiväksi.
Johtokunta tilasi lisää 7 kappaletta Hakalehto-Salmelan: ”Isänmaa ja maailman maantieto”- oppikirjoja.
Johtokunta päätti 17.4.1953 hankkia koululle rautalapion, rautaharavan ja lehtiharavan.

Johtokunta totesi 21.7.1953, että yläasteen opettajan virkaa oli hakenut kaikkiaan kolme henkilöä, jotka kaikki olivat epäpäteviä. Johtokunta valitsi lukuvuodeksi 1953-54 nuorisokirjailija Rebekka Räsäsen. Mutta jo 14.8.1953 johtokunta joutui toteamaan tarkastajan esityksestä, että koulun yläluokkien opettajaksi valitaan ylioppilas Veikko Österlund Porista lukuvuodeksi 1953-1954.
Johtokunta päätti 18.1.1954 hankkia pakkasmittarin koulun yläluokan ulkoikkunaan kiinni laitettavaksi.
Johtokunta päätti valita opettaja Veikko Österlundin väliaikaiseksi opettajaksi lukuvuodeksi 1954-1955. Mutta tarkastaja kumosi virkavaalin ja virka laitettiin uudelleen auki, mutta 27.8.1954 opettajaksi kuitenkin valittiin Veikko Österlund, kun päteviä hakijoita ei ilmaantunut.
Johtokunta päätti antaa koulun oppilaille kullekin perunannostolomaa silloin kun heillä nostettiin perunat.
Johtokunta antoi opettaja Österlundille todistuksen siitä, että hän oli pitänyt 40 nuorisotyötuntia ajalla 10.9.-31.12.1954.
Johtokunta antoi Frans ja Helvi Vestergårdille puoltavan lausunnon saada rakentaa vähintään kahden metrin päähän koulun rajasta, jotta räystäsvedet eivät pääse valumaan koulun alueelle.
Virat olivat tähän aikaan usein haussa, mutta hakijoita oli huonosti. Hakuilmoituksissa mainitaan mm, että koululle on hyvät kulkuyhteydet ja sähkövalo. Näin esimerkiksi 21.6.1953. Olisiko sähköt saatu koululle vuonna 1952, sillä Valtion Sähköpaja on laatinut Kasalan kansakoulua varten sähköpiirustukset 24.11.1952.
Johtokunta totesi, että tarkastaja oli nimittänyt johtajaopettajaksi ylioppilas Ritva Napon ja poikien käsityönopettajaksi johtokunta nimitti Oskari Kankaan. Opettaja Ester Lambart sai sairaslomaa 16.9-15.11 1955 ja sijaiseksi johtokunta valitsi Liisa Peltolan Kasalasta, joka oli johtokunnan jäsenen F. Peltolan tytär.
Johtokunta pyysi sähköasentajan tarkastamaan koulun sähkölaitteissa ilmenneitä vikoja.
Johtokunta antoi opettaja Lambertille jälleen sairaslomaa 1.4.-30.4.1956 ja valitsi sijaiseksi Sinikka Rantalan Ylikylästä.
Johtokunta valitsi 22.7.1956 opettajaksi Pentti Olavi Sainion keskikoulun käyneen henkilön väliaikaisesti, mutta tarkastaja Eino Hyyppä ei tätä valintaa hyväksynyt, vaan opettajaksi valittiin 1.8.1956 lukien ylioppilas Harry Antti Emil Silvola.
Johtokunta valitsi 10.6.1957 yläkoulun opettajan virkaan Lauri Armas Pellervo Koskimaan, innokkaan kalastajan ja metsästäjän. Johtokunta päätti 16.1.1958 antaa opettaja Koskimaalle virkavapautta asevelvollisuuden suorittamista varten. Viransijaiseksi valittiin herra Jarkko Aalto ajalle 1.2.-31.5.1958. Opettaja Lambertille myönnettiin sairaslomaa ja hänen sijaisekseen kahdeksi kuukaudeksi valittiin neiti Liisa Peltola. Johtokunta valitsi Koskimaan sijaiseksi lääketieteen ylioppilas Antti Mäki-Aution ajalle 1.8.1958-15.1.1959.
Johtokunta laati 17.3.1960 luettelon koulupiirin tulevista oppilaista vuosien 1953-1959 ajalta, mutta luetteloa ei ole liitetty pöytäkirjaan.
Johtokunta totesi, että seuraavat yritykset olivat lahjoittaneet koululle vaatetavaraa oppilaille jaettavaksi: Lassila-Tikanoja, Kuusinen Oy ja Neli Oy.
Johtokunnalle selostivat 6.9.1960 uutta koulupiirijakoa koululautakunnan puheenjohtaja Hanna Alho ja opettaja Mikko Väre. Johtokunta oli sitä mieltä, että pidetään ennallaan.
Johtokunta totesi, että ”Suomalaisen kansakoulun ystävät” oli lähettänyt oppilaille jaettavaksi 25 paria hiihtokenkiä, jotka päätettiin heti jakaa oppilaille.
Johtokunta valitsi 26.1.1961 puheenjohtajakseen Eelis Isotalon, varapuheenjohtajakseen Kalle Tuomisen, taloudenhoitajaksi Toivo Mäkitalon ja sihteeriksi Lauri Koskimaan.
Johtokunta päätti 17.4.1961 antaa polttopuuksi haluaville koulun aidat ja ”puutarhamajan”.
Johtokunta saattoi todeta, että Tampereen Säästöpankki oli lahjoittanut Kasalan kansakoululle 10.000 markkaa. Se päätettiin tallentaa Merikarvian Säästöpankkiin syyslukukauden 1961 alkuun saakka. Tämä raha jaettiin johtokunnan 13.12.1962 päätöksellä 240 korkoineen kaikkien koulun 19 oppilaan kesken. Näin kukin sai 500 markkaa ja lisäksi jokainen sai 39 markalla karamellejä joulu- eli kuusijuhlassa.
Johtokunta päätti 15.5.1964 valita johtokuntaan Eelis Isotalon, Kalevi Purosalon, T. Mäkitalon, A. Österlundin, J. Kontion ja F. Peltolan. Johtokunta päätti antaa lausunnon kansakoululautakunnan kirjeen no 38/64 johdosta seuraavanlaisena: ”Koska koulun määrärahoihin ei ole varattu erityistä määrärahaa oikeudenkäyntikuluja varten ja koska johtokunta katsoo, että ilman oikeudenkäyntiä ei oppilaita saada muuttamaan Kasalan suomalaiseen kansakouluun, johtokunta ei katso voivansa ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin”.
Johtokunta totesi, että auki julistettua virkaa oli hakenut kuusi opettajaa, joista valittiin opettajaksi Juha Pertti Kontio edelleen, joka oli kotoisin Ylämaasta.
Johtokunta päätti 26.8.1963 hankkia kaivoon painepumpun, jos rahat siihen riittävät.
Johtokunta oikeutti opettaja J. Kontion nostamaan ja kuittaamaan johtokunnan kokouspalkkiot jaettavaksi.
Jälleen opettaja Lambertille myönnettiin sairautensa vuoksi virkavapautta 1.3.-30.3.1964 ja sijaiseksi valittiin Tuulikki Kontio.
Johtokunta käsitteli 19.2.1965 kunnanhallitukselta tullut kirjelmää Kasalan ja Riispyyn koulupiirien yhdistämisestä. Lausunto asiasta annettiin 23.2.1965. Sen mukaan, koska Kasalan koulupiirissä toimii keinotekoisesti ylläpidetty yksityinen ruotsinkielinen kansakoulu, joka saa oppilaita suomenkielisistä kodeista, on koulumme oppilasmäärä ollut alhainen. Johtokunta on asiasta ilmoittanut kansakoululautakunnalle. Kansakoululautakunta on kehottanut koulun johtokuntaa ryhtymään toimenpiteisiin oppilaiden saattamiseksi suomalaiseen kouluun. Koska tehtävä kuuluu kansakoululautakunnalle, ei johtokunta ole ryhtynyt toimenpiteisiin. Koska kuitenkaan edellä mainittu ruotsinkielinen koulu ei ota enää uusia oppilaita, oppilasmäärä tulee nousemaan suomenkielisessä koulussa vastaavasti. Syksyllä 1965 tulee oppilasmäärä olemaan vähintään 24, todennäköisesti enemmänkin, vaikka ei laskettaisikaan tällä hetkellä ruotsinkielisessä koulussa käyviä mukaan. Kansakoululautakunta on itse 21.4.1964 kokouksessaan todennut, että Kasalan suomalaisen kansakoulun oppilasmäärä nousee vuosille 1965-66 taas 25:een, vaikka ruotsinkielisessä koulussa olevia ei huomioitaisikaan. Kansakoulukomitean esitys perustuu siis tietoihin, jotka poikkeavat huomattavasti todellisuudesta. Myöskään esityksessä ei lainkaan ole huomioitu ruotsinkielistä koulua ja sen vaikutusta. Näin ollen sen oppilasmäärän väheneminen ei ole perusteltu syy koulupiirin lakkauttamiselle vaan tulee Kasalan koulupiirissä toistaiseksi olemaan riittävä määrä oppilaita koulun pitämiseksi toimivana ja 2-opettajaisena, Maalasikuntien liitto (MKL) olettaa, että kunnan alueella olevan tieverkon tiheyden perusteella, kuljetusten järjestely ei tuottane suuria vaikeuksia ja että se ei muodostuisi pitkämatkalaisillekaan oppilaille rasitukseksi. Kasalan koulupiirissä on jo nyt tapauksia, joissa koulunkäynti varsinkin ala-asteella on hankalaa. Asutus ei ole keskittynyt päätien varteen, kuten on laita Riispyyn koulupiirissä, vaan on hajallaan rannikolla. Mikäli po. uusi koulupiirijako Kasalan piirin kohdalla toteutettaisiin, seuraisi siitä, että koulumatkojen pidentyminen kaikille Kasalan piirissä asuville.. Useimmat oppilaat olisivat kouluauton saavuttamattomissa ja tarvitsisivat taksikuljetusta, joka olisi ainut mahdollisuus. on kyseenalaista, voidaanko pitää tässä tapauksessa tarkoituksenmukaisena vaikeuttaa jo ennestäänkin hankalaa koulunkäyntiä tällaisilla järjestelyillä. Taloudellisessakaan mielessä ei voitane esittää varmaa laskelmaa. MKL pitää suotavana välttää hätäratkaisuja. Mikäli tällainen ratkaisu toteutetaan, voidaan sitä hyvällä syyllä sanoa juuri hätäratkaisuksi. Kasalan piiri lukeutuu juuri niihin harvemmin asuttuihin piireihin, joissa koulun ylläpitämistä voidaan puolustaa vähemmälläkin oppilasmäärällä. Kun sitä paitsi oppilaiden määrä on näinkin suuri, ei johtokunta katso olevan mitään perustetta lakkauttaa koulua ja vaikeuttaa siten entisestään koulunkäyntiä piirin alueella.
Johtokunta katsoo, että kansakoulukomitean esitys Kasalan koulupiirin kohdalta perustuu virheellisiin tietoihin ja osaksi paikallisten olojen tuntemattomuuteen. Siksi johtokunta esittää kantanaan seuraavaa: Koska Kasalan piirin alueella kouluikäisten lasten lukumäärä tulee olemaan riittävä koulun pysyttämiseksi, ehdottaa johtokunta, ett piirijako Kasalan ja Riispyyn osalta pysytetään entisellään. Kasalan koulun rakennukset ovat hyväkuntoiset ja tilat riittävät sekä ovat hyvässä kunnossa, joten suuremmankaan oppilasmäärän kyseessä ollen ei vaikeuta siltä osin ole. Sikäli kuin kansakoululautakunta toteuttaa tehtäväänsä kunnan kansakoulutoimen parhaaksi, sen tulisi johtokunnan käsityksen mukaan harkita asiaa tarkoin ennen kuin esitys Kasalan ja Riispyyn koulupiirien yhdistämisestä tai yhdistymättä jättämisestä tehdään.
Johtokunta luki opettaja Ester Lambertin eroanomuksen ja antoi hänelle erokirjan.
Johtokunta antoi 1.8.1965 opettaja Kontiolle valtakirjan Kasalan kansakoulun virkaan.
Johtokunta keskusteli 23.9.1965 ja 9.11.1965 koulupiiriasioista.
Viimeinen johtokunnan kokous näyttää pidetyn 24.5.1967.

Mielenkiintoisia asioita pöytäkirja tarjoaa Kasalan ihmisistä, koululaisista ja oppilaista. Erityisen kiintoisaa on lukea suomalaisen ja ruotsalaisen Kasalan väestön kahden koulun jonkinlaisesta kiistasta.