Ajankohtaista
Merikarvian historia-ilta
Merikarvia-seura ry:n kevätkokous 26.3.2018
Merikarvia-seura ry:n hallituksen kokous 19.2.2018
Puheenjohtaja Lauri Hakosalon palsta...
Sukujen silta -hanke...
Alakylän muistotaulu
Hanki kotiseutukirjallisuutta
Kyykkää Merikarvialla
Ajankohtaista > Vanhan ajan iltamat Mieslaulajaintalolla 11.11.2017

Vanhan ajan iltamat Mieslaulajaintalolla 11.11.2017

Julkaistu 13.11.2017, päivitetty 24.1.2018
Tässä tarinaa ja kuvia Vanhan ajan iltamista.
Iltamiin tulijat otettiin tervetulokättelyllä vastaan. Kympin arvoiseen iltamalippuun sisältyi kahvi ja sortit väliajalla.
Teksti: Lauri Hakosalo, kuvat: Petri Hakosalo

Iltamat aloitti Merikarvian Puhallinorkesteri Petri Tähkäsen johtamana. He soittivat Artturi Roven Marsalkan hopeafanfaarin. Tervetuloa! "Suomi 100 vuotta" - juhlaamme!

Upeasti esitetyllä juhlamarssilla aloitimme Vanhan ajan iltamat.
"Upeasti esitetyllä juhlamarssilla aloitimme Vanhan ajan iltamat.
Tämän illan tapahtumat Teille arvoisa juhlayleisö ovat koonneet Merikarvian Nuorisoseura ja Merikarvia-seura.

Nuorisoseura perustettiin Merikarvialle 27.12.1891 Markun talossa, jota rakennusta ei enää ole olemassa. Markun talo sijaitsi Ala-Knuussin ja Itäkylän talojen välissä, Itäkylän kujalla. Merikarvian raittiusseura on vanhin yhdistyksemme. Siksi kai kanttori, lukkari Frans Niklas Sandberg, sittemmin Santavuori, luennoi nuorisoseuran perustamistilaisuudessa raittiusaatteesta. Sandberg toivoi, että nuorisoseura huomioisi toiminnassaan myös raittiusaatteen edistämisen. Perustamisaikaan näet alkoholin käyttö oli varsin runsasta. Kaivattiin uusia harrastuksia merikarvialaisille.

Kokouksessa ylioppilas Arvid Tommila piti esitelmän nuorisoseurojen tarkoituksesta ja pyrinnöistä. Ensimmäisen kokouksen puheenjohtajaksi valittiin ylioppilas Arvid Tommila ja kirjuriksi eli sihteeriksi lyseeläinen eli lyseolainen Frans Tommila.

Sittemmin tiedämme Arvid Tommilan olleen Alfred Nobelin palveluksessa vuori-insinöörinä Kaukasuksella vaimonsa Ines Tommilan kanssa. Frans Tommila toimi sittemmin Parkanon kirkkoherrana.

Kokouksen 4 §:ssä päätettiin perustaa Merikarvialle nuorisoseura, joka alkoi Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran haaraosastona.

Seuralle valittiin 5 §:ssä sääntöjä laatimaan 4-henkinen toimikunta: Opettajatar Aini Sandström, neiti Elin Pettersson, yo Arvid Tommila ja lyseolainen Frans Tommila. Kokous päättyi A. Tommilan lausumaan runoon ”Herätykseksi”.

Merikarvian nuorisoseuran toiminta täyttää juhlan aikaan 125 vuotta.

Merikarvia-seura on perustettu 30.5.1993 eli 102 vuotta nuorisoseuraa myöhemmin. Molemmat seurat toimivat tänäänkin Merikarvialla aktiivisesti. Nämä seurat vastaavat tämän juhlan sisällöstä.
Mieslaulajaintalon rakentaminen annettiin 4.3.1907 talollisen Isak Kalevalan toimeksi 7.580 markan hinnasta. Tällä talolla on 110 vuoden aikana ollut monta nimeä. WPK talo eli Palokunnantalo, 1920 talon osaomistajaksi tuli Suojeluskunta ja taloa alettiin kutsua Suojeluskuntataloksi. Tänään tunnemme talon Mieslaulajaintalona. Historiallisesti siis olemme yhdessä hienoimmassa pitäjämme talossa.

Halusimme kutsua kunniavieraaksi keväällä 100 vuotta täyttäneen Helmi Taimen, mutta hän ei jaksanut tällä kertaa tulla juhlaamme.

Sen sijaan meillä on täällä tänään kansankirjailija Matilda Roslin-Kalliola merikarvialaisen oppaan Pirjo Halmeen esittämässä hahmossa. Matilda Roslin Kalliola syntyi vuonna 1837 ja hän kuoli 1923. Matilda sopii tämän juhlan kunniavieraaksi, sillä hän eli voimakkaasti itsenäisen Suomen synnyn aikaan. Hän osallistui mielten muokkaamisessa itsenäisen Suomen synnyn hyväksi. Venäjän keisari helmikuun manifestissa 1899 alkoi ns. Suomen venäläistämispyrkimykset. Matilda halusi saattaa keisarin tietoisuuteen, etteivät suomalaiset ja merikarvialaisetkaan halunneet venäläistyä. Siksi Matilda alkoi koota ns. Suurta adressia keisarin tietoisuuteen ja lähestyi Merikarvian kirkkoherraa ja valtiopäivämiestä Hemania, että tulisi alkaa kerätä nimiä keisarille. Näin tehtiin ja suureen adressiin saatiin Suomesta 1,5 miljoonaa nimeä, monta Merikarvialtakin. Lukkari Frans Niklas Sandberg, sittemmin Santavuori, lähti Pietariin viemään merikarvialaisten adressia. Professori Arvo Salo kuvaa Matilda Roslin-Kalliolaa oman aikansa mediaihmiseksi.

Vielä kerran, Tervetuloa Vanhan Ajan Iltamiin!"

Paikalla oli yleisö ja esiintyjät yhteenlaskettuna yli 120 henkeä. Mieslaulajaintalon sali oli siis melkein täynnä.
Merikarvian laulupaja, johtajanaan opettaja Maria Lindgren, esitti juhlassa kolme laulua: Jukka Kuoppamäen Tämä taivas, tämä maa ja Nyt syttyy sata kynttilää, jonka sanat ja sävel ovat Maria Lindgrenin käsialaa sekä kansanlaulun.
Merikarvian laulupaja, johtajanaan opettaja Maria Lindgren, esitti juhlassa kolme laulua.
Vanhan ajan iltamissa ei lapset eikä nuoret vielä päässeet esittämään osaamista, mutta nyt sadan vuoden jälkeen heitä halutaan kuulla. Hienosti hekin saattoivat lauluillaan suuren yleisön upeaan tunnelmaan. Lämmin tunnelma säilyi koko kaksituntisen illan ajan.

Merikarvian nuorisoseuran iltamissa ohjelma seurasi tiettyä kaavaa: esitelmiä, runonlausuntaa, kertomuksien luentaa, puhe, näytelmiä. Erikoinen esitys oli kuplettien esittäminen, joita esitti nuorisoseuratoiminnasta innostunut Emili E. Nordlund. Tähän tilaisuuteenkin pyysin taiteilijoiden Pertti Kankaan ja Petri Tähkäsen kuplettilaulantaa, mutta he pyysivät vielä lisäaikaa asian sisäistämiseen. Muuten kauppias Nordlund asui satamassa, nykyisen Jaakko Mäkisen Helena-tyttären omakotitalon kohdalla. Sittemmin Nordlund toimi pitkään Kajaanissa sanomalehtimiehenä. Hän valokuvasi Merikarviaa 1800-1900 -lukujen vaihteessa, joita kuvia on yli sata säilynyt jälkipolville saakka.

Merikarvian nuorisoseura alkoi jo 1892 toimittaa Toiwe-nimistä lehteä seuran iltamiin. Lehdet olivat käsinkirjoitettuja ja ensimmäinen päätoimittaja oli E. Nordlund. Yhtään kappaletta tuota lehteä ei ole säilynyt jälkipolville. Todellisen kulttuurilöydön teki Pirjo Itäkylä, kun hän löysi Itäkylän ullakolta purujen joukosta hyvin säilyneenä sidotun kirjasen vuodelta 1901, joka sisälsi 14 kappaletta nuorisoseuran Räiske-lehtiä. Ensimmäinen Räiske-lehti ilmestyi 27.1.1901. Viimeiset Räiskelehdet ilmestyivät 1920-luvulla. Alakylän nuorisoseura toimi 1917 ja se toimitti Korven Kaiku lehteä. Näissä lehdissä alettiin valmistaa merikarvialaisia elämään itsenäisessä Suomi-nimisessä valtiossa. Vuonna 1917 perustettiin Merikarvialla partiolippukunta Meren Pojat, jotka julkaisivat Pärske-nimistä lehteä Martti Santavuoren johdolla.

"Arvoisa yleisö!

Tähän vanhan ajan iltamiin Merikarvia-seura on teettänyt 8 Räiske-lehdessä olevaa piirrosta suurennoksina. Kuvat koristavat näyttämön reunaa.
Taidokkaassa piirroksessa ajankohta huomioiden varsin uskalias, ainakin rohkea taidetyö. Siinä isokyntinen kotka kuvastaa venäjää, joka uhkaa Suomea! Toisessa kuvassa, jonka on piirtänyt Aku Tiera, jonka nimimerkin taakse kätkeytyy kansakoulunopettaja Akseli Granqvist, Venäjää kuvaa iso kivi, jonka alle laitettu pienempi estekivi pitää lohkareen paikoillaan, jotta se ei tuhoa alla olevaa pientä torppaa. Nimimerkki kirjoitti piirrokseen isänmaallisen, suorastaan yltiöisänmaallisen kertomuksen ”Paha uni”.

Arvoisa yleisö!

Pyydän taiteilija Pertti Kankaan alias Akseli Granqvistin esittämään kertomuksensa meille."

Aku Tiera alias Akseli Granqvist taiteilija Pertti Kankaan tulkisemana esitti runon Paha uni.
Akseli Granqvist alias taiteilija Pertti Kangas ja Akselin pojanpoika Lauri Hakosalo poseerasivat kahvitauolla yhdessä.
"On aika kutsua esiintymään Nuorisoseuran sekakuoro, jota johtaa Majlis Mäki.

Vanhan ajan iltamissa kaikki laulut esitettiin ”yksiäänisesti”, ja vähän myöhemmin jo ”kaksiäänisesti”. Opettaja Tyyne Raassina oli perustamassa Merikarvialle 1900-luvun alussa sekakuoroa. Hän toimi Ylikylän uudessa kansakoulussa opettajana. Tämä koulu oli kunnan ensimmäinen itse kustantama kansakoulu, joka sijaitsi nykyisen kirjastomme paikalla. 1904 kuoroa alkoi johtaa opettaja J.J. Pahkala, Alakylän kansakoulun opettaja. Merkittävä uusi vaihe merikarvialaisessa musiikkielämässä alkoi, kun Kustavista Merikarvialle tuli kanttori, urkuri Heikki Vaihinen uuteen virkaansa KOP:n johtajaksi. Hän perusti torvisoittokunnan, mieskuoron ja sekakuoron tänne Merikarvialle. Hän avioitui opettaja Hilma Vaihisen kanssa, jonka muistamme upeista merikarvialaisaiheisista runoistaan. Kanttori Reino Rannikko vuosina 1951-1982 johti ammattimaisen osaavasti ja laaja-alaisesti merikarviaisia kuoroja toimien myös musiikinopettajana yhteiskoulussa. Hannu Tenkanen jatkoi Rannikon jälkeen musiikkielämää myös taidokkaasti ja ahkerasti.
Arvoisa yleisö!

Merikarvia sekakuoro voitti Satakunnan laulu- ja soittojuhlilla 32 ensimmäistä palkintoa eli kunniakirjaa.

Sekakuoro esittää kaksi laulua Syyspihlajan alla ja Syysunelmia."

Nuorisoseurvan sekakuoro esitti kaksi laulua; Syyspihlajan alla ja Syysunelmia
Arvoisa yleisö!

Kutsun Nelli Tähkäsen esittämään meille viulusoolona Myrskyluodon Maijan. Vanhan ajan iltamien nykyohjelmistoon sopii erinomaisesti nuorten esityksiä. Kiitos Nelli!

Nelli Tähkänen esitti viulusoolona kauniin Myrskyluodon Maija -kappaleen.
Vanhan ajan iltamissa aina esitettiin runoja ja myös Räiske-lehteen kirjoitettuja seuran omien kykyjen teoksia. Tänään me kuulemme Runoratsujen Kirsi Mattilan esittämänä Emil Nordlundin Räiske lehden numeroon 5 kirjoittaman runon ”Työhön”.

Runot olivat hyvin isänmaallisia ja tunteikkaita. Kaikissa niissä kaivattiin itsenäisessä Suomessa asumista ja elämistä.

Kirsi Mattila esitti Emil Nordlundin runon "Työhön"
Väliaika
Arvoisa yleisö! Nyt on aika päästä väliajalle, jolla tällä vaimoni kotoa saadulla hevosen kaulassa riippuvalla helistimellä teidät saatetaan kahville ja nisuselle. Ostakaa väliajalla arpoja. Tänä iltana ovat erinomaiset arpavoitot saatavilla.
Väliajalla nautittiin kahvia ja sortteja.
Arpajaisissa oli mukavia palkintoja villasukista, murrekijoihin ja hedelmäkoreihin. Yksi palkinto oli myös upouusi Merikarvian kotiseutupeli.
Arvoisa Yleisö! Vanhan ajan iltamat jatkuvat...

Vanhan ajan iltamissa esitettiin aina näytelmä. Vuoden 1901 aikana esitettiin kaikkiaan 16 eri näytelmää mm. neljästi Tukkijoella. Nuorisoseuran oma kyky Aku Tiera kirjoitti seuralle muutamia näytelmiä mm. Koskelan Impi, Tohtori ottaa potilaita vastaan ja Kaikessa sitä ollaan.
Nuorisoseuran täyttäessä 100 vuotta vuonna 1992 juhlailtamissa esitettiin kirjailija Martti Santavuoren, joka oli 13. Frans Niklas Santavuoren lapsi, näytelmä ”Kylän kuunari”. Pääosissa olivat Lasse Tuominen ja Tuija Vuorela. He olivat alakyläläiset Markku ja Anna Kaasa, jotka alkoivat rakentaa omaa kuunaria. Tämä näytelmä esitettiin kolmasti. Vuonna 1967 se esitettiin kaikelle kansalle TV:ssä.

Tänä iltana Helena Tähkänen, Merita Mäkinen ja Senni Tähkänen esittävät meille Kuuro Loviisa-nimisen näytelmän.

Senni Tähkänen esitti talon rouvaa ja Helena Tähkänen huonokuulosta "kuuroa Loviisaa"
"Rouva on nimenomaan kieltänyt pelaamasta pokeria talossa." - Ei kun minä haluaisin SOKERIA kahviini, sanoi vierasta esittävä Merita Mäkinen
Arvoisa Yleisö!

Vanhan ajan iltamissa aina esiintyivät tanhuajat. Räiske lehden piirroksissa usein on kuvattu tanhuajat kansallispuvuissaan esiintymässä. Niin tänäänkin! Lampin tanhupiiri, johon monet merikarvialaiset kuuluvat, esittää meille kolme tanhua. Tanhuseuraa johtaa Heli Vija. Anja Ranta on monena vuonna ohjannut merikarvialaisia tanhuajia.

On hienoa, että niin monet ovat pukeneet tähän juhlaan kansallispuvut, smokit ja tummat puvut, jotka ovat luoneet osaltaan hienon juhlan tunnelmaa.

Yleisö sai nauttia Lampin tanhupiirin hienosta esityksestä.
Arvoisa yleisö!

Mieskuorolaulu on aina kaikunut merikarvialaisissa juhlissa, ollaanpa sitä kirkossa tai Palokunnan mäellä. Niin tänäänkin.

Merikarvian mieslaulajat johtajanaan Juha Salmi esittävät meille kolme laulua. Ensin kuulemme ”Nouse laulu, kaiju” ja sitten ”Kun poijaat ne raitilla” ja vielä Eino Leinon sanoihin ja Lauri Madetojan sävelin ”Kaunehin maa”.


Mieslaulajat toivat juhlaamme iloa ylistävillä lauluillaan ”Suomi sata vuotta” juhlamme loppuhuipennuksen yhdessä kohta esiintyvien hanuristien kanssa.
Iltamme ohjelmaosuus päättyy hanuristiesitykseen Seppo Österman ja Majlis Mäki esittävät meille ”Äänisen aallot” ja ”Polkkasikermän”.

Arvoisa yleisö!

Haitarimusiikki soi iloisesti ja sai myös muutaman tanhuparin lyömään tanssia polkan tahtiin.

Virallisen ohjelman lopuksi suoritettiin vielä arpaijaisten arvonta. Helena Tähkänen toimi arvonnan juontajana ja Pirjo "Matilda Roslin-Kalliola" Halme onnettarena. Hienot palkinnot saivat voittajansa.
Lopuksi laitettiin jalalla koreasti puhallinorkesterin tahtiin. Vauhti oli niin kova, ettei kuvaajan kamera pysynyt mukana :)

Merikarvian nuorisoseura ja Merikarvia-seura kiittävät juhlayleisöä ja kaikkia esiintyjiä. Te teitte tästä kauniin juhlan, jossa viihdyttiin.

Tällä juhlalla oli merikarvialainen tilaus, joka vielä sopivan ajan kuluttua uusitaan.

Juhlan päätteeksi puhallinorkesteri solistinaan Petri Tähkänen vei yleisön nauttimaan tanssista ja musiikista.

Hieno juhla jätti pysyvän muiston. Olipa mukava, että olin mukana, sanoi moni jättäessään mieslaulajaintalon Suomen lipun laskiessa salostaan.

Lauri Hakosalo

Juhlan kunniaksi oli myös Suomen lippu komeasti salossa.
Päivitetty 24.1.2018 - Tulostettava versio -
 
 
HakoCMS