Ajankohtaista
Vuosi 2018 tapahtumia
Krookan pooki -maankohoamismuistomerkki etenee
Kotiseutuvisa kunnanvirastolla
Kotiseututyön ystävät
Tarinallinen kuvateos suunnitteilla.
Merikarvia-viikon 2018 ohjelmaa valmisteilla
Merikarvia-seura ry:n hallituksen kokous 21.5.2018
Puheenjohtaja Lauri Hakosalon palsta...
Sukujen silta -hanke...
Alakylän muistotaulu
Hanki kotiseutukirjallisuutta
Kyykkää Merikarvialla
Ajankohtaista > Reijo Ostamolle Kotiseutuliiton kultainen ansiomerkki

Reijo Ostamolle Kotiseutuliiton kultainen ansiomerkki

Julkaistu 5.2.2018
Merikarvia-seura palkitsi eläkettä nauttivan kansakoulunopettaja Reijo Ostamon, s. 1933 pitkäaikaisesta kotiseututyöstä Suomen Kotiseutuliiton kultaisella ansiomerkillä kotiseutujuhlassa 8.7.2017.

Reijo Ostamo on toiminut ansiokkaasti opettajan työssään eri kouluissa ja myös Merikarvian koulutoimenjohtajana vuosina 1976-1983. Ennen eläkkeelle siirtymistä Reijo toimi Merikarvialla Peipun ala-asteen vakinaisena opettajana ja koulun johtajana.

Ostamo on toiminut monissa kunnallisissa lautakunnissa puheenjohtajana, sihteerinä ja jäsenenä. Merkittävin viime vuosien jäsenyys hänellä oli vuoden 2017 aikana painosta ilmestyneen Merikarvian historia II:n historiatoimikunnan jäsenyys. Merellinen Kryssi teos on noin 700-sivuinen Merikarvian entisyyttä syväluotaava historiateos, joka laadittiin

FT Anna Sivulan johdolla Turun Yliopiston Porin osaston toimesta. Reijo Ostamo on aiemmin palkittu Kunnallisliiton ansiomerkillä 20-vuotisesta kunnallisesta palveluksesta vuonna 1975 ja kultaisella ansiomerkillä 10.12.1989.

Reijo on kotiseututyön harrastaja ja ystävä sekä Merikarvia-seuran ansiokas jäsen. Hänet seura on aiemmin huomioinut Huvitusherra nimityksellä.

Reijo Ostamo on sukututkimuksen uranuurtaja Merikarvialla, joka on opastanut monet tutkimaan sukunsa juuria. Erityisesti Ostamo on tutkinut ja julkaissutkin kymmeniä Merikarvian entisyyttä koskevia kotiseutukirjoja. Hän oli kirjoittamassa Merikarvian kirkon historiateosta "Kirkko sata vuotta" yhtenä viidestä toimikunnan jäsenestä. Peipun koulun historiateos on myös hänen tuotoksensa.

Merikarvian kunnan Lammelan kylän historia on ollut hänelle rakas tutkimusalue. Merikarvia-lehti laati Reijosta jutun Merikarvia-lehteen Kirsi Rajalan kynällä. Kuva Reijosta on Merikarvia-lehden ottama.


Reijo Ostamo Merikarvialehden kuvassa.
Juttu Reijo Ostamosta Merikarvialehdessä:

Sukujen salaisuudet selvitetty kansiin asti

MERIKARVIA Kotiseutujuhlassa palkittiin Suomen Kotiseutuliiton kultaisella ansiomitalilla opettaja Reijo Ostamo. Kyseisen ansiomitalin saa ihminen, joka on tehnyt pitkään ja ansiokkaasti työtä kotiseutunsa hyväksi.

– Kun minut palkittiin, ihmettelin että olenko muka tehnyt jotain sellaista, että olen ansainnut tämän. Olen vain koonnut ja tutkinut omaa sukuani, Ostamo tuumii kunnianosoituksesta.

Vuosikymmenien saatossa Ostamo on koonnut yhteen kymmeniä sukukirjoja, jotka kertovat Merikarvian edellisistä asukkaista. Osa hänen kirjoittamistaan sukukirjoista löytyy myös kirjastosta. Palkittu on koonnut muun muassa ensimmäisen Rogelien sukua käsittelevän kirjan.

– Sukututkimukseen jää koukkuun. Aina haluaa tietää vain lisää ja lisää, kun saa jonkin yksityiskohdan selville, selittää Ostamo.

Opettajaa voi sanoa todelliseksi kotiseututuntijaksi.
– Olen kolunnut kaikki Merikarvian kylät läpi. Lähes joka kylästä löytyy esivanhempiani. Silloin kun tein tutkimusta aktiivisesti, osasin melkein ulkoa kaikki kirjoihin tulevat suvut. Nyt ne ovat kyllä jo unohtuneet, kertoo Ostamo.

– Rovasti Innola joskus sanoi, että kaikki merikarvialaiset ovat sukulaisia keskenään. Väitteen paikkansapitävyys tuli todistettua tutkimusta tehdessä, tuumii Ostamo.

Tutkimusta Ostamo teki kirkonkirjoja lukemalla ja mikrofilmeihin tutustumalla.

– Minua ei ole innostanut juosta haastatteluiden perässä. Oman sukumme kirjoihin olen kirjoittanut tarinoita, joita muistan ja tiedän sekä lisännyt valokuvia joita minulla on ollut.

Ostamo pääsi oman sukunsa tutkimuksissa 1670-luvulle asti.

Ennen eläkkeelle jäämistä Ostamo toimi Peipun koulun opettajana sekä kymmenen vuotta koulutoimen johtajana. Ostamo on syntynyt Kankaanpäässä, mutta hänen sukunsa on Merikarvialta. Molemmat vanhemmat ovat syntyneet Alakylässä. Palkittu itse muutti Merikarvialle ensimmäistä kertaa yhdeksänvuotiaana. Nykyisessä talossaan hän on asunut lähes 40 vuotta.

– Kun aloin tehdä sukututkimusta, tajusin muuttaneeni täysin vahingossa keskelle sukulaisiani. Lähes kaikki naapurini tuntuivat olevan minulle jotain kautta sukua, Ostamo sanoo.

Hän auttoi vuosia myös muita merikarvialaisia selvittämään sukujuuriaan opistossa.

– Monet jotka tulivat opiston sukututkimuspiiriin, pelkäsivät että eivät osaisi tehdä tutkimusta. Heitä mietitytti, että osa kirjoista on ruotsiksi ja käsiala on vaikealukuista. Minä olin vetämässä piiriä ja auttamassa heitä alkuun tutkimuksissa, kertoo Ostamo.

Omien juuriensa tutkimisessa pääsee nykyään helposti alkuun.

– Jos sukututkimus kiinnostaa, kannattaa lähteä tutkimusta tekemään itsestä ja siitä siirtyä polvi polvelta alaspäin. Nykyään kun apuna ovat tietokoneet ja internet, on helppoa löytää paljon tietoa.

Koneiden hajottua Ostamo päätti, että nyt sukututkimus on hänen osaltaan tehty.

– Oli pakko lopettaa jossain vaiheessa. Muuten kaikki omat nurkat olisivat täynnä sukukirjoja.

Uteliaisuus on Ostamon mukaan kantava voima, joilla tutkimus etenee.

– Sain oman sukuni tutkittua. Olen tehnyt sukututkimusta aina itseäni ja omaa sukuani varten. Tein tutkimusta lähinnä omasta uteliaisuudestani sekä nuoria ja lapsia ajatellen. Nyt heillä on tiedot omasta suvustaan tuleville sukupolville. Olen kyllä kuullut melkoista vinoilua siitä, kuinka paljon olen tähän käyttänyt aikaa, Ostamo kertoo.

Sukukirjojen tekeminen on pitkä prosessi, johon saa uppoamaan paljon aikaa niin halutessaan.

– Sukututkimus on ollut itselleni sellaista tarinoiden taltioimista. Istuin koneen ääreen ja kirjoitin ylös mitä sattui mieleen tulemaan, selittää Ostamo.
Päivitetty 5.2.2018 - Tulostettava versio -
 
 
HakoCMS